Ladataan...
Tyhjä ajatus

Kertomuksia neljän tytön reppureissusta Balkanin halki. Kosovosta kerroin tässä postauksessa.

Ihan ensiksi on pakko sanoa että kadun Albaniassa otettujen kuvien saldoa. Kahden käden sormilla voin laskea järkkärillä ikuistettujen kuvien määrää ja loput (nämä) otimme puhelimella. Mutta puolustaudun toteamalla että usein käykin niin että kun on hauskaa, kuvien ottaminen on viimeisenä mielessä. Suosittelen kovasti googlettamaan Albanian upeita kaupunkeja ja ihastella kuvamateriaalia sieltä.

Eräs päivä heräsimme todella aikaisin ja hyppäsimme Pristinan linja-auto-asemalla Tiranan, Albanian pääkaupungin, bussiin. Viimeistään Kosovon ja Albanian rajalla väsymys väistyi kutkuttavan tunteen tieltä enkä maltanut kurkistaa mitä tuolla puolen on. Albania on todella suosittu lomakohde kosovolaisille, ja mua aina hävettikin miksen ollut yhdelläkään Kosovon visiitillä saanut aikaiseksi mennä sinne. Kuitenkin samaa alkuperäiskansaa ja sama kieli. Ja niin paljon mielenkiintoisia tarinoita, jännittävä historia ja kuulemma upea luonto.

Koko kahden ja puolen viikon ajan mun silmää miellyttikin eniten ne maisemat, jotka alkoivat Kosovon ja Albanian rajalta. Niin karun näköinen luonto, jota ympäröi korkeat, henkeäsalpaavat vuoret. Olen aina ollut enemmän meri- kuin vuori-ihminen, mutta kuka nyt ei noista vuorista lumoutuisi. Metsät ovat monissa kohtaa kauniita ja koskemattomia. Kuulemma varsinkin etelän rannikoilla meri on on todella kirkasta ja lämmintä.

Olin monesti kuullut, että Tirana on aika mitäänsanomaton ja jos mieli tekee Albaniaan, kannattaa suuntaa etelään tai edes pohjoisen rannikolle. Sitä suuremmasta syystä Tirana houkutteli, ja kuten yleensä aina, oma intuitio olikin oikeassa. Pidin Tiranasta todella paljon. Se muistutti paljon Pristinaa, mutta Tirana oli suurempi ja modernimpi. Ihmiset olivat ihan yhtä herttaisia ja avuliaita, eikä kukaan tuntunut vedättelevän turisteja (ei edes meitä neljä nuorta vaaleaa tyttöä).

Asuimme Tiranassa viettyjen öiden aikana Hostel Albaniassa, joka on ollut hostellikokemuksieni joukossa ainakin Top 3:sessa. Hinta oli muistaakseni 10e/yö, johon sisältyi aamiainen. Halpaa, I'd say, kuten kaikki muukin Albaniassa. Pihalla kasvoi hedelmäpuita, josta sai ottaa hedelmiä vapaasti, päivisin järjestettiin ilmaisia joogatunteja ja vesipiippuja sai lainata käyttöön. Hostellissa riittii menoa ja tapahtumia, ja lempparimme olikin city guide, jonka järjesti hostellin omistaja. Hänen johdollaan menimme syömään kolmen lajin illallista, kiersimme baareja ja söimme jäätelöä. Hän vei meidät eri nähtävyyksiin ja kertoi meille faktoja ja esitti nähtävyyksiin liittyviä visakymysyksiä. Oikein vastanneet - ja väärin vastanneet ja nekin, jotka eivät vastanneet ollenkaan - saivat juoda hänen itsetehtyä raki-viinaa. Niin suloinen paikka ja rento tunnelma!

Kosovossa, Albaniassa ja ylipäätään Balkanissa rentous oli se juttu. Ihmiset ovat ei ainoastaan temperamenttisia, ystävällisiä ja vilpittömiä, mutta myös todella rentoja. Heittelevät bussiaikataulut tai muut suunnitelmasta poikkeavat menot eivät järkytä kenenkään maaperää. Haluisin omaksua itselleni tuollaisen asenteen - olenhan samaa vertaa haha.

Saranda

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Siivosin lipastoani ja löysin post it -lappuja, joihin olin vajaa vuosi sitten kirjoittanut asioita, joita elämässä haluan tehdä. Asua merenrannalla, käydä Passengerin keikalla, kirjoittaa kirjan, lukea kaikki omistamani kirjat...

Matkustaa kuumailmapallolla.

21-vuotissyntymäpäivänä sain poikaystävältäni lahjaksi kuumailmapallolennon, ja se on ollut ehdottomasti tämän kesän ikimuistoisimpia päiviä. Yllätyin, kuinka se oli paitsi romanttista, myös hauskaa ja pelottavaa, vaikken oikeastaan koskaan pelkää korkeita paikkoja tai mitään vastaavanlaisia "vaaratilanteita". Ennen kaikkea siellä monensadan metrin korkeudessa tukka vapaana ja niin rakas ihminen vierellä ajattelin, kuinka cool on haaveilla näinkin upeista ja mahdottomilta tuntuvista asioista. Koska hei, joskus oikeasti vain käy niin kuin elokuvissa tai villeimmissä unelmissa.

Lapuissa oli monta muutakin asiaa, jotka ovat lyhyessä ajassa toteutunet. Mene Venetsiaan, kokkaile kotona enemmän, suorita koulussa 60 opintopistettä, kirjoita tärkeistä aiheista, rakastu... Asioita, joiden todennäköisyys tapahtua - varsinkin näin nopeasti - oli oman luottoni mukaan alle prosentti. Kannattaa silti uskoa. Ja kirjoittaa. Universumi osaa ilmeisesti lukea kirjoitettua tekstiä ajatuksia kirkkaammin.

 

Saranda

Pages