Ladataan...

”Oon kuullut, että psykalla ei koko pitkän koulutusputken aikana ole mitään kunnon harjoitteluita vaan ihan yhtäkkiä, valmistautumattomana, pistetään opiskelijat oikeiksi sijaisiksi. Musta se kuulostaa ihan älyttömältä hommalta, erityisesti kun teillä on kuulemma niin teoriapainotteinen koulutus. Mitä te psykalaiset yleisesti ottaen ajattelette tästä asiasta? Vai onko mulla vääristynyt mielikuva tästä?”

Sain kutakuinkin tällaisen kommentin ensimmäiseen psykologiharjoittelua koskevaan postaukseeni (suurkiitos kommentista, inspiroit kirjoittamaan tämän postauksen!!). Olen kuullut myös face-to-face ihmettelyä, siitä, miten psykan opiskelijat heitetään harjoittelussa kuin kylmään veteen, lähestulkoon ilman valmentavia opintoja.

Totta vai ei?

Vastaan, että osittain totta, mutta parhaassa tapauksessa ei laisinkaan totta.

 

 

Ihannetapauksessa psykologiharjoittelijan tulisi olla nimenomaan harkkari, ei pelkkä lisäresurssi. Harjoittelun loppua kohden työpanos alkaa vastata kokopäiväisen psykologin työtä, mutta etenkin alussa tulee varata paljon aikaa oppimiselle, ihmettelemiselle ja ohjaukselle. Tämä toteutuu vaihtelevasti harjoittelupaikasta riippuen.

Eka "kunnon" harkka tulee psykalla vasta maisterivaiheessa. Se on kuitenkin 5 kk pituinen, eli moneen alaan verrattuna meille kertyy kuitenkin ajallisesti enemmän harjoittelua, vaikka sitä ei olekaan pilkottu pitkin opintoja. Pitkä yhtäjaksoinen harkka mahdollistaa myös pitemmät potilassuhteet (jos siis menee kliiniseen harkkaan, jossa tekee hoito- tai kuntoutustyötä).

Kandivaiheessa on lisäksi mahdollista tehdä vapaavalintainen harjoittelu jossakin psykan alan työpaikassa (tässä mahd. miinuksena se, että esim. erikoissairaanhoidosta ei saa vielä kandina harkkapaikkaa, ehkä tää muuttuu tulevaisuudessa, nyt kun mekin ollaan lääkiksessä..) ja lisäksi uutena on tullut pakollinen kandivaiheen kurssi, jossa ollaan seurailemassa psykologin työtä valitsemassaan paikassa (pääsee myös erikoissairaanhoidon puolella). Sitten on tietty ammattikäytännön kurssit, joista yhdellä toteutetaan valmistuneen psykologin kanssa psykologin tutkimus potilaalle/asiakkaalle. Tosi monet hakeutuvat opintojen aikana psykan alan töihin esim. tutkimusryhmiin, joissa saa sitten kokemusta psykologin tutkimuksesta, muttei yleensä hoitotyöstä.

 

 

Olen kuitenkin sitä mieltä, että harkkarin etukäteisstressiä helpottaisi suuresti se, että olisi jokin pienempi harjoittelu jo kandivaiheessa, ja sitä tämä uusi kurssi tulee toivottavasti paikkaamaan. Lisäksi meille ei vielä juurikaan opeteta käytännönläheisesti tavoitteellista hoidollista työtä taikka terapeuttista vuorovaikutusta, ja sitä voisi mun henk.koht. mielipiteen mukaan mahduttaa opintoihin, koska moni psykologi kuitenkin työllistyy hoidollisiin tehtäviin. Psykologin työnkuva ja koulutus on jotakin käytännönläheisen ja akateemisen väliltä, ja siksi ei ole perusteltua, että meillä olisi niin paljon potilasharkkaa kuin esim. lääkäreillä. 5,5 vuoden tutkinnon sisältö tulee rajata jotenkin, ja jostakin pitää tinkiä. Opintojen puitteissa ole mahdollista valmentaa kaikkiin potentiaalisiin psykologin tehtäviin. Koen, että olen saanut aika hyvät eväät tehdä psykologin tutkimuksia ja toimia tutkijana, mutta olen epävarmempi terapeuttisen työskentelyn suhteen.

Tähän väliin pieni tietoisku siitä, mikä on psykologin tutkimus ja mitä taas on hoidollinen työ. Psykologin tutkimuksessa pyritään vastaamaan johonkin tarkkarajaiseen kysymykseen eli esim. lausumaan suosituksia jatko-opintoja varten, ottamaan kantaa oppimisvaikeuksiin tai neurologisiin löydöksiin, kartoittaa persoonallisuutta, tunne-elämää tai tarkkaavuuden säätelyä. Psykologin tutkimuksessa on usein oleellista tiedonkeruu ja oirekuvien selvittely. Tavoitteellinen hoidollinen työ ja psykologiset interventiot ovat oma juttunsa, vaikka parhaimmillaan psykologin tutkimuskin voi olla terapeuttinen kokemus. Psykologisilla hoidoilla pyritään mm. lievittämään mielenterveyshäiriöiden oireita, kohentamaan elämänlaatua, lisäämään itseymmärrystä ja -tuntemusta sekä antamaan välineitä oireiden ja elämänhallintaan.

 

 

Nyt kiinnostaisi kuulla muiden psykalaisten kommentteja! Luulen, että mielipiteet harjoittelun riittävyydestä vaihtelevat meidän alalla aika paljon sen mukaan, mihin porukka toivoo työllistyvänsä eli kaikki eivät toivo lisää terapeuttisen työn kursseja taikka käytännön harjoittelua psykologin tutkimuksista, jos tavoitteena on puuhastella esim. yritysten ja organisaatioiden kanssa tulevaisuudessa. Moni harkan jo käynyt, on kommentoinut, että stressasi ja tunsi olonsa tosi epävarmaksi harkan alussa, mutta pääsi nopeasti sisälle psykologin duuniin. Virallisesti jengi erikoistuu eri psykologian aloille vasta 5,5 opintojen jälkeen, ja lisäkouluttautuu sen mukaisesti (esim. neuropsykologia, kliininen psykologia, psykoterapeuttikoulutus). Lisäkouluttautuminen ei ole kuitenkaan pakollista, jotta voi toimia psykologina.

Eli kommentoikaapas myös muut psykalaiset mitä ajatuksia herättää ja onko teistä meidän harjoittelu ja opinnot riittäviä? Onko teidät otettu vastaan harjoittelijoina vai lisäresursseina? Miten olette kokeneet opintojen valmentavan työelämään? Entäs ei-psykalaiset: Miltä teistä kuulostaa?

Kommentoikaahan niin jatketaan juttua :)!

Bisous, Niina

 

Instagram | Facebook | unepetitelife@gmail.com

Ladataan...

Mitä, jos ei tiedä, mitä elämältään haluaa?

Mitä, jos on ihan hukassa?

Mitä, jos tuntuu siltä, ettei elämällä ole mitään tarkoitusta?

 

 

Vaikka elämälläsi olisi jo selkeä suunta, on aika-ajoin hyvä pysähtyä ja kuunnella, tuntuuko valitsemasi tie edelleen omalta ja tärkeältä. Alla on muutamia kysymyksiä, joiden avulla selkiytät toiveita, tavoitteita ja elämänarvoja. Lopuksi listaan omat lähitulevaisuuden toiveeni ja tavoitteni.

Mieti:

Millaisena haluaisit nähdä elämäsi puolen vuoden kuluttua? Mitä kaikkea olisi tapahtunut kuluneitten kuukausien aikana? Mihin toivoisit muutosta? Entä minkä asioiden toivoisit säilyvän ennallaan? Miksi? Mistä tarve muutokseen tai säilyttämiseen kumpuaa? Toivotko rauhaa, elämyksiä, turvaa, hyväksyntää, valtaa?

Jos voisit katsella tyytyväisenä elettyä elämääsi kuolinvuoteelta käsin, miltä elämäsi näyttäisi? Mihin käytit aikasi? Miten kohtelit läheisiäsi? Millaiseen kohteluun itse suostuit? Millaisia arvoja vaalit?

Heräät aamulla ja huomaat että kaikki on täydellistä. Kaikki murheesi ovat poissa ja toiveesi ovat toteutuneet. Mistä huomaat kaiken tämän? Miltä sinusta tuntuu? Mitä ajattelet? Mitä teet ensimmäiseksi aamulla? Miltä ympärilläsi näyttää?

Miten neuvoisit rakasta ystävääsi, jos hän olisi samassa elämäntilanteessa kuin sinä nyt?

Kirjaa ajatuksiasi ylös. Mieti pieniä ja suuria asioita. Täyttyykö arkesi tärkeänä pitämistäsi asioista vai epämääräisestä kiireestä ja sälästä? Elätkö jo unelmaasi? Jos niin, huomaa myös se. Mistä tyhjä tai epätietoinen olo kumpuaa? Mistä asioista voisit luopua? Mistä haluat ehdottomasti pitää kiinni?

 

 

Mun lähitulevaisuuden toiveet ja tavoitteet ovat tässä (ne, jotka eivät ole salaisia ;)):

1. saada oma parveke

2. asua lähempänä metsää

3. käydä useammin perheen luona

4. kehittyä ammatillisesti

5. matkustaa lattareihin

6. saada oman alan työpaikka

7. syventää entisestään ystävyyssuhteita

8. muistaa olla rehellinen itselleen ja kuunnella itseään

9. blogille lisää lukijoita! Olette pysyneet ihanasti mukana, vaikka kirjoittelu on ollut epäsäännöllisempää, mutta myös uudet lukijat ovat aina tervetulleita :)

10. pitää koti siistinä :DD

 

 

Mikä on sun elämän tarkoitus? Oletko enemmin hukassa vai selvillä vesillä?

Toiveikasta keskiviikkoa!

Bisous, Niina

 

IG: @unepetitelife | Facebook | unepetitelife@gmail.com

Ladataan...

Tänä vuonna olin ensimmäistä kertaa Flowssa. En todellakaan ole niiden joukossa, jotka ovat käyneet Flowssa silloin, kun Flow vielä oli cool.

 

 

 

Viime kesänä päätin, että Flow pitää kokea edes kerran. Kuin tilauksesta Moona kysyi, lähdenkö katsomaan Kendrick Lamaria. Ostimme sunnuntailiput. Yhden päivän tutustumislippu tuntui riittävän mainiosti, sillä nyt kesällä rahaa meni kiitettävästi muihin festareihin ja ties mihin. En myöskään lähtökohtaisesti ole kaupunkifestarien ystävä.

 

 

 

Oli kyllä magee festari! Kendrik Lamar, Jorja Smith, Pyhimys ja Brockhampton olivat itselle parasta antia. Jorja Smith lumosi mut aivan täysin: Olin transsinomaisessa tilassa koko keikan ajan. (Ehkä kuumeisella olollani oli myös tekemistä asian kanssa :D). Aivan mieletön kokemus. Tämän vuoden sisällä olen nähnyt yhtä sun toista rap ja hiphop keikkaa, mutta Lamar oli ihan omaa luokkaansa. Keikan jälkeen oli pakko googlata tämä tyyppi, jota sekä musiikkikriitikot, että räppiväki rakastavat. En oikein ole vieläkään ihan kärryillä, mikä tää Lamar-ilmiö on. Haluaako joku avata?

Jos olit Flowssa, mikä keikka oli susta paras?

 

 

 

 

Olin etukäteen fiilistellyt ja selaillut Flown ravintolamaailmaa: Niin paljon herkullisen kuuloista vegeä! Ystäväni suosituksesta tilasin Flown todennäköisesti ainoan pahanmakuisen vegaanisen annoksen (älä huoli ystäväiseni, en kanna kaunaa enää, ainakaan paljon). Puolet siitä lensi roskiin, vaikka 99 kertaa sadasta en heitä ruokaa roskiin.

Olitko Flowssa? Kenties ekaa kertaa niin kuin mä? Mitäs pidit?

 

 

 

Flow-asuna oli jostain reissusta useita vuosia sitten hankkimani trikoomekko ja polvisukat. Sustainability-kangaskassin sain Helsinki Fashion Weekiltä. Kengät ostin Montréalista ollessani siellä vaihdossa. Ovat muuten ehkä mukavimmat kengät, jotka omistan, koska noissa on niin leveä lesti! Ruskea hapsutakki ei näy kovin hyvin kuvassa, mutta sen ostin alennusmyynneistä tänä kesänä. Viimeiseksi mun lemppari koko asussa eli vyölaukku, jonka sain sukulaiselta juuri parahiksi ennen kesän festareita! Ekopisteet about 5/6.

Ens vuonna uudestaan! Flowssa sai todellakin musiikkia korville: Kaikki artistit vaikuttivat olevan todella taitavia ja lahjakkaita omassa genressään. Mitään vannoutunutta Flow-fania musta ei (vielä) tullut, mutta erittäin kiva kokemus :).

 

Bisous, Niina

P.S. Lisää fiiliskuvia Flowsta Instassa!

 

Photos: Moona Puuskari ja minä

IG: @unepetitelife | Facebook | unepetitelife@gmail.com

Ladataan...

Perustimme kollegani kanssa vajaa vuosi sitten Psykologiaa-sivuston, jossa alan asiantuntijat postaavat psykologian aihepiireistä. En olekaan vähään aikaan mainostanut sivustoa täällä oman blogin puolella, vaikka teissä lukijoissa on paljon psykasta kiinnostuneita. Alle kokosin Psykologiaa-sivuston viime kevään postaukset. Toivottavasti löydät mielenkiintoista luettavaa!

 

 

Psykologiaa for dummies – juttusarja käsitteli psykologian peruskäsitteistöä, sekä elämänkaaren psykologiaa.

Persoonallisuuden perusteet

Aivot – Minuuden perusta

Kognitio – mielen sisällöt

Tunteet

Kehityksen vaaka – Näkökulma ihmisen psykologiseen kehitykseen

 

Psykologit yhteiskunnassa postaussarjassa tutustuttiin vähän erikoisempiin psykologin pesteihin.

Mitä on urheilupsykologia? Urheilupsykologi näkee urheilun osana elämää ja elämän osana urheilua

Psykologit mediassa

Psykologi yhteiskunnallisen turvallisuuden palveluksessa

Millaista on maahanmuuttajille kohdistettu psykologinen tuki?

 

 

Julkaisimme kattavan paketin työ- ja urapostauksia psykologian näkökulmasta.

Psykologin vinkit – Kuinka herätellä ja vahvistaa motivaatiota?

Merkityksellisen työn jäljillä – Miten lisätä merkitystä omaan työhön?

Tavoitteena muutos työuralla – Urapsykologin 5 vinkkiä omannäköisen uran rakentamiseen

Matkalla opinnoista työelämään epävarmuus voi yllättää

Työterveyspsykologin 5 vinkkiä hyvän työuran alkuun

Psykologin 7 neuvoa ammatinvalintaan

Työuupumus – mitä se on ja miten se vaikuttaa urasuunnitteluun?

Itsensä johtaminen ja valmentaminen

Kohti konflikteja – Sovittelijan 5 neuvoa sinulle, joka pelkäät

Palaudu työstä onnistuneesti – 5 vinkkiä työpäivään

Miten palautua työstä? Vapaa-ajalla on väliä

 

 

Työpsykologiasta siirryimme suosittuun hyvinvoinnin psykologiaa – teemaan, joka jatkuu nyt elokuussa:

Tervantuoksua ja tarkkaavuutta: Itä- ja länsimainen näkökulma luonnon hyvinvointivaikutuksiin

Mitä tutkimukset kertovat luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin?

Kuinka murtautua vapaaksi tapojen orjuudesta (siinähän yrität)

Millainen on palauttava kesäloma?

 

Omat lempparini ovat Hyvinvoinnin psykologiaa -postaussarjan kirjoitukset, entä sinun? Oletko jo tutustunut Psykologiaa-sivustoon? Onko postaustoiveita sinne taikka tänne une petite lifen puolella? Kehittämisehdotuksia? Kirjoittelen myöhemmin syksyllä sivustolle yllätys yllätys mindfulnessista, pysy kuulolla! :)

Bisous, Niina

P.S. Tutustu myös sivuston viime syksyn postauksiin, ja jos vasta kuulit Psykologiaa-sivustosta, kurkkaa, mistä kaikki sai alkunsa. Pistä seurantaan myös Facebookissa!

 

IG: @unepetitelife | Facebook | unepetitelife@gmail.com

Ladataan...

Olen käyttänyt vuoden verran kasvojeni ihonhoidossa vain Ekopharman ja BTB13 -sarjan tuotteita. Tiivistän vuoden kokemukseni näistä tuotesarjoista sekä Kauneushoitola Hillan palveluista tässä postauksessa.

 

 

 

1. Ekopharman Vadelma-hoitolinjan tuotteet tuntuivat rauhoittavan merkittävästi tulehtunutta akneihoani viime syksynä, jo ennen kuin aloitin Isotretinoin-kuurin akneen.

2. Ekopharman Vadelma siemenöljy ja Vadelma kasvonaamio sekä BTB13 geelimäinen kasvovesi olivat Isotretinoinin ja talven kuivattaman ihon pelastus.

3. En tykkää, että kaapissa on hirveä purkkiarsenaali, ja siksi se, että kosteusvoiteita voi käyttää myös silmänympärysiholla, oli itselle erittäin mieluisa yllätys.

4. Edellisestä huomiosta huolimatta, käytössäni oli aikamoinen arsenaali. Eräs ystäväni laski huvittuneena, että pistän naamaani peräti viittä eri tököttiä :D Musta se ei tuntunut kuitenkaan paljolta. Varmaan, koska tuotteet olivat niin miellyttäviä käyttää, ja tuntuivat toimivat hyvin yhdessä ja toisiaan täydentäen. Lisäksi aloin tykkäämään ihan uudella tavalla ihonhoidosta, kun sai siihen ammattilaiselta selkeät ohjeet. Toki ihan putsarilla, kasvovedellä ja kosteusvoiteella pääsee pitkälle, ja sitten voi hankkia täydentäviä tuotteita tarpeen ja budjetin mukaan.

5. Opin Kauneushoitola Hillan Minnalta lukuisia asioita ihonhoidosta, joista voit lukea tarkemmin aiemmista postauksistani. Tärkein käytännön vinkki oli kasvoveden oikeaoppinen käyttäminen (tsekkaa ohjeet täältä).

 

 

Mun lempituotteeksi nousi tämä BTB13-sarjan geelimäinen kasvovesi, joka putsaa sekä kosteuttaa.

 

 

6. Tuotteet tuntuivat todella miellyttäviltä iholla eivätkä jättäneet ihoa kiiltäväksi tai tahmaiseksi. Ekopharman tuotteet tuoksuvat ihanalle, sen sijaan BTB13-sarjan tuotteissa on hieman erikoinen tuoksu, joka varmasti jakaa mielipiteitä.

7. Isotretinoin kuuri oli minulle jo kolmas, ja koskaan iho ei ole ollut näin kosteutettu kuurin aikana.

8. Sain enemmän kuin koskaan kommentteja ihostani, että näyttääpä freshiltä ja hyvältä, mikä on varmasti Isotretinoin-kuurin, säännöllisten kasvohoitojen ja laadukkaiden tuotteiden yhteisvaikutusta.

9. Oli todella hienoa löytää kaksi laadukasta ja kohtuuhintaista vegaanista tuotesarjaa, joista toinen, Ekopharma, on 100 % luonnonkosmetiikkaa. Kummatkin sarjat valmistetaan Helsingissä.

10. Kauneushoitola Hilla oli mahtava löytö: todella yksilöllistä ja asiantuntevaa palvelua, sekä aivan ihanat ja kauniit tilat Helsingin Ruoholahdessa.

 

 

Tutustu myös näihin aiempiin postaukseni aiheesta:

Elämäni paras kasvohoito

Auttoiko Ekopharman testijakso akneen?

Pintakuivan ihon pelastajat x 5

 

*Kuvien tuotteet saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

 

Bisous, Niina

 

Instagram | Facebook | unepetitelife@gmail.com

Pages