SALALIITTOJA JA TEORIOITA

Koronakriisi on vienyt koko maailmankaikkeuden uudenlaisen tilanteen eteen. Samantyyppisiä tautiepidemioita on ollut historian aikana ennenkin, mutta tällä kertaa uusi moderni yhteiskuntamme ei ollut osannut varautua moiseen vastoinkäymiseen globaalisti, eikä valtakunnan tasollakaan. Tämän myötä myös monet salaliittoteoriat saivat alkunsa. Kriisi, jota ei voi järjellä ymmärtää, haluttiin monesti selittää auki melko järjettömin perustein. Tällä kertaa pureudun siihen, minkälaisia psykologisia prosesseja ihmisten käyttäytymisen taustalta löytyy epävakaissa elämäntilanteissa.

Ymmärtääkseen, mistä salaliitoissa on kysymys, on hyvä muistaa, että niitä on ollut historian saatossa ennenkin. Osa tietenkin todellisia, mutta suuri osa täydellistä humpuukia ja mielikuvituksen tuotetta. Väitteitä salaliitoista on esitetty mm. aids-epidemiaan, Estonian uppoamiseen, John F. Kennedyn murhaan, sekä prinsessa Dianan ja Elviksen kuolemaan liittyen. Vain muutamia mainitakseni.

Salaliittoteoriat eivät  myöskään ole mikään marginaaliseen ihmisryhmään liittyvä ilmiö. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet amerikkalaisista uskoo ainakin yhteen salaliittoteoriaan. Olisipa mielenkiintoista tietää, mikä vastaava luku on Suomen populaatiossa?

Minkälainen ihminen uskoo salaliittoon?

Salaliittoteorioita syntyy useimmiten silloin, kun kyseessä on monia koskettava sekä ihmisten olemassaolon perustoja vavisuttava tapahtuma.  Salaliittojen psykologinen selitysmalli selittyykin pitkälti pelkojen, turhautumisen, vihan sekä ahdistuksen työstämisestä. Kun liikkeelle lähtee urbaani legenda, sen avulla on helpompi tarttua itselle vaikeaan teemaan.

Salaliittoihin uskoville ihmisille on yhteistä se, että heillä on kohtuullisen negatiivinen ihmiskuva. Usko ihmisten hyvyyteen, puolueettomuuteen tai itsenäisyyteen on alentunut. Salaliittoteorioitsijat uskovat, että ihmiset olisivat helposti ostettavissa tai manipuloitavissa.

Epäluottamusta koetaan myös auktoriteetteja ja erityisesti tiedotusvälineitä kohtaan: niiden ajatellaan olevan valtaapitävien käsissä ja tuottavan sellaista informaatiota, johon ei voi luottaa. Tämän tyyppinen ajattelumalli istuu parhaiten niille, joiden koulutustausta ei ole kovinkaan korkea tai jos perusteellinen ymmärrys tiedon tuottamista ja mediaa kohtaan on alhainen.

Salaliitoille on yhteistä se, että ne tarjoavat vastakkaisen näkemyksen viralliselle totuudelle. Salaliittoteoria tarjoaa myös tavan suojata omaa uhattuna olevaa maailmankatsomusta tai itsetuntoa. Kun ahdistuksen projisoi johonkin muuhun, sitä on helpompi käsitellä. Salaliittojen avulla on myös mahdollisuus saada järjestystä kaaokseen ja epävarmuuteen. Salaliittoteoria tarjoaa siis omaa itsetuntoa tukevan selityksen asialle, joka ahdistaa.

Salaliittoteoreetikot kokevat itsensä usein pahan vastakohtina – pelastajina. Tämän tyyppiset ihmiset kokevat kulkevansa totuudenpuolustajien etujoukoissa. Kuuluminen ”paremman väen” joukkoon voi tuntua ihmisestä palkitsevalta ja voimauttavalta. Ikään kuin olisi ”tiedostamattomien” ihmisten yläpuolella. Psykologisena ilmiönä salaliittoihin uskominen ei ole vainoharhaisuutta, mutta se saattaa olla loikka vainoharhaisuuden puolelle. Vaikuttaa myös siltä, että henkinen pahoinvointi ja voimattomuuden tunne ruokkivat uskoa teorioista. Ihmisellä on luonnollinen tarve tuntea olevansa oman elämänsä ohjaksissa.

Onko korona vain salaliitto?

Onko koko koronavirus vain salaliitto? Ainakin rokotetta kohtaan on esitetty useita salaliittoteorioita. Rankimpien väitteiden mukaan koronarokotteen ottajan elinajanennuste olisi max. kaksi vuotta rokotuksen ottamisesta. Tämä ei tosin ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa rokotuksiin suhtaudutaan kriittisesti. Lapin entinen lääninlääkäri Rauni-Leena Luukanen-Kilde esitti jo aikanaan, miten sikainfluenssarokotteen takana olisi salaliitto, jonka tarkoituksena on vähentää maapallon populaatiota. Samassa yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että mm. tuhkarokko, isorokko, sikotauti, polio ja vihurirokko on saatu Suomessa aisoihin nimenomaan laajalla ja kattavalla rokoteohjelmalla.

Rokotuksiin liittyen salaliittoja on rakennettu myös ulkomailla: esimerkiksi Pakistanissa levisi aikoinaan rokoteuskomus, jonka mukaan poliorokotteen tarkoituksena oli steriloida muslimeja. Uskomuksen johdosta polio lisääntyikin maassa merkittävästi. Useat poliorokotteita antavat klinikat joutuivat myös väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi.

Koronarokote ei siis ole ensimmäinen, johon kohdistetaan kritiikkiä. Koronavastaiset ihmiset tulkitsevat myös mieluusti kaikkea mahdollista ympärillään tapahtuvaa omaksi edukseen. Suurin uutisankka viime päiviltä liittyi tanskalaisen futarin Christian Eriksenin sydämen pysähdyksen. Rokotevastaiset ihmiset julkaisivat kilpaa uutisia siitä, miten sydämen pysähtyminen johtuisi hänelle annetusta koronarokotteesta. Huhupuheet kumottiin kuitenkin pikaisesti Inter Milanin seurajohdon toimesta: Eriksen ei ole saanut rokotetta, eikä sairastanut koronaakaan. Tämän tyyppinen valeuutisten levittäminen sijoittuu alhaisen opportunismin kategoriaan.

Keskustelua ja argumentteja

Silloin kun ihminen joutuu salaliittoteorioiden pauloihin, hänen rakentavan keskustelunsa taito myös yleensä alentuu. Asiallisen keskustelun sijaan nousee usein huutokritiikki, jossa mielipiteet polarisoituvat ihmisryhmien välillä. Internetistä löytyy myös niin paljon tietoa – humpuukiakin – että medialukutaitoa tarvitaan. Tieteellisen tutkimuksen tulosten ja raportin tulkitsemiseksi tarvittaisiin yleensä edes jonkin verran perehtyneisyyttä asiaan. Tässä kohtaa huomaa monen ohittavan merkityksellisten asioiden rekisteröimisen ja tekevän omat ”tulkintansa” asioista.

Koska tieteen tulkitseminen ei ole aina helppoa, se saattaa aiheuttaa osalle ihmisistä tunteen siitä, että tiede on uhka. Tieteen kehittymisen kova vauhti voi myös luoda osalle ihmisistä pelon tunteita siitä, että kontrolli menetetään sekä maailmaa että elämää kohtaan. Jos ihminen kieltää tieteen ja luo sille vaihtoehtoisia versioita, hän voi kokea olevansa paremmin asioiden tasalla eikä niiden armoilla. Ihmismieli toimii mieluusti niin, että jos jokin ei sovi sen ajatusmaailmaan, se on helpompi kieltää.

Vahvistusharhaksi kutsuttu kognitiivinen vinouma ohjaa meitä myös hakemaan omaa näkemystämme vastaavaa tietoa mediasta ja internetistä. Vahvistusharha kiinnittää huomiomme sellaiseen tietoon, joka vahvistaa aikaisempaa käsitystämme tai mielipidettämme. Samalla kuitenkin jätämme sujuvasti huomiotta sellaista tietoa, joka on ristiriidassa oman käsityksemme kanssa ja jota olisi hyvä kriittisesti arvioida.

Pelolla johtaminen?

Korona-aikana on nostettu myös useasti esiin käsite: pelolla johtaminen. Mielestäni tämän tyyppinen ajatusmalli istuu huonosti suomalaiseen vakaaseen yhteiskuntaan. Uskallan väittää, että moni meistä tekee päätökset puhtaasti järkiperäisesti. Olisi hyvä muistaa, että yhteiskuntaan kuuluminen asettaa sen jäsenille myös velvollisuuksia etuoikeuksien rinnalle. Tällainen on esimerkiksi maskin käyttö, jota on laajasti edellytetty korona-aikana. En usko, että kovinkaan moni on kokenut sen miellyttävänä, mutta asiasta kannattaisi kuitenkin puhua faktat mielessä pitäen sen sijaan, että väitetään maskin käytön pehmittävän aivot.

Jokainen voi jatkossakin tehdä päätöksensä itsenäisesti siitä, mihin uskoo. Salaliittoteoriat saattavat tuntua jännittäviltä vaihtoehdoilta, mutta niitä kannattaa arvioida kriittisesti. Ehkä myös salaliittoteorioiden takana olevien psykologisten prosessien avaaminen voi auttaa itsetuntemuksen äärelle ja uusien näkökantojen muovautumiseen. Yhtä kaikki – mielipiteistä huolimatta – toivomme varmasti kaikki, että pandemia pikkuhiljaa hellittäisi ja päästäisi meidät taas normaalin elämän ääreen. Kritiikkiä, tiedon objektiivista arviointia ja toista arvostavaa keskustelua tarvitaan jatkossakin. Kriiseiltä emme voi valitettavasti välttyä tulevaisuudessakaan.

Lähteet: Sivelä, J., (2015) Kaiken takana on salaliitto
Kotivinkki 6/2021  ”Kuka vain voi hurahtaa”