Ladataan...
Tyhjä ajatus

Kirjoituspaikka: Pristina, Kosovo

Vai onko jo iltapäivä? Aikaeron ja kesäaikaan siirtymisen takia luovutin ajan tasalla pysymisen. Aito lomamuudin merkki.

Matka meni todella hyvin, että mä rakastan yksin lentämistä. Lensin Turkish Airlinesilla, joka on ehdottomasti toistaseksi ollut se paras lentoyhtiö mulle. Ruoka ja sen vaihtoehtoisuus, erityisen mukava henkilökunta (miehet iloa silmälle...) ja pienet tekniset asiat pelaa tosi hyvin. Kerran nukahdin kesken lennon ja heräsin peitto harteillani! Ihanaa, hymyilyttää aina kun ajattelen tätä.

Mikäköhän mahdollisuus olisi aloittaa niiden kanssa joku yhteistyöprokkis, ja kuinkakohan paljon saisin alennusta lentohinnoista? Haha.

Katsoin muuten ekalla lennolla The Book Thiefin, joka kertoo koskettavan tarinan keskellä toista maailmansotaa. Historiallinen, älykäs, traaginen mutta paikoin myös tosi hauska. "This is the craziest thing I have ever done." "And look how happy you are." Itkin varmaan viisi kertaa ja kuudennella kerralla tuntematon intialainen kanssamatkustaja vieressä sanoi: "Dont worry, this plane won't crash." Nyökkäsin vain.

No mut joo, takaisin tänne Pristinaan! Eilen istuttiin iltaa Mery'sissä, oli niin kylmä, että tarvitsin takin ja pipon. Tänään taas olin paahtua tosi ohuessa topissakin. Ollaan haettu myöhäistä aamiaista Agorasta, kaupungin parhaasta sämpyläraflasta, ja päivällä ollaan shoppailtu sillä kaavalla, että joka kaupan välissä ollaan istuttu vuoron perään eri paikoilla terasseilla.

Ihanaa laiskaa sunnuntaita sinne pohjoisempaan kans. ♥

Saranda

// EN: Pristina. <3

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Ostin viime lokakuussa Lontoosta ehkä parhaan tuliaisen koskaan pienestä sivukaupasta Camdenista. Kyseessä on maailmankartta, johon saa raapustaa vaikka kolikolla kaikki kaupungit, jossa on ollut, jolloin raapustetut alueet muuttuvat kartassa vihreän eri sävyiksi. Kolme kuukautta kartan ollessa sinitarroilla kiinni seinässä (ja sen tiputtua sieltä harvase kerta), sain aikaseksi ostaa kartalle kehykset. Ja kolme kuukautta myöhemmin laitettua sen niiden sisälle.

Nyt mun unelmat on saanut kehyksen ja minä alkoviini ainoan asian mitä kaipaan. Paitsi tällä hetkellä kaipaisin myös veljeni kylään vasaran ja naulojen kanssa, jotta saisin tuon kaunokaisen takaisin seinään. Silloin joka aamu koko maailma tervehtisi minua ja minä sitä.

Ehkä sitten kolmen kuukauden päästä.

Huomenna lähden kymmeneksi päiväksi Pristinaan, Kosovon pääkaupunkiin, jossa mua on vastassa kaikkia kivoja asioita ja ennen kaikkea ihania ihmisiä. Mulla on tosi paljon erityisesti matkaa liippaavia postausideoita ja pohjatonta innostusta, joita toivon pääseväni toteuttamaan paikan päällä. Katsotaan siellä sitten mikä on wifi:n ja bloggaajalomailijan tilanne.

Ihanaa viikonloppua kaikille tänne keväiseenkin Suomeen!

Saranda

 

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Olen viime aikoina haaveillut - ajatustenlukemisen taidon lisäksi - pienestä kirjoitusnurkasta. Sellaisiin olisi juuri vielä pari ylimääräistä neliötä tilaa täällä pienessä luukussani (iskän sanoin mukaan pukukoppi haha.)

Ne neliöt ovat juuri täydellisesti lähellä ikkunaa, ja kun kirjoitan, mulla on ehdottavasti oltava näköpiiri ulos. Lieneekö tullut alitajuntaisesti Carrie Bradshawn kautta, who knows. Toiset asiat, jotka innostaa mua kirjoittamaan on valo ja siisteys. Joitakin pieniä inspiroivia yksityiskohtia täytyy olla siellä täällä, mutta lähinnä avaraa ja puhdasta tilaa. Käytännön syistä pöydän alla olisi hyvä olla myös säilytystilaa/-ratkaisu. Pukukopissa kun ei voi niin leveästi asua.

Olen tähän asti kirjoittanut joko ruokapöydässä tai lattian pehmeällä matolla, mutta kyllä mun mielestä tällainen pyhä rituaali kaipaa oman pyhän alttarin.

Eniten mua huolettaa se, etten ole kovin sisustussilmäinen, enkä ole aikaisemmin erikseen ajatuksella "suunitellut" mitään tämän kämpän osaa. Olen vain ostanut tai saanut tiettyjä tavaroita ja sitten vänkslännyt ja järjestellyt ne kokonaisuuksiksi. Pelkään, että suunnittelen unelmeni toimistonurkkauksen, ja sitten kun saan sen tänne, se ei sovi muun asunnon kanssa yhtään yhteen. 

Onneksi sisustustaitoisia kavereita löytyy senkin edestä ja Ikea on ihan mestoilla.

Tällaisia olen miettinyt! Helpottaisi ja tekisi bloggaamisesta ja kouluraporttien uurtaamisesta mukavampaa. Toisaalta odotan ensin, että pomoni laskisi palkan huomattavasti yläkanttiin niin projekti pääsisi käytännön tasolle.

Saranda

// EN: Dreaming of having my own little home office.

Pages