Ladataan...
Tyhjä ajatus

Jostain oikein hyvästä on vaikea päästää irti. Silloin kun on ollut ihanaa, jännittävää, välillä toki myrskyisää ja surullista mutta suurimmaksi osaksi onnellista, jää helposti kiinni entiseen. Varsinkin silloin, kun ei ole löytänyt vielä mitään uutta.

Kuulostan jo rikkinäiseltä levyltä (tai juuri sellaiselta takertuvalta eksältä joka velloo menneissä kiinni), mutta 2018 oli elämäni paras vuosi. Enkä ole oikein osannut aloittaa tätä uutta. Mä oon tosi heikkona sellaisiin kliseisiin "uusiin alkuihin". Mutta vaikka kuinka yritin ja yritän asennoitua ajattelemaan 2019 uutena alkuna ja sen myötä kehittyä tuossa ja parantaa toimintaani tässä - tai hitto vie, ottaa itseni niskasta kiinni edes jossain asiassa - mitään ei tapahdu. Olen yrittänyt joogaamista, meditointia ja 101 eri reboot-tapaa, mutta mikään ei toimi.

Välillä pelkkä mieli ei riitä. Tarvitaan fyysisiä muutoksia. 2019 alkoi juuri siitä mihin 2018 päättyi - äitiyslomalla, raskaana ja isomman kirjoituskriisin keskellä. Viimeisillä raskausviikoilla on hankalaa aloittaa uusi liikuntaharrastus tai työprojekti. Arki on ollut tismalleen samanlaista, mukavaa, mutta vähän tylsää.

Oma terapeuttini eli aviomieheni sanoi taas hyvin fiksusti: enhän mä voi asennoitua uuteen vuoteen ja luvata isoja, uusia asioita kun se isoin asia on tulossa kyllä. Vauva. Mun on vaikea innostua hyvinvointoprojekteista tai tehdä isoja strategiasuunnitelmia blogin varalle, kun ajatukset ovat vain vauvassa. Ja että sen jälkeen kun hän on täällä - ehkä viikon, ehkä kuuden päästä - en tiedä yhtään millaista arkeni tulee olemaan. Nyt ei voi suunnitella tai sitoutua mihinkään.

Tämä tammikuu on siis ollut yhtä jatkumoa edelliselle vuodelle, mutta alan pikku hiljaa olemaan sujut sen asian kanssa. Sen kanssa, etten koe inspiraatiota (tai energiaa...) työskennellä päivittäin tai tee joka päivä jotakin hyödyllistä itselleni tai jotakin mukavaa toisille. Eiköhän se uusi alku ala sitten siellä synnytysairaalassa, ihan lähiaikoina. <3

 

 

Onko muillakin ollut alkukankeutta vuoden käynnistämisen suhteen?

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Virallisesti äitiyslomani alkaa vasta tänä lauantaina, mutta kerääntyneiden ylityötuntien takia jäin pois osa-aikatyöstäni jo 29.12. Takana on siis jo kolme viikkoa "äitiyslomaa".

Mitä äitiysloma tarkoittaa blogin kannalta? No ainakin ennen vauvan syntymää sitä, että mulla on ylimääräistä aikaa kirjoittaa ja tuottaa sisältöä. Mitä se tarkoittaa sitten vauvan syntymän jälkeen? Onnekseni sitä, että vaikka en kirjoittaisi koko sen aikana postaustakaan, saan Kelalta äitiyspäivärahaa vuoden 2017 tulojen mukaan. Eli mitään todellista taloudellista hätää ei pitäisi ilmetä.

Kuten kuitenkin tässä postauksessa mainitsin, aion äitiyslomalla kanavoida ylimääräisen vapaa-ajan aina ensin blogiin. Blogi antaa mulle niin paljon enemmän kuin sivutuloja: tarvitsen luovaa tekemistä, aktiivista vuorovaikutusta teidän kanssa ja tavan ilmaista ajatuksiani myös vauvavuonna. Vaikka tulevaa vuotta on ensiodottajana vaikeaa hahmottaa etukäteen, uskon, että siihen yhtälöön mahtuu myös blogi. Aivan kuten bloggaaminen on mahtunut viimeisen viiden ja puolen vuoden aikana jokaisessa muussakin elämänvaiheessa.

Mitä sitten olen tehnyt viimeiset viikot? Mä kuvittelin että tämä olisi sellaista pakko saada koko maailma valmiiksi -periodia, jolloin pitäisi ehtiä valmistamaan kaiken vauvan tuloa varten mutta myös tehdä loputtomasti niitä juttuja varastoon, joita ei ehdi enää vauvan kanssa. Yllättäen vähänkään tällaista paniikkia muistuttavaa olotilaa ei ole ilmennyt, vaan olen ollut yllättävän rentoutunut. Siitä asti kun raskaustesti näytti plussaa, olen tasaisesti tehnyt listoja, kerännyt vauvalle tavaroita, suunnitellut taloutta jne., ettei viimeiselle kuukaudelle tunnu riittävän enää kauheasti ellei ollenkaan tekemistä. Ja hyvä niin, sillä lepoa se lääkärikin määräsi.

Ja mitä tulee muuhun vapaa-aikaan, olen toki nähnyt ystäviäni, mutta en samalla vimmalla kuin mitä olin ajatellut. Siinä missä vauvakuplapostauksessa pohdin, tulevatko ystävät hylkäämään, nyt olen vakuuttunut että niin ei tule käymään. Aivan kuten tämä blogikin, kyllä ne kaveritkin ovat olleet jokaisessa muussakin elämänvaiheessa mukana ja tukena.

Yksi konkreettinen teko täytyy suorittaa äitiyslomalla ennen beibin tuloa ja se on kahdenkeskinen hotelliviikonloppu mieheni kanssa. Lähdemme huomenna Turkuun lomalle "romanttiselle get awaylle". Tietysti sairaalakassi varmuuden vuoksi takakontissa ja läheisimmän synnytyssairaalan yhteystiedot puhelimessa.

 

 

Tekstiin linkitetyt postaukset:

Asiat, joista haluaisin pitää kiinni vauvan syntymän jälkeen

Mikä raskaudessa pelottaa? osa 2 - Vauvakupla

Pieni vauva, iso huoli

 

 

Kuvat: Wilma Rytkönen

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Pitkästä aikaa kirjaprojektikuulumisia. Olen tahallani ollut vähän hiljaa kirjasta, sillä olen tahattomasti ollut laiska panostamaan siihen. Koska olen kirjoittanut "hyvän mielen (tieto)kirjaa" - blogin, toisen työn ja raskauden kanssa samaan aikaan - itselleni on ollut tärkeää, että teen sitä inspiraatio edellä. Toki olen kirjoittanut myös silloin kun on tehnyt mieli vain hautautua peiton alle ja jokainen näpyttelemäni sana on kuulostanut roskalta, mutta sellaisina päivinä lopputuloskin on ollut yleensä sen mukainen.

Nämä tekijät yhdistettynä kustantamon joululomiin, aikataulut ovat paukkuneet ja kirjan julkaisu viivästyy myöhemmin keväälle, todennäköisesti toukokuulle. Mulla on edessäni vielä muutaman viikon intensiivinen kirjoitusurakka (baby, pliis älä synny sen aikana <3). Loput pari kuukautta käsikirjoituksen on tarkoitus pyörähtää kustannustoimittajalla, taitossa ja painossa ja sitä kautta sitten lopulta kirjakauppoihin.

Olen ollut niin häkeltynyt siitä kuinka moni teistä on kertonut odottavansa tätä kirjaa. Ja olen tosi pahoillani, että joudutte odottamaan vielä vähän aikaa. Eilisen kustantamotapaamisen jälkeen katsoimme kuitenkin käsikirjoitusta vielä tarkemmin läpi ja lisäsimme muutaman tosi jännittävän jutun. Tämän takia uskallan melkein luvata, että kirja on odottamisen arvoinen. Vitsi mä olen innoissani!

Mutta niin: nyt toivotaan hyviä vointeja seuraaville kirjoitusviikoille ja sitä, että vauva malttaa pysyä kohdussa. Fingers (and legs) crossed!

 

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Pages