Synnytyskertomus

laakkeeton-synnytys.jpg

Tiesin kyllä, että voin luottaa kehooni. Olin synnyttänyt jo kolmasti aiemminkin. Silti se mieleen hiipivä pelko on jotain, jota kenenkään ei pitäisi joutua kohtaamaan! 

Rv 37 meni sittenkin rikki!

Oli huojentavaa, että sain vihdoin täysiaikaisen lapsen. Kolme edellistä syntyi ennenaikaisina, vaikka kaksi olikin sillä hilkulla… Mielessä kuitenkin kummitteli ultralääkärin sanat, kun 37 viikkoinenkin oli hänen mukaansa ihan keskeneräinen. 

Tasan viikkoa ennen synnytystä meni limatulppa. Läpinäkyvää, venyvää hieman räkää muistuttavaa ainetta tuli reilu lusikallinen paperiin vessassa käydessä. Tälläkin kertaa sanoin miehelle, että limatulppa meni,  _ehkä_. On hullua, etten vieläkään ollut asiasta varma, vaikka olin kokenut tämän jo niin monta kertaa…

Pari päivää ennen synnytystä vatsa tyhjeni ja jo pitkään kiusanneet supistukset muuttuivan menkkamaiseksi alaselkäsäryksi. Aavistelin jo synnytyksen lähenevän. Lauantaina iski kuitenkin pahoinvointi ja rupesin pohtimaan olisinko saanut sittenkin vaan jonkun vatsataudin. Iltaa kohden supistukset hiipi taas mukaan ja päätin, että tekisin vielä yhdet villasukat ennen, kun lapsi syntyy. 

En ihan ehtinyt! 

Lapsivesi

Klo 00:40 olin saanut juuri ensimmäisen sukan neulottua ja aloittelin toista. Tuli kummallinen olo ja sanoin miehelle, että kohta varmaan menee vedet. Neuloin puikon loppuun, nousin ylös ja samassa pikkarit kastui. Vettä tuli kuitenkin paljon vähemmän, kuin aiemmista, mutta tiesin silti, että lapsivettä sen oli pakko olla!

Soitin synnytysvastaanottoon. Tampereella on käytössä takaisinsoittopalvelu ja kätilö soittikin muutaman minuutin päästä mulle. Kerroin epäilystä lapsiveden menosta, raskausviikoista,  ja jotain pientä edellisistä synnytyksistä. Kätilö käski laittaa sitteen pikkuhousuihin ja sen päälle paperia. Jos  ne kastuisivat, niin kyseessä oli oikeastikin luultavasti lapsivesi. Jos supistukset kuitenkin yltyisivät, enkä uskaltaisi enää olla kotona, niin voisin aina tulla näytille. Muussa tapauksessa pitäisi käväistä synnytysvastaanotossa puolen päivän maissa. 

Suljin puhelimen.

Olin samaan aikaan innoissani, huvittunut ja ihmeissäni. Vauva olisi täysiaikainen ja saisin vaan hengailla kotona, kunnes supistukset kunnolla alkaisi! Samalla kuitenkin tiesin, ettei lapsivedenmenon jälkeen mulla vettä välttämättä enää tihkuisi, joten sillä synnytyksen alkamista ei olisi voinut mitata. Toisaalta edellisetkin synnytykset oli kestäneet 4-5 tuntia, joten kovin pitkään en voisi kotona kuitenkaan enää olla. 

Menin miehen viereen pitkälleni. Ihmettelin hiipiviä supistuksia, enkä puolen tunnin päästä enää malttanut maata. Nousin ylös ja keräilin tavaroita pitkin asuntoa. Henkkarit, puhelimen, laturin, pikkareita ja rahaa. Toiseen kassiin tungin lisää vaihtovaatteita. Mies saisi tuoda ne sinne, minne päätyisimmekin. Samalla kuulostelin supistuksia, jotka tuntuivat voimakkaammilta, kuin edellisissä synnytyksissä. Niihin sai keskittyä ihan alkumetriltä asti. 

Klo. 02.20 soitin uudestaan sairaalaan. Kerroin, ettei vettä ollut tullut enempää, mutta supistuksiin sai oikeasti keskittyä. Tuntui, että olisi jo parempi tulla sairaalaan. 

Käskin miehen soittaa mulle taksin ja hipsin käytävään miehen jäädessä vahtimaan nukkuvan lapsikatraamme unta. Hyppäsin hiljaiselta pihalta tilataksiin ja käskin ajaa synnytysvastaanottoon. Taksimittari raksutti ja näytöllä vilahteli vähän väliä teksti ”YLINOPEUS 30KM/H”. Taisi taksikuskia jännittää enemmän, kuin minua. Selvisin taksimatkan muutamalla napakalla supistuksella, mutta mietin kuinka huvittavalta se puuskutus mahtoikaan näyttää!? 

synnytyskertomus-laakkeeton-synnytys.jpg

 
Synnytysvastaanotto

Synnytysvastaanotossa kätilö otti mut lämpimästi vastaan. Hän kyseli hieman edellisistä synnytyksistäni ja sitten pääsin käyrille. Mitattiin vauvan sydänääniä, mun supistuksia ja lämpö. Kätilö katsoi vielä kohdunsuun. Olin 4-5cm auki. Vedet ei kuitenkaan olleet menneet kokonaan, vaan kalvoihin oli tullut vain pieni reikä. Sain kuitenkin siirtyä suoraan saliin. 

Synnytyssalissa ihana kätilö kyseli heti toiveitani synnytyksen suhteen. Amme olisi käytössäni halutessani toisessa huoneessa, mutta sinne ei kuitenkaan saanut Tayssissa synnyttää. Ammehuoneesta tuli ehtiä omaan synnytyssaliin ennen ponnistusvaihetta. En halunnut mitään turhaa säätämistä, joten päätin jäädä oman salin turvaan.

Kätilö ehdotti Tens-laitetta, mutta päätin ainakin ensin kokeilla kipuihin suihkua. Se oli auttanut niin monta kertaa aieminkin. Ensin kuitenkin otettiin taas käyrää. Mittauslaite oli kuitenkin langaton ja oli ihanaa liikkua, täyttää vesilasia ja ottaa supistuksia vastaan ilman ärsyttäviä piuhoja! Käyrän ottamisen jälkeen kätiö kertoi, että käyrää voi sitten ottaa suihkussakin, eikä sieltä tarvitse tulla välissä pois. Mahtavaa! 

Suihkussa virtaava vesi tuntui ihanalta. Nojasin ensin seinään ja supistusten yltyessä suihkutuoliin. Kätilö kertoi tulevansa 15-20 minuutin välein mittaamaan käyrää. Suihkuhuoneen toisessa päässä olisi kutsunappi, jos tulisi asiaa. Ensimmäinen väli menikin hyvin. Vesi auttoi ja pystyin ottamaan jokaisen supistuksen vastaan keskittyneesti. 

Toisen mittauksen jälkeen supistukset kuitenkin yltyivät. Rupesin haaveilemaan doulasta, joka voisi helpottaa supistuksia suihkuttamalla lämmintä vettä käsisuihkulla alaselkääni. Aloin myös pelkäämään, etten ikinä pääsisi suihkuhuoneen toiseen päähän, jos vauva päättäisikin syntyä nyt. Kirosin mielessäni, etten ollut raaskinut hankkia doulaa, sillä vain toisen ihmisen läsnäolo olisi helpottanut synnytyskuplaan pääsyä ja tuntemaan olevani oikeasti turvassa! Supistukset yltyivät siihen pisteeseen, että olin kontillani suihkuhuoneen lattialla ja työnsin päätäni kaakeleita vasten. 

Kun kätilö 15-minuutin päästä palasi olin hyvin helpottunut! Supistukset oli kuitenkin jo niin tiukkoja, että pyysin katsomaan mittauksen jälkeen kohdun suun, jos se hiukan motivoisi kestämään paremmin kipua. 

Tulin suihkusta pois ja päivittelin hormooni hyrskyissäni, että oli hirveetä tuhlausta prutata suihkussa noinkin kauan. 

Kätilö kurkkasi nopeasti kohdun suun supistusten välillä. Olin kuulemma yhdeksässä sentissä. Saisin mennä suihkuun takaisin halutessani, mutten todellakaan halunnut! Olin siinä vaiheessa, jossa aina alan panikoimaan. Siinä, missä olisin valmis ottamaan kaikki mömmöt, jos joku niitä vain tarjoisi. Kätilö oli kuitenkin lukenut synnytystoivelistani hyvin, sillä kuulin, kuinka hän alkoi kehumaan ja rohkaisemaan minua. 

Puristin tyynyä ja sängynpäätyä. Tuntui, kun olisin hikoillut valtoimeen, vaikka pisarat olivat varmaan vain hiuksistani tippuvaa vettä. Silmät kostui ja sain sanottua kätilölle, että tuntui hullulta ruikuttaa, kun tiedän mun synnytysten olevan paljon helpompia, kuin monella muulla. Kätilö sanoi, että nyt saakin ruikuttaa. Tämä on se pahin vaihe ennen ponnistusvaihetta. 

Olo oli jo todella tukala ja kätilö sanoi, että saisin ponnistaa, jos siltä tuntui. Olin polvillani sängyllä ja otin sängyn päädystä kiinni. Yritin ponnistaa, mutta mitään ei tapahtunut! Edellisissä synnytyksissä kivut olivat kadonneet ponnistusvaiheessa, mutta nyt ne vain yltyivät. Pelkäsin, että vauva jäisi kohtuun, sillä tuntui, ettei lapsi liikahtanutkaan, vaikka kuinka työnsin. Pienen hetken mielen valtasi epätoivo ja paniikki, mutta toisaalta taas todella suuri ymmärrys sen suhteen, että synnytys voi ihan oikeasti olla näin kamala. Onneksi tätä kesti vain hetken!

Vauva kuulemma syntyisi heti, kun vedet menisi. 

Supistusten aikana vauvan sydänäänet kuitenkin hieman laski, joten kätilö ehdotti kalvojen puhkaisua. Tämä tuntui ihan hyvältä ratkaisulta, sillä vaikka kuinka työnsin, niin ei mitään tuntunut tapahtuvan! Kätilö otti pitkän metallisen koukun käteensä ja taisin kysyä vaan, että sattuuko se, mutta kalvoissa ei ollut kuulemma tuntoa. Heti kalvojen puhkaisun jälkeen lapsivettä hulahti. Seuraavan supistuksen aikana työnsin ja tuntui vihdoin siltä, että lapsi liikahti synnytyskanavassa. Olin hurjan helpottunut, vauva ei jäisikään kohtuun! 

Parilla työnnöllä puolipäätä oli ulkona. Vauvalla oli kuulemma käsi poskella. Teki mieli työntää vauva vain nopeasti ulos, mutta ärsytti, kun kätilö käski vain puhallella. Hän yritti siinä hötäkässä selittää lempeästi, kuinka liian nopeasti työntämällä saattaisi vaan paikat revetä. 

Tyttö syntyi 04:47. 

vastasyntynyt.jpg

Vaikka kuulin kuinka vauva parahti, niin kysyin onko kaikki hyvin? 

Kätilö käski mun laskea vauvan sormet ja varpaat, mutta sopersin, että ihan sama montako sormea sillä on, kunhan sillä on nenä. Viimeisessä ultrassa vauva oli ollut niin syvällä lantiossa, että ultrakuvissa kasvoista oli leikkaantunut puolet pois. Ultraava lääkäri koitti kyllä selittää, että vauvalla oli kyllä nenä, vaikka se ei kuvissa näkynytkään. Kuvista olisi voinut ajatella, että tytöllä oli vähintään todella paha huulihalkio. Siksi se niissä hormooni hyrskyissä tuntui niin tärkeältä. Vauva voi kuitenkin hyvin, vaikka käsi poskella syntyminen olikin ollut sille hieman rankkaa. Kasvot oli hieman mustelmilla. 

En ollut kirjannut sitä synnytystoivelistaani, mutta napanuoran annettiin sykkiä loppuun. Istukan syntymisellekin annettiin hyvin aikaa, mutta lopulta hieman autettiin painamalla. Oksitosiinia ei onneksi tarvittu. 

Sain vauvan heti rinnalle. Vauvaa ei pesty lainkaan ja eikä punnituksen kanssa kiirehditty. Sain imettää rauhassa iho kiinni vauvan iholla. Haistella ja ihmetellä. 

Kapea synnytyssalin sänky silti hieman jännitti. Sängyssä ei ollut lainkaan laitaa ja teki mieli heittää patiat synnytyssalin lattialle, mutten kehdannut. 

Odottelimme 5-tuntia salissa ja koska mitään kummempaa ei sinä aikana ilmennyt, niin saimme mennä Vauvanpesään potilashotelliin. 

Jos jotain olisin synnytyksessäni muuttanut, niin olisin ottanut mukaani ehdottomasti doulan! Läsnäolo ja tunne siitä, että on turvassa auttaa pääsemään rauhassa synnytyskuplaan.

<3 Riina 

Synnytyksen kesto 3:59, I-vaihe 3h 45min 2-vaihe (ponnistusvaihe) 2min, 3-vaihe (jälkeisvaihe)  11min. Kivunlievitys: suihku

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *