Ladataan...
Tyhjä ajatus

Tämä ei ole ensimmäinen raakakakku, jonka olen valmistanut, mutta se on ensimmäinen jonka olen tehnyt täysin oman reseptin pohjalta. Pohdin pitkään mistä raaka-aineista tavallinen mutakakku valmistetaan ja millainen sen terveellinen, raakaversio olisi.

Tässäkin prosessissa tuli mutkia matkaan (eli kaakaotahroja ympäri keittiön kaakeleita ja veteraanitehosekoittimeni kiroamiasta), mutta tiedättehän mitä sanotaan: before every great change, there is a great chaos. Ja kaaoksesta huolimatta, tästä tuli jälleen paras raakakakku jonka olen koskaan maistanut.

Mutta kuinka? Tässä reseptini, jota saa vapaasti jakaa ja kokeilla - vielä tämän viikonlopun aikana. Helppo kuin mikä. Valmistan raakakakkuja nimenomaan siksi koska ne on paljon yksinkertaisempia kuin kermakakut sun muut, ja se, että kakkupalan voi syödä puhtaalla omatunnolla aamiaiseksi tai treenin jälkeen, on aika kiistaton plussa.

Pohja:

1dl cashew-pähkinöitä
1dl hasselpähkinöitä
n. 2dl taateleita (taisin laittaa 13kpl)
2rkl kaakaojauhetta
1dl mantelimaitoa

Täyte:

2 banaania
6rkl kaakaojauhetta
2tl vaniljajauhetta
3rkl kookospalmusokeria
3rkl kookosöljyä

Ohje:
Sekoita kaikki pohjan ainekset kulhossa sauvasekoittimella. Tehosekoitintakin voit käyttää jos a) sekoittimesi on tarpeeksi hyvä pilkkomaan esim. pähkinät b) pilkot pähkinät ja taatelit valmiiksi jo pienempiin osiin veitsellä c) haluat pohjasta hieman kiinteämään ja että maut erottuvat toisistaan selkeämmin. Itse päädyin vaihtoehtoon c, vahingossa.

Levitä pohja vuokaan, jossa on leivinpaperia. Sekoita seuraavaksi täytteen ainekset keskenään sauva- tai tehosekoittimella. Levitä täyte pohjan päälle tasaisesti.

Anna kakun jäähtyä yön yli jääkaapissa. Maista heti ensimmäiseksi aamulla ja päiväsi ei voi mennä enää pieleen.

Vinkkivitonen: kakussa oli hieman vahva banaanin maku, mikä oli osittain tarkoituskin tasapainottamaan raakakaakaonmaun. Jos kuitenkin haluat kakusta suklaisemman, voi banaanimäärästä pilkkoa pois ainakin neljäsosa.

Vinkki 2: jos haluat kakusta kosteamman, lorauta mantelimaitoa pohjaan sen valmistusvaiheessa vähän lisää, n. 0,5dl.

Kertokaahan sitten mitä tuloksia syntyi tästä reseptistä teidän keittiössä!

(Muut raakakakkuohjeet: Tiramisuraakakakku)

 

SARANDA

 

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Teksti on kirjoitettu pilke silmäkulmassa - lukekaa siis kanssakosovolaiset ystäväni huumorimielellä. ;) Kuvat ovat luonnollisesti Kosovosta.

Kosovo on pieni kahden miljoonan ihmisen maa Etelä-Euroopassa, johon kuitenkin mahtuu temperamenttia ja nationalisuutta kahdenkymmenen Suomen edestä. Sen talous on aika vinksallaan, palkkatulot ovat pienet ja hinnat suhteessa tuloihin korkeat. Silti suurimmalla osalla on varaa syödä jatkuvasti ulkona, pukeutua viimeisimmän muodin mukana ja omistaa uusimman teknologian vempaimet sillä vuokramenossa säästetään pitkä penni kun saman katon alla asuu aikoja sitten täysi-ikäistyneet lapset, isovanhemmat, mahdolliset sedät, enot, tädit...

Koska perhe on tiivis, mistään kummivanhemmista ei ole tietoakaan. Lapsista pitävät huolen toiset lapset, isovanhemmat, sedät, enot, tädit... Vieköhän kukaan Kosovossa lapsia päiväkotiin? Naapuri on yleensä lähempänä.

Mutta se ei haittaa, koska kosovolaiset rakastavat lapsia, ihan oikeasti. Tuntemattomat puristelevat niiden poskia keskellä katua, ottavat syliin rutistamaan ja tarjoavat huoletta karkkia ilman että se on kenenkään mielestä epäilyttävää. Niistä pidetään aidosti hyvää huolta. Etenkin jos lapsi sattuu olemaan perheen ainoa poika. Sille on oma sanakin, hasret. Toiseksi pyhin sana heti Jumalan jälkeen.

Suuresta perheestä huolimatta tilaa on kuitenkin AINA vieraille - heille, jotka yleensä saapuvat oven taakse ilmoittamatta ja joille ei yleensä riitä tarjoiluksi pelkkä kahvi ja pulla (eli caj ja baklava). Ja kun kello on yksi yöllä, aamulla aikainen herätys ja vieraat ovat vihdoin valmiita nousemaan, on heille jankattava vähintään viisitoista kertaa, että jääkää nyt vielä yhdelle teekupilliselle, vaikka kädet tärisevät tarjoilusta ja oikeasti haluaisi jo omaa rauhaa.

Sitä kosovolaiset tekevät, jankuttavat paljon. Jos kosovolainen on vieraana suomalaisessa kodissa ja suomalainen tarjoaa kakkua kaksi kertaa, on kosovolaisen ensin sanottava "ei, kiitos" - odottaen tietysti ainakin kolmatta ja neljättä tarjousta vielä. Sitten kun niitä ei tule, istutaan nälkäisenä sohvan nurkassa ja ihmetellään epävieraanvaraisuutta. Sama juttu laskun maksamisessa. Kosovolainen yleensä päätyy maksamaan laskun, sillä hänelle on sanottava ainakin viisi kertaa, ennen kuin hän voi kohteliaasti myöntyä toisin.

Ja siitä laskusta, Kosovossa sitä ei ikinä jaeta. En tiedä onko Kosovossa yhdelläkään ravintolalla niin edistyksellistä kassakonetta, että se osaisi laskea eri ihmisten tilaukset eri kuiteille. (Tai ylipäätään tulostaa niitä kuitteja - ja talous on vinksallaan, koska...) Myös mies tarjoaa naiselle, ai-na. Kosovossa "miehet ovat miehiä ja naiset naisia" - naisia hemmotellaan, heille avataan ovia, heille ostetaan lahjoja mutta he myös saavat luvan vaihtaa vaipat ja valmistaa ruoan.

Ja se ruoka - rakastan kosovolaista ruokaa. Jota harva allergikko voi syödä. (Mikä gluteeniton? Mikä maidoton? Mikä rasvaton?) Toisaalta useimmiten kosovolainen ruoka on vahingossakin luomua ja lisäaineetonta, mutta koska se on siellä itsestäänselvää, se harvoin osataan merkitä mihinkään.

Kosovossa ei kauheasti käydä terapiassa, omia huolia on ehkä vähän noloa paljastaa tuntemattomille. Sen sijaan terapeutti löytyy yleensä omasta naapurista, sillä naapurit tunnetaan hyvin. Oli se sitten se seinänaapuri Hajrije tai kilometrien säteellä asuva Jusufin perhe, heistä tiedetään kaikki - mistä kaupungista he ovat, mihin aikaan he juovat iltateet, keiden kanssa heidän lapset seurustelevat ja milloin he menevät kihloihin. (Sillä eihän kukaan seurustele ilman avioliittoaikeita.)

Yksi tapa, jota suomalaiset eivät kosovolaisissa ymmärrä, on jatkuva myöhästyminen. Vitsi he tai siis me myöhästytään paljon. Mutta kolikon kääntöpuolella kosovolaiset ovat taas tosi joustavia. Elävän elämän esimerkki: hyppäsin Kosovossa väärään bussiin, joka ei vienykään haluamalleni vesipuistoon. Kuski rauhoitteli ettei mitään hätää, hän koukkasee sieltä ennen seuraavaa pysäkkiä. Seuraavan pysäkin matkustajat saivat odottaa ylimääräisen kymmenen minuuttia kuskin aikaisemman joustavuuden vuoksi. Tosin, kaikella todennäköisyydellä ne odottavat matkustajatkin olivat myöhässä.

Ennen kaikkea kosovolaiset ovat kuitenkin yleensä todella lämpimiä, avoimia, uteliaita, aidosti vieraanvaraisia ja suurisydämisiä. Olen ikuisesti kiitollinen sukujuuristani (koska ruoka).

 

LUE JATKO-OSA TÄSTÄ: Tällaisia me kosovolaiset ollaan osa 2

 

 

SARANDA

 

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Ihanaa sunnuntaita! Sunnuntai tarkoittaa viikon viimeistä päivää eli sitä että huomenna on maanantai eli sitä että mikä vain on taas mahdollista. *whatsappin tanssiva latinotyttö-emoji*

Elän aika hektistä arkea - kirjoitan blogia päivittäin, jonka sivussa opiskelen täyspäiväisesti ammattikorkeakoulussa ja olen töissä osa-aikaisesti. Sattumoisin tykkään myös liikunnasta ihan hirveästi. Onneksi olen kuitenkin sitä mieltä että kiire on esteenä vain tekosyy - ja että rakastamille asioille on aina aikaa, edes pienissä määrin.

Tietysti jos hyppään pois vaaleanpunaisesta kuplastani ja mietin elämää edes hetken realistisemmin, tiedostan, että ajan rajallisuus tulee liikunnan harrastamisessakin vastaan. Kun "työ"viikkoni ovat 50-70-tuntisia, olisi aika raskasta omistautua niiden päälle vielä lajille x joka solulla. Mennä viisi kertaa viikossa määrätyille tunneille, palautua niistä oikeaoppisesti ja syödä puhtaasti toimintaa tukevaa ruokavaliota. Mutta onneksi tuollainen elämäntapa ei ole koskaan ollutkaan tavoitteeni. Sen sijaan haen liikunnasta kliseisesti energiaa ja sitä kuuluisaa hyvää mieltä.

Neljä kultaista ohjettani liikunnan mahduttamiseen kiireiseen arkeen ovat:

1. Suunnittele. Tee sunnuntaisin kirjallinen suunnitelma ensi viikolle minä päivinä ja mihin kellonaikaan aiot urheilla. Ole realistinen mutta älä päästä itsesi liian helpolla.

2. Pidä suunnitelmistasi kiinni. Suunnitelmilla on tapana elää päivien mukana, mutta älä anna turhien esteiden pysäyttää. Erota laiskuus ja oikea, lepoa tarvitseva väsymys,

3. Tee treenistä sosiaalinen tapahtuma. Sovi lenkki, salitreffit tai sulkapallomatsi kaverin kanssa tai porukassa. Ajatus kuulumisten vaihdoista hikoilun lomassa madaltaa kynnystä viime hetken sohvaperunoinnille. Puhumattakaan siitä, että kaverin tsemppi on korvaamaton buusti.

4. Vähän on parempi kuin ei mitään. Älä lannistu, jos havahdut ettet ehdikään käymään salilla sen aukioloaikoina. Hyödynnä silloin vähäisetkin vapaat minuutit. Tehokkaita mutta lyhyitä lihaskuntotreenejä kotona tehtäväksi on netti pullollaan. Kiireisimpinä viikkoina voit turvautua niihin, hyötyliikuntaan ja venyttelyyn.

Sitten jälkiruokaan eli treenikalenteriin! Ensimmäisellä viikolla koulu alkoi taas täydellä touhulla ja työvuoroja oli neljä, minkä lisäksi oli myös blogmuutto alla. Toisella viikolla oli vapaa-aikaa vähän enemmän.

1. viikko (vko 36)

Ma: 1km kuntouinti
Pe: 1h CrossFit
La: 1h CF
Su: 30min venyttelyä ja käsilläseisontaharjoituksia

2. viikko (vko 37)

Ti: 10min venyttelyä + 5min tehokas käsitreeni
Ke: 1h kuntosali (jalat)
Pe: 1h CF
45min vesijuoksu
La: 1h CF
Su: 15min venyttely

Pian kerron teille uudesta liikunnallisesta tavoitteestani ja siitä, kuinka liikkumiseni muovatuu tulevaisuudessa sen mukaan. Pysykää linjoilla (ja aktiivisina liikkujina), pusuja!

 

SARANDA

 

OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Pages