Ladataan...
Tyhjä ajatus

Harvoin kärsin postausideoiden puutteesta. Tänään mun päässä on kuitenkin ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Ehkä eilinen ympäristöpostaus tyhjensi takin, ehkä viikonlopun raukeus ei ota loppuakseen.

Tähän hätään kaivataan esiin blogeissa jo viikkoja pyörineen haasteen, jonka kysymykset ovat astetta kiperimpiä. Pohdinkin vastauksia kolme tuntia, koko aamiaisen ja lounaan välisen ajan, huh... Nyt sitä linssikeittoa!

 

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta.

Mulla todettiin lukiossa keskivaikea lukihäiriö mutta en ole koskaan kokenut lukihäiriön varsinaisesti häiritsevän mua. Toki teen usein kirjoitusvirheitä ja joskus lauseen rakenteet naurattavat itseänikin myöhemmin, mutta enemmän luulen virheiden johtuvan muusta äidinkielestäni ja sellaisesta yleisestä perfektionismin puutteesta. Sen sijaan lukihäiriöstä on ollut hyötyä: YO-kirjoituksissa elämänkatsomustieto oli pisteen vaille E, mutta lukihäiriötodistuksen ansiosta se korotettiin ylemmäs.

 

Mitkä ovat huonoja puoliasi?

Äkkipikaisuus, pikkutarkkuus täysin turhissa asioissa ja kärsimättömyys. Yleinen kontrollintarve joka jättää vain vähän tilaa spontaaniuudelle... Huh, nyt kun luettelen näitä, ymmärrän että lapsen kanssa saattaa tulla vähän vaikeaa. :D

 

Mikä sinussa ihastuttaa muissa?

Hmm, riippuu varmaan tosi paljon ihmisestä. Viime aikoina oon saanut kehuja hyväntuulisuudestani ja siitä että saan asioita tapahtumaan. Ihmiset tykkäävät myös siitä, että mulla on nopea päätöksentekotaito enkä jää vellomaan valintojen välillä.

Mulla on myös aivan uskomattoman hyvä muisti. Mä ihan oikeasti joudun usein esittämään etten muista jotain tapahtumaa tai merkkipäivää ihan vain siksi etten vaikuta stalkkeripsykolta.

Millaisia harhaluuloja someminääsi liittyy?

Mä en tosiaankaan tiedä. Kertokaa te millaisena ihmisenä pidätte mua somen perusteella niin kerron pitävätkö uskomuksenne paikkaansa. Voisin jälkeenpäin kasata siitä kokonaisen postauksen.

 

Jos saisit minkä tahansa ominaispiirteen tai taidon, mikä se olisi?

Uskon aidosti että monikin asia olisi opeteltavissa - olisi esimerkiksi tosi siistiä osata valokuvata hyvin tai olla erinomainen myyjä, ihan tässäkin työssä. Jos mietitään kuitenkin synnynnäisiä taitoja niin ehkä piirtäminen on sellainen, jota olisi kiva hallita. Toisaalta, jos se olisi riittävän tärkeä asia mulle, menisin piirrustuskurssille.

 

Miten tapasit poikaystäväsi?

Tapasin aviomieheni Ferhatin vajaa 5 vuotta sitten, ja mun mielestä meillä on tosi söötti tarina, jota ei voi lyhyesti selittää. Voit lukea sen täältä: "Kuinka tapasin poikaystäväni". :)

Mikä sinusta tulee "isona"?

En jotenkin yhtään osaa ajatella ensi vuotta pidemmälle. Ensi vuonna musta tulee äiti ja kirjailija ja sen jälkeen "uratulevaisuus" on vähän blurrina. Ehkä 10 vuoden päästä olen kansanedustaja tai ulkomaan kirjeenvaihtaja. Ehkä olen myös ainoa bloggaaja Suomessa, sillä voin kuvitella tekeväni tätä ikuisuuden senkin jälkeen kun blogit ovat totally out.

 

Mikä saa sinut nauramaan?

Lasten nauru. Ihan joka kerta.

 

Suurin paheesi?

Suklaa, kynsien pureskelu (raskaana tosin olen saanut sen kuriin, hallelujah) ja torkuttaminen.

 

Oudoin tapasi?

Luen aikakausilehdet takaperin, listaan ylös IHAN KAIKEN (mulla on varmaan 300 erilaista listaa puhelimen muistiossa, mun mielenterveys järkkyisi jos nillle kävisi jotain) ja ehkä se että otan kotiin tullessa eteisessä rintaliivit pois ennen kuin ehdin riisumaan kengätkään.

 

Mistä asioista tulet todella onnelliseksi?

Tosi yksinkertaisista: hyvästä kirjasta, kuumasta saunasta, aamulenkistä, perheen ja ystävien kanssa vietetystä ajasta, tummasta kahvista, uimisesta ja miehen kokkaamasta ruoasta.

 

Mikä on sun lempi Disney-piirretty?

Kaunotar ja Hirviö, ylivoimaisesti. Kakkosena tulee Leijonakuningas ja kolmantena Mulan.

Jos voittaisit lotossa 7 oikein, mikä olisi ensimmäinen tekosi tai asia johon rahaa käyttäisit?

Palauttaisin verkkopankissa parilla klikkauksella opintolainani takaisin. Sitten maksaisin kaikkien läheisteni lainat pois. Sitten lahjoittaisin loput rahat johonkin hätäisesti valittuun hyväntekeväisyysjärjestöön ja unohtaisin sitten koko asian. En ole koskaan lotonnut mutta mua ahdistaa pelkkä ajatuskin loton voittamisesta. Olen sanonut miehellenikin että jos hän voittaa lotossa, hän voi maksaa opintolainani ja sen jälkeen voidaan jatkaa kuin mitään voittoa ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

 

Jos osallistuisit johonkin tosi-tv-sarjaan, mikä se olisi?

Pelkokerroin tai Heikoin lenkki. Molemmat on ihan oikeasti mun bucket listillä!

 

 

PS: Tässä vielä koko kuluneen viikon postaukset:

Miten pärjätä vauvan kanssa kaksiossa?

Asioita, joita rakastan ikuisesti

Vastuullisen vaatekaapin voi aloittaa vastuullisista asusteista

Torstaikuulumisia & joka viikottainen arvonta

Syyllistäminen ei toimi, mutta lempeätkin keinot loppuvat kesken

Paremman puutteessa: 14 vaikeaa kysymystä

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
Eko

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Uskon armollisuuteen ja lempeyteen, mutta ympäristöä ei pelasteta enää vain yhdellä kasvisruoka-aterialla viikossa tai biokeräysastialla.

IPCC:n uusimman ilmastoraportin jälkeen luonnonsuojelu on herännyt somessa uusiin sfääreihin. Pienten valintojen tärkeys ovat korostuneet kuluttajien arjessa, mikä on todella tärkeä ja iso juttu. Hei, mä oon julkaisemassa kirjankin siitä alkuvuodesta, joten believe me; tämä postaus ei liity siihen, etten uskoisi pienten muutosten voimaan.

Se, mikä ärsyttää, on ihmisten loppuun kulutettu "syyllistäminen ei toimi" -itsepuolustukset. Tiedän, että ihminen kasvaa paremmin kaikessa rauhassa kannustavassa ilmapiirissä negatiivisen ruotimisen sijaan, mutta onko ympäristöllä varaa odottaa? No ei ole.

Eikä kaikkea tarvitse ottaa niin itseensä ja nyt mun tekemiset on ison suurennuslinssin alla, koko maailma kääntyy mua vastaan. Mä en ole todellakaan mikään ekotekojeesus mutta mä oon oikeastaan tosi iloinen että nykyään munkin seuraajat ovat entistä tarkempia mun ympäristövalintojen suhteen. Se kannustaa mua tekemään parempia valintoja jo ennakkoon (vitsi olisi kiva mennä talvilomalle jonnekin lämpimään ottamaan kuvia blogiin -> muthei, eihän se ole ympäristöystävällistä ja sen takia edes "in" enää!). Ja aina silloin tällöin saan ihan oikeasti uutta ajateltavaa niistä syyllistävistäkin kommentteista.

Meitä täytyy syyllistää, koska me tehdään päivittäin aika kamalia asioita. Me syödään lihaa, joka on tuotettu kituvasta eläimestä ja me puolustellaan meidän lentämistä sillä, että emme ole valmiita vielä luopumaan siitä. Milloin sitten olemme? Ja eikö meitä voi syyllistää ainakin siitä että ajattelemme ensin itseämme, sitten ympäristöä? Eikö se kuitenkin ole totuus?

Toinen erittäin hyvä huomio, jonka sivuutan vain nopeasti tässä postauksessa (mutta josta puhun kirjassa PALJON) on se, että ympäristövalinnat ovat myös ihmisvalintoja. Hukutamme lentämisellä kokonaisia kansakuntia tulvien alle ja kannustamme shoppailuillamme lapsityövoimaa. Meitä voi myös syyllistää siitä, että ajattelemme itseämme ennen muita. Eikö sekin ole totuus?

Pointtini on se, että pienet valinnat vaikuttavat isommassa mittakaavassa paljon. Niitä on kuitenkin tehtävä jokaisella osa-alueella ja kokoajan kasvavin määrin. Ja sitä "syyllistämistä" eli kritiikkiä tarvitaan edelleen, sillä sillähän me heräsimme alun perin tekemään edes niitä pieniä valintoja.

Ethän sanoisi maksasairaudesta sairaalassa makaavalle alkoholistillekaan että juo se yksi lasillinen viiniä vähemmän viikossa, eiköhän se siitä. Planeetamme on sairas ja meidän täytyy puhua asioista suoraan.

Ei syyllisyyteen tarvitse jäädä vellomaan. Kritiikki voi oikeasti kannustaa tekemään niitä asioita mitä täytyy ja kenenkin on mahdollista tehdä, ei vain niitä johon ollaan jotenkin ihmeellisesti valmiita.

Kun 8-vuotiaana tullessani kotiin äitini väitti että naapurini oli nähnyt minut heittävän karkkipussin tien varteen (vuosia myöhemmin tajusin, että ihan oma äitihän se oli nähnyt ikkunasta), tunsin jäätävää häpeää ja syyllisyyttä. En ole koskaan roskannut sen jälkeen.

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Mukavaa torstaita, maailman parhaat lukijat. Mitä teille kuuluu, mitä teillä on mielen päällä tänään?

Mun viikko alkoi maanantaina jotenkin tahmeasti enkä saanut oikein mitään hedelmällistä aikaseksi myöhään iltapäivään saakka. Lopulta paiskoin läppärin kiinni ja menin pitkästä aikaa uimahalliin ja siellä - no, euforiakaan ei riitä kuvaamaan sitä tunnetta. Eikö juutalaisilla ole jonkinlainen uusiutumisrituaali vedessä? En yhtään ihmettele jos on, menin veteen elämään pettynenä kiukuttelijana ja nousin puolen tunnin päästä voittamattomana optimistina. Ja tiedättekö, se tunne on kantanut siitä asti.

Jos teillä on jokin elementti tai harrastus jonka tiedätte tuovanne teille joka kerta hyvän mielen, älkää koskaan karsitko siinä. Muita asioita josta olen saanut tällä viikolla hyvän mielen? Kahdestakin onnistuneista asukuvauksista asukriiseistä huolimatta (mulla on edelleen tämä ensimmäisen maailman ongelma: yllättäen raskaana rasvaa tuntuu palavan kaikkialta mutta vatsa luonnollisesti kasvaa = MIKÄÄN VAATE EI ISTU), tiistaiaamupäivästä kun Sugar Helsinki järjesti tunnelmallisen tilaisuuden Löylyssä Weledan ja Nordiq Nutritionin kanssa sekä eniten ehkä siitä että olen saanut edistettyä kirjaani hyvin. Eilen illalla oli neljäs raskausjooga Manipurassa, jonka jälkeen tunne on lähes verrattavissa maanantain uimahallikokemukseen: seesteinen ja onnellinen.

Tänään aloitin päivän meileihin vastaamalla, mutta parin tunnin päästä käyn pyörähtämässä pressipäivillä ja sieltä Messukeskukseen hakemassa inspiraatiota Kirjamessuilta. Iltapäivästä työt vaihtuvat vapaa-aikaan kun siirrytään ystävien kanssa kirjamessuilta samoissa tiloissa toimiviin Viini- ja ruokamessuille. (Toivottavasti myös alkoholittomia maistiaisia on tarjolla...)

Mistä tulikin mieleen: aion tästä lähtien antaa myös teille edes vähän takaisin siitä mitä te annatte mulle joka ikinen päivä blogissa vierailuillanne ja sydäntä lämmittävillä kommenteillanne. Aion tästä viikosta eteenpäin ainakin loppuvuoden ajan järjestää Instagramissa viikottain erilaisia arvontoja, yleensä sunnuntaisin. Tämä viikko on poikkeuksellinen kun arvon jotakin sekä sunnuntaina ETTÄ tänään: tänään voitte nimittän voittaa liput tänään alkaville kirja- sekä viini- ja ruokamessuille! Seuraa siis Instagramissa @saranda.dedolli niin voit osallistua kätevästi arvontoihin, ja tosiaan nyt uusimmassa kuvassa (sama kuin ylläoleva) voit voittaa ne messuliput sulle ja yhdelle kaverillesi. :)

 

Ainiin ja arpomisideoita otetaan avosylin vastaan! Onko jotain tiettyä tuotetta/palvelua/mitä tahansa jota toivoisitte voittavan?

 

Ihanaa päivänjatkoa sinne kaikille, nähdään messuilla tai missä ikinä. xx

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Pages