Minimalisti mutsi & villi lapsiperhe

savimaali-ekomaali-sopiva-maali-lapsiperheelle-futon_0.jpgTäällä meillä eletään aika villiä lapsiperhearkea minikodissa. Mää oon hurahtanu minimalismiin, mutta mies on lähinnä sellainen järkevä jemmailija. Kumpikin on kuitenkin kiinnostunut niin pienistä kodeista, kuin yksinkertaisemmasta elämästäkin. 

Ollaan yritetty hidastaa, sillä elämäämme kuuluu uusioperheessä vauhtia muutenkin. Bonuslapset on jo aikuisia, mutta halutaan olla saatavilla aina, kun tarve vaatii. Täällä me ollaan! On ihanaa, että isommatkin lapset jakaaa surunsa ja ilonsa. 

Minimalismin avulla on arjesta tullut helpompaa, vaikka kotona asuukin 4 lasta. Tavaran vähentäminen ulottuu meillä mun tavaroihin, lasten vaatteisiin ja yhteisiin kodin tavaroihin. Miehellä on minikodissamme oma työuone, niin ei toisen erilainen suhtautuminen tavaraan haittaa. Yhteisten tavaroiden määrän kohtuullistamiseen oon saanu aika vapaat kädet. 

Vaatteita on jonkun mielestä ehkä hiukan niukasti, mutta taas toisaalta oon siten saanut satsattua ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin. Ekologisinta olisi tietenkin hankkia kaikki käytettynä, mutta oon niin allerginen joillekin värjäysaineille ja edellisten käyttäjien pyykinpesuaineille, ettei aina useampi pesu, pakastus ja tuuletuskaan riitä. 

lastenhuone.jpg

Raha on jännä juttu. En koskaan ajatellut, että mulla olisi oikeasti tavallisena perheenäitinä varaa ostaa luomuna banaaniterttua, tai maitopurkkia enempää. Olin ihan väärässä! Keskittymällä olennaiseen jää rahaa enemmän itselleni tärkeisiin asioihin. Yhtäkkiä tunnen oloni super rikkaaksi. Haluan ainakin yrittää hankkia vaatteita, jonka tekijät oikeasti elää palkallaan, eikä tuotteet olisi jonkun lapsen verisin käsin tekemiä. Suomessakin ruokaa tuottaa yhä pienempi joukko ihmisiä ja sitä mukaan, kun tilat suurenee, niin viljeltävien kasvien määrä yllättäen vähenee. Luomu takaa viljelykierron, mutta parasta on tietenkin pystyä ostamaan ruokaa tiloilta, jotka tuntee ja jotka pyrkii osaltaan mahdollisimman monipuoliseen viljelyyn, kuten vaikka Rekolan biodynaaminen tila. Monipuolinen viljelykasvien tuotanto suojelee katovuosinakin niin viljelijää, kuin luontoakin. 

Jotta blogini ei kuitenkaan mene liian kiiltokuvamaiseksi, niin olen kamppaillut vaikeiden raskauksien kanssa, synnyttänyt kolme lasta ennenaikaisesti ja kamppailen välillä introvertti luonteeni ja epävarmuuteni kanssa. Tietenkin myös vanhemmuus tuo omat haasteensa joka päivä. 

Vaikka pyrinkin minimalismiin, niin en haaveile reppuelämästä. Haaveilemme yhdessä pienestä omakotitalosta ja suuresta pihasta. Siihen koitan säästää näin äitiyslomalla ja hoitovapaalla ollessanikin pieniä hiluja. Asp tilillä on vasta alle neljännes, joten tekemistä sen suhteen riittää. 

Saa nähdä millainen soppa tästä syntyy

– Riina 

Kommentit (2)
  1. Maria (is) Strong
    22.7.2018, 09:54

    Tuolla minimalismimatkalla olen itse alkumetreillä.Ihanan seesteisen näköinen koti.

    1. Kiva kun kävit lukemassa <3   Pitikin heti mennä kurkkimaan sun blogiisi kanssa. Pidin hurjasti sun ajatuksesta tiukan minimalismin sijaan tarkoituksenmukaisesta elämästä. Ei tosiaan minimalismi kaikille tarkoita kaikesta luopumista, tai tiettyyn tavaramäärään pyrkimistä, vaan siitä että jäljelle jääneet asiat ja tavarat olis tarpeellisia ja merkityksellisiä. On todellakin totta, että minimalismin sisään ujutetut trendit hiukan sekoittaa sen todellista merkitystä yksittäisten ihmisten elämään. Toisaalta itse rakastan kyllä kaikkia haasteitakin, joten kiivas KonMaritus, tai sadan tavaran haaste on musta inspiroivia ja hauskoja. Jokainen kuitenkin tavallaan! Olis kyllä pitäny kommentoida näisä suoraan sun blogiisi, ups! 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *