Anekauppaa

ane1.jpg

Minulla on ollut viime aikoina päiviä, jolloin en ole käyttänyt ollenkaan kännykkää ”turvariepuna” – eli en ole kuvannut käsienpesujani tai keittiön tarkisteluja yms. Kännykkäni muisti on täynnä, koska en ole onnistunut siirtämään riittävästi ulkoiselle muistikortille tiedostoja. Ensin ajattelin, että en osta uutta kännykkää, koska nyt ritualisoin selvästi aikaisempaa vähemmän (koska puhelimeen ei mahdu mitään extraa). Mietin jo itsekseni, että ehkä tämä ”taikatemppujen tekeminen” loppuisi jossain vaiheessa kokonaan?

Eilen kuitenkin todella tarvitsin kännykkääni pitämään itseni koossa ja toimintakykyisenä. Olin sairaslomalla. Niska oli kipeä, myös selkään vihloi. Työni on hyvin fyysistä ja siinä on paljon paikasta toiseen siirtymisiä. Heräsin eilen aamulla klo 06:00, join kahvit ja puin päälle. Olin lähdössä jo töihin, mutta rappukäytävässä käännyin takaisin. En pystynyt, en jaksanut. Matalaan vireystilaani vaikutti myös viime aikoina huonosti toiminut suoli, joka kerää stressitilanteissa kaiken jätteen sisäänsä (ihanaa!). Työaikoina ei ole säännöllisiä ruokataukoja, eikä vessaankaan aina pääse. Tämä laittaa suolistoni todella kovalle koetukselle. Tuloksena on useimmiten ummetus. Itselläni ummetus tuntuu vähän samalta kuin krapula; väsyttää, masentaa, olo on ärtynyt.

Olin eilen levoton ja turvaton; pesin käsiäni 12 minuuttia putkeen ja vaihdoin vaatteita moneen kertaan. Koko ajan olin kuitenkin tietoinen, että nämä ajatukset ovat nyt niitä vääriä hälytyksiä, ne eivät ole vaarallisia, mutta todella inhottavia kylläkin. Muistelin kauhulla sitä aikaa, kun suurin osa päivästä oli pelkojen kanssa kamppailua.  

 

 

 

 

jakaja 1.jpg

En voinut aamulla hyvin, mutta en kuitenkaan ollut täysin vakuuttunut siitä, että olen riittävän sairas ollakseni töistä pois. Ristiriitainen olo aiheutti ahdistusta ja ahdistuksen mukana tuli pakkotoiminnot. Minulla oli huono omatunto, ja peseytymisrituaalilla hain selkeästi turvaa ja hyväksyntää. Mieleeni tuli anekauppa.

Keskiajalla aneita myytiin rahaa vastaan helpotuksiksi katumusharjoituksiin ja lyhentämään kiirastulessa vietettävää aikaa. Anekauppa sai alkunsa ajatuksesta, että hyvillä teoilla saattoi sovittaa pahoja tekoja. Myöhemmin katumustöitä alettiin korvata maksamalla tarpeeksi rahaa – aneiden esikuva oli syntynyt.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ane

Peseminen oli eilen minulle kuin aneiden ostamista. Halusin ristiriitaisesta olosta ja huonosta omasta tunnosta eroon välittömästi. Hain turvaa – en rauhaa sielulleni, mutta levollisuutta pääni sisälle. Pesemisellä ehkä yritin sovittaa töistä poissaoloa. Kiirastuleen minut ajoi todennäköisesti itsesyytökset. 

 

OCD-rituaalit ovat minulle uskon asia?

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *