Ladataan...
Tyhjä ajatus

Luin vähän aikaa sitten Reetalta Fashion Statement -blogista mielenkiintoisen postauksen siitä, miksi hän ei kerro asupostauksissaan vaatteiden alkuperän. Vaate- tai verkkokauppojen listaamatta jättäminen asukuvien päätteeksi on blogeissa aika harvinaista, minkä takia ajattelin itsekin kertoa, miksi teen niin. Kiitos Reetalle postausaiheesta!

Toki blogini on vähän tällainen sekamelskablogi, jossa muodin tai vaatteiden osuus on aikakaudesta riippuen 5-15%. Välillä on kuitenkin päiviä, jolloin postaan huomaamattakin useamman asun putkeen - kuten kävi nytkin kolme postausta peräkkäin. Joskus on oikeasti mukava esitellä asukokonaisuuksia blogissa muun tekstin ohella, joskus käytän asukuvia pakollisina kuvituksina kun en muutakaan keksi.

Aivan kuten Reetallakin, pääsyy on se, etten halua kannustaa seuraajiani kuluttamaan ja ostamaan kokoajan uutta. Haluan inspiroida lukijoita yhdistämään ja soveltamaan kenties vanhoja vaatteita uusilla tavalla. Mulla toistuu kans samat asut ihan kokoajan, ja toivon että se saa monia miettimään, että heidänkään ei tarvitse helposti kyllästyä omiin vaatteisiinsa. Miksi on jotenkin uncool jos käyttää paljon samoja vaatteita?

Välillä vinkkaan jostain kivasta uudesta vaateesta, mutta nykyään sen täytyy olla vastuullisemmin hankittu: ehkä jostain kotimaisen ja pienemmän firman koruista tai kierrätysmateriaaleista tehdyistä laukuista. Välillä on kiva hehkuttaa kirpparilöytöjä, vaikka tuskin kukaan löytää täsmälleen saman paidan käytettynä samasta paikasta. Yleensä mun uusina hankitut vaatteet ovat vain niin vanhoja ettei se palvelisi ketään vaikka listaisinkin niiden alkuperän ylös.

Se, että valitsen todella huolella mitä merkkejä haluan suositella tai markkinoida, vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti mun blogituloihin. Siitä ei ole pitkä aika kun jouduin kieltäytymään yhdestä vaatebrändin yhteistyötarjouksesta, jolla olisin kattanut parinkin kuukauden yhteistyötuloni. Nämä ovat kuitenkin valintoja josta haluan pitää kiinni ja toivon, että pystyn pitämään niistä kiinni myös jatkossa.

Mitenköhän mun pad thai -annos liittyy tähän postaukseen...

Kuvien mekosta: ostin sen Marmariksesta kesällä 2015 koska aidosti näin yhteisen tulevaisuuden pitkälle. Enkä ole kyllästynyt siihen millään tavalla. Se on ollut mulla siitä kesästä asti joka kesä päällä kymmeniä kertoja, myös syksyisin sukkahousujen ja neuleen kanssa. Rannekello on poikaystäväni Pariisista vuonna 2014 tuotu tuliainen ja olen käyttänyt sitä niin paljon, että olen joutunut jo kertalleen vaihtamaan siihen hihnan. Kengät ovat muutaman vuoden takaiset H&M:stä, ihan söötit, mutta jääneet tosi vähälle käytölle. Nykyään ne ovat tuulen ja sateen raiskaamat terassikenkäni, jotka silti päätyvät välillä arkenakin jalkaan.

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Suomen kesä: tunnetusti lyhyt. (Kuvissa tosin Istanbulin kevät ja turkkilainen aamiainen mutta sivuuttakaa se.) Ihmiset ovat rennoimpia; joku saa muotoja vyötärölle ja toinen huomaa nauttivansa tavallista enemmän viiniä terassilla. Vegaani syö maitopohjaisen jäätelön silloin tällöin tai herkuttelee isän kalastamaa järvikalaa.

Kannattaako kesälläkin oli vegaani? Omasta mielestäni ehdottomasti. Planeetta, eläimet, oma terveys ja lompakko kiittävät. Silti yhden käden sormet eivät riitä laskemaan kuinka monta kertaa olen itse "chiitannut" toukokuusta lähtien: häissämme söin kananmunapohjaista hääkakkuamme, Aurinkolahden Kahvila Kampelassa olen nauttinut muurinpohjaletun jos toisenkin ja just viimeksi muutama päivä sitten laitoin mieheni ostamaa kreikkalaista jogurttia perunapaistoksen päälle. Pakko sanoa, että oli hyvää.

Olen aidosti sitä mieltä että vegaaniksi ryhtyminen on ollut elämäni paras päätös, ja reippaasti yli 99% syömistäni aterioista ovat vegaanisia. Mutta ei sen välttämättä tarvitse olla niin - yhdelle sopii se ehdoton sata prosenttia ja toinen voi syödä esimerkiksi arkisin kasvispohjaista ruokaa ja viikonloppuisin riistaa. Kesällä ajattelen että on ihan ookoo välillä löysätä omista periaatteista, vaikka siitä ei hyötyisikään kukaan tai mikään muu kuin oma mieli. Tottakai ajattelen että yksikin teurastettu sika tai karjakasvatukseen hakattu sademetsä on liikaa, mutta pahoin pelkään että veganismin ehdottomuus vain karkottaa ihmisiä kokeilemasta sitä ylipäätään.

Mä haluaisin nostaa tässä vaiheessa hattua mun aviomiehelle: me valmistamme joka ilta kotona vegaanista ruokaa ja syömme sen seuraavana päivänä lounaaksi, ja sekasyöjänä hän on täysin mukana tässä. Meillä on tosi harvoin mitään eläinperäistä ruokaa jääkaapissa (no se jogurtti) emmekä juuri koskaan kokkaa lihaa kotona. Ulkona hän saattaa silti tilata liharuoan tai kaupassa valita sen kermajäätelön. Omien sanojensa mukaan hän ei koe luopuneensa mistään vaikka aloittikin tämän tavan alunperin minun vuokseni. Hänen hiilijalanjälkensä on varmasti todella paljon pienempi nyt kuin mitä se olisi ollut jos mikään ei olisi muuttunut, ja silti hän "ei ole vegaani".

Mitä mieltä olette? Ajatteletteko että vegaani voi kutsua itseään vegaaniksi vain jos ei koskaan maistakaan ei-vegaanista ruokaa? Uskotteko ehdottomuuteen vai armollisuuteen myös ympäristö- ja eläinoikeusasioissa? Kommenttikenttä on vapaa!

 

 

Lue myös:

Miksi olen vegaani?

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Kaupallinen yhteistyö: Globe Hope

 

Kuten olen kertonut, bloggaamisen parhaita puolia on yhteistyömahdollisuudet yritysten kanssa, joiden toimintaan ja tuotteisiin uskoo sataprosenttisesti. Globe Hope on sellainen brändi, jonka ilosanomaa jaan mielelläni blogissa. Globe Hope on kotimainen tekstialan yritys, joka käyttää vaatteiden ja asusteiden materiaalina kierrätys- ja ylijäämätekstiiliä. Tuotteet on valmistettu ekologisesti ja eettisesti ja suunniteltu lähellä sekä pitkään kestäviksi. Vaatteiden ja asusteiden lopputulos on lähes joka kerta ajaton ja tyylikäs.

Kuvissa päälläni oleva mekko on Globe Hopen kevään ja kesän 2018 uudesta mallistosta. Se kantaa nimeä Superior-mekko , jonka materiaali on alunperin Neuvostoliiton aikaisista patjakankaista. Mekolla on sivuissa taskut ja vyötäröllä kiristisymahdollisuus, jonka ansiosta se näyttää rennolta ja kauniilta mutta myös tuntuu mukavalta. Kun palaan Suomeen, aion käyttää mekkoa sukkahousujen tai ehkä jopa farkkujen kanssa. Tästä tulee ehdottomasti mun uusi lempparimekko, joka sopii niin arkeen kuin juhlaan.

Kuten otsikko lupaa, koodilla "tyhjaajatus" saat kaikista Globe Hopen verkkokaupan tuotteista 10% alennuksen. Verkkokaupassa on mekon lisäksi mm. muita kauden uutuuksia, reppuja ja laukkuja, muita asusteita, vaatteita, koruja, kodin sisustustavaraa, kosmetiikkaa... Alennuskoodi on voimassa sunnuntaihin 11.3. asti.

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Pages