Luonnon runsaus

Kuinka sitä ihminen tekeekin miten on opetettu, kuten itse oivalsin uretaanimassan ikkunan ja seinän väliin tursuttamisen jälkeen vasta paljon myöhemmin. Se miksi en tajunnut laittaa vaikka pellavarivettä oli yhtenä syynä kun todennäköisesti linnut olisi sitä ulkopuolelta käynyt nokkimassa mukaansa ja mitä sade olisi sille tehnyt kun listoja ei ollut heti laittaa ikkunan reunuksille. 

Tässä uutista luettua mietiskelin myös Itämeren tilaa kuinka merestä löytyy Tanskan kokoinen hapeton alue ja mitä kaikki matkustaminen laivoilla ja veneillä, öljyt, roskat, saasteet, tosiaan ääniaallot häiritsemässä kaloja ja valumat joista, jotka tuo lannoitteet, myrkyt ja ravinteet vaikuttaa. Ja mitä asioille tehdään; niitä laskelmoidaan, mietitään ja toimintoja jatketaan entiseen tapaan vaikka niiden toimien lopettaminen olisi ainut toimiva keino kunnes keksitään jotain mikä ei pilaa meidän elinympäristöjä. 

Kasvimaata laittaessa tulee myös mietittyä tulevaisuutta. Kuinka tärkeää onkaan ravita maaperää. Samalla siinä ravitsee itseään ja muuta perhettä. Kasvien moninaisuus ruokkii monia eliöitä ja eläimiä, ja onkin ihanaa katsella kuinka kirjosieppo on pesinyt kasvimaan viereiseen linnunpönttöön ja haarapääskyt on tullut paikalle runsaammalla kokoonpanolla kuin viime kesänä. Kasvimaa saa kanojen, lampaiden ja lehmän pehkut navetasta, pissaa, puutuhkaa, biohiiltä, nokkos- ja rohtoraunioyrttikäytteitä, lehtipuuhaketta sekä tulevaisuudessa myös merilevää. 

Meille on tulossa pihaa ympäröimään karjalaista pistoaitaa ja sen kustannus on kuuttakymmentä euroa per metri. Ajatella entisaikaisia ihmisiä kun he ovat olleet rikkaita kun aitaa on ollut kaikkialla. Mutta toisaalta pistoaita vaatii vain viitseliäisyyttä ja aikaa niin se on lähes ilmaista. Kuten moni muukin asia. Rakoliiteri puille – viitseliäisyyttä ja aikaa. Hyvää multaa – viitseliäisyyttä ja aikaa. Neulottuja vaatteita omien lampaiden villasta tai vaikka nokkosesta – viitseliäisyyttä ja aikaa. Pistoaitaa tehdään kurssiluonteisesti ja kurssille on ilmaista osallistua! Jos aidan tekeminen kiinnostaa oppia, meillä Ilomantsissa on siihen hyvä mahdollisuus 15.7. klo 9-16. Päivään sisältyy myös ruoka! Osallistuminen vaatii ilmoittautumisen minulle tai Timo Rekolle ja saat silloin tarkan osoitteen missä kurssi pidetään.

Se mitä oikeastaan tulin sanomaan on se kuinka kauas yksinkertaisesta ja osakseen luonnollisestakin elämästä ollaan tultu. Elämä on kaunista ja ihanaa, mutta sitä ei oikein rahalla saa. Tietyllä tapaa tyytyväisyyttä hetkeksi ja helppoutta, mutta ei kaupasta saa jokaiselle jotakin. Me ollaan luovia olentoja ja kekseliäitä, ei kaupassa massatuotantoon tehtyihin asioihin ole tarkoitus tyytyä tai mahtua.

#aarrekartta #aloitus #ayurveda #vata #syksy #frantsila #kukkatipat #hieronta #hieroja #hoitaja #hoitaminen #frantsila #intuitiokortit #kestoilu #kuukuppi #Lorna Byrne #siankärsämö #yrtti #yrtit #synnytys #synnytyskertomus #synnytyskupla #doula #talo #talousliina #diy #tiskirätti #vata #ayurveda #yrtit #hiustenhoito #hiushuuhde adressit avoimetpuutarhat blogi ekoilu haaste hirsitalo itäsuomenkarja kainuunharmas koti kotieläimet kotitila kulutus kyyttö lammas lapsiperhe lehmä luonnollisuus luonnonsuojelu luonto pistoaita remontti suo turve Turvetuotanto vesistö vesistösäätiö vetoomus

Puheenaiheet Piha ja puutarha Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus

Makuuhuoneen suunnittelua

Loppuraskaus ja makuuhuoneen suunnittelua. Pelkällä suunnittelulla huone ei todellakaan valmistu, ja huoneen eteen on tehty jonkin verran töitä, jotta sitä on saatu hieman tyhjemmäksi, ikkunaa pesty, ja tapettia raaputettu seinästä.

Olen ollut kipeänä ja vuoteen oma, joten huone ei ole edistynyt aikoihin. Toki myös lehmien kotiin tuomista varten akuutein työpanos on mennyt navettaan väliseinän purkuun ja tilan laittamiseen. Vielä ennen lehmien tuloa olisi hyvä saada pieni aitaus ulos valmiiksi, jotta lehmät pääsevät vapaasti ruokaileen pyöröpaalille.

Mutta ajatus makuuhuoneesta on aika selkeä. Kaikki irti mikä ei alkuperäisiin pintoihin kuulu, vihreää Uulan puulattiamaalia lattiaan, sävyksi valitsin Heinän. Luonnonvaaleat kasvikuviolliset verhot valkoisiin verhotankoihin. Päiväpeittona meidän kaksimetrisessä sängyssä on uusi vihertävän beigen värinen peite, jonka sävystä en alkuun ilahtunut. Se näytti enemmänkin viileän harmahtavalta, mutta luonnonvalossa ja vihreän sävyn kanssa alkoikin miellyttämään silmää. Lasten kerrossänky on käsittelemätöntä mäntyä.

Hallitseva väri tilassa on vanhat hirsiseinät sekä puukatto. Kontrastina siihen on valkoinen muun muassa listoina, verhotankoina ja ovessa. Tehostevärinä on sitten vihreä lattia ja vihreä yleensä, vaaleampi puu ja meidän sängyn musta runko.

Voi olla, että tätä vanhaa tapettia jää pieneen osaan seinää, sillä parin levyn alla se on todennäköisesti koskematonta ja säilynyt ehjänä. Tapetti on lähtenyt parhaiten kostuttamalla mäntysuopavesiliuoksella sumuttamalla ja kevyesti lastalla raaputtamalla ja pesusienellä vielä lopuksi pyyhkimällä. Joskus olen ollut tapetinpoistopuuhissa, joka ei todellakaan ole ollut yhtään mielekästä. Tapettia on lähtenyt sentti sentiltä ja kestää ikuisuuden. Tässä tulee samalla pestyä seinäpintaa tapettia poistaessa.

Kaipaisin tilaan vanhaa puista ja kaunista kaappia liinavaatteille. Huoneessa on vaatehuone, jossa kaikkien perheenjäsentemme vaatteet ovat, mutta liinavatteet ei mahdu sinne. Ne on väliaikaisessa säilytyksessä sitten toisessa huoneessa, josta oli tarkoitus tulla miehelle työtilaa, mutta viimeisimmän huomion myötä työtila saattaisi järkevimmin rakentua kellariin! Kuulostaa perus miesluolalta, mutta tila tarvitsisi säilytystilaa, sen pitäisi kestää roiskeita ja olla järkevästi siivottavissa, sekä viileydestä ei ole haittaa. Kellarista löytyy vesipiste ihan vierestä, lattiakaivo, sekä siellä on hyllyjä säilytystä varten. Tosin mieheni on suunnitellut työtilojen hankkimista kodin ulkopuolelta yhteistyökumppaineiden kanssa, mutta katsotaan mitä tuleva tuo!

Koti Remontointi DIY Vastuullisuus