Loma-/korona-ajan puuhaa: LAPSEN POLKUPYÖRÄN TUUNAUS

Aurinkoista pääsiäistä ja rentouttavia pitkiä vapaita kaikille!

Huomaan näin korona-aikana (kun ei saa tavata ketään), että inspiroidun selvästi parhaiten erilaisten ihmisten seurasta ja keskusteluista, joita heidän kanssaan käydään. Niiden pohjalta syntyy usein myös blogipostauksia joko heti extempore tuoreeltaan tai vasta tovin aivoissa muhittuaan. Huomaan sen siitä, että nyt, kun korona on pakottanut elinpiirit todella suppeiksi ja tehnyt arkipäivistä paljolti toistensa kaltaisia – jopa niin, etten aina ensiajatuksella muista, mitä viikonpäivää kulloinkin eletään – aivoparat ovat käytännössä surkastuneet kaiken ideoinnin suhteen. Tuntuu todella ylivoimaiselta keksiä jotain kivaa kirjoitettavaa tänne blogin puolelle.

Toisaalta, mulle käy kyllä usein niinkin, että juuri silloin, kun on kaikkein tylsintä, luovuuteni kukkii täydellä teholla. Silloin syntyy parhaat sisustusideat, löytyy kiinnostavimmat opiskeluvaihtoehdot ja etsitään herkullisimmat leivontareseptit! Mutta kirjoittamisen suhteen onkin vissiin niin, että tylsyyden vaikutus on päinvastainen. Kun aivot eivät saa mistään ”ruokaa”, jota pohdiskella ja informaatio on joka suunnasta saman aihepiirin ympärillä pyörivää, alkaa ärsyttää, kun blogitekstit eivät enää synny niin kivuttomasti. Eipä täällä kotona niin kovin syvällisiin ajatuksiin pääse uppoamaan tai vaikka joskus pääsisikin, mielipiteiden vaihto jää aika tutuksi, kun seurana on ainoastaan oma perhe. Pitää ehkä alkaa useammin järjestää videotreffejä ystävien kesken. Tosin olen huomannut, ettei videoyhteydellä päädy koskaan niin syvällisiin keskusteluihin kuin kasvotusten, vaikka olisi läheisistäkin ystävistä kyse. Kylläpä tosiaan on ehtinyt tulla ikävä ihmisten näkemistä kasvotusten ja sitä, että saa halata heitä! Osaa taas arvostaa asioita, joita häpeäkseni olen pitänyt selvästikin itsestäänselvyyksinä normaalissa arjessa…

Joitain postaustoiveita olen saanut sieltä täältä ja otan niitä mielelläni vastaan myös täällä blogin kommenttiosiossa. Saa siis ehdottaa! Mutta nykyisellään saatan jorista täällä kaikenlaista ”arkisempaakin”, mitä kotona tulee tehtyä tässä karanteenin aikana. Kaikkea huisin jännittävää on siis tulossa.

Or not.

Mutta nyt vähän tuunaillaan! Täällä blogissa en ole vielä juurikaan tuonut esiin tuunaus-persoonaani. Outoa tavallaan, koska olen sisustusjuttujen suurintoilija ja rakastan laittaa kotia. Se, että tämä persoonani piirre on täällä jäänyt vähän unholaan, johtuu paljolti siitä, ettei normaalissa arjessa ole enää viime vuosina ollut niin paljon aikaa huonekalujen tuunausprojekteille. Niin ihanaa tekemistä kuin se onkin, vie se jumalattomasti aikaa! Ja kodista tilaa! Viime kesänä tuunasimme uuteen uskoon yhden vitriinikaapin, mutta se taisikin olla ainoa DIY-projekti pitkiin, pitkiin aikoihin. Ehkä sen vuoksi innostuin niin, kun mies alkuviikosta, lomansa ensimmäisenä päivänä, alkoi ideoida 7-vuotiaan kuopuksemme polkupyörän muokkausta uuteen uskoon! Meillä siis on nyt se tilanne, että kuopuksen pyörä on (vähän harmiksemme, myönnettäköön) sopiva vielä tämän kesän ajan, mutta sen ulkonäkö ja toiminnallisuus alkoivat vedellä viimeisiään; lokarit räpättivät, ketjut rohisivat, sarvien pehmusteet olivat rikki ja satulan pinta oli niin halkeillut, että alkukesästä halkeamiin satanut vesi oli tallessa vielä seuraavana joulunakin. Ja sen myötä ahteri toki joka kerta likomärkä, kun sen sienen päälle istui. Houkutti niin ostaa vain uusi pyörä tilalle, ja valikoimaa paljon vertailtiinkin, mutta lopulta uuden osto tuntui ”moraalisesti väärältä” ratkaisulta nyt, kun vanha tosiaan on sopiva vielä.

Tämä nykyinen pyörä on kotimainen Tunturi ja rungoltaan tukeva, joten aihio oli kunnossa. Näin isoja hankintoja (joka jo kouluikää lähentelevän lapsosen polkupyörä olisi) ei viitsisi tehdä, ellei ole aivan pakko, joten pitkin hampain päädyimme siihen, että uuden pyörän hankinta on perustellumpaa sitten ensi keväänä. Mutta jotain vanhalle pyörälle oli tehtävä. Mies myi idean vanhan pyörän tuunauksesta kuopukselle, joka olikin heti messissä! Jopa niin messissä, että tovin siinä ideoituaan, ”uusi” pyörä alkoi kuulostaa niin korkealentoisesti varustellulta kapistukselta, että sen varastaminen Marsiin ufoksi olisi realistinen uhka. Vähän piti vetää neidin henkistä käsijarrua ja hillitä intoa kilpavarustella kulmakunnan komeinta kulkupeliään.

Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, mennään pääosin niillä…

Tässä pyörä alkuperäisessä kunnossaan:

Koska melkein kaikki osat joko maalattiin, vaihdettiin uusiin tai korjattiin, piti pyörä purkaa aivan atomeiksi. Renkaat olivat ainoat, jotka säilyivät entisellään.

Kaikki osat puhdistettiin joko hankaamalla asetonilla (vanhat tarrat irtosivat siten tehokkaasti) tai liottamalla Fairy-vedessä. Uusina osina ostettiin ketjut, polkimet, sarvien pehmusteet ja pinnojen koristeet. Ostimme myös satulan, mutta se osoittautui liian leveäksi näin pieneen pyörään, joten vaihdoimme isosiskon pyörästä satulan tähän ja hän sai leveämmän, siihen pyörään hyvin sopivan satulan.

Maalauspäiväksi sattui kevään tuulisin päivä, joten erilaisia käytännön järjestelyjä tuulen suojaksi piti kehitellä. Nyt meidän etupihan tiiliaidan pätkäkin on osittain pinkki… 😉

Valmiista pyörästä tulikin aika upea! Omistaja itse valitsi pyörään sopivan kellon, mies osti pinnakoristeet yllätyksenä. Koko projekti vei aikaa noin kolme päivää, joista 2,5 päivää kului ketjujen kanssa ährätessä. Siinä hommassa hajosi yksi ketjuleikkurikin. Sellaista se on, kun tuunataan!

Tänään pyörä pääsi jo koeajolle Pispalanharjulle upeisiin maisemiin! Mitäs pidätte?

Kyllä nyt kelpaa kruisailla kylän raitilla! Ja hyvin jaksetaan odottaa kaikki ensi kevääseen, kun tulee ajankohtaiseksi se isomman pyörän hankinta. Saas nähdä käykö niin, ettemme maltakaan luopua ollenkaan tästä yksilöstä! 😉

Kommentit (6)
  1. Mie kans...
    11.4.2020, 08:55

    Kun pää lyö tyhjää ja korona arki rajaa sosiaalista toimintaa niin tuo toivepostauksesi 20 epäsuosituinta mielipidettäsi on oikeastaan 20 loistavaa postaus ideaa. Tämä on blogi eikä keskustelupalsta ,mutta koronan ahdistama voitaisiin mennä päivä päivältä nio 20 kohtaa läpi, voi olla hyvinkin jännä huomata ettei maailma olekkaan täysin mustavalkoinen, siinä välissäkin on miljoonia värejä, yksilöitä jotka katsovat samaa mielipidettä hieukan eri näkökulmasta ja eri elämäntilanteesta, elämäntilanne ja tieto muuttavat mielipiteitä tehokkaasti , mutta aina on ihmisiä joille elämä on ehdotonta ja mustavalkoista. Jos ideani saa kannatusta niin jokaisen oma asia on , kertooko henkilökohtaisen mielipiteensä ,vai erilaisen näkökulman.
    Pyörän tuunaus onnistu muuten hienosti, kannatti ehdottomasti, se on kuin uus ja piristää mieltä kuin uusi pyörä ☺️

    1. Hmmmm, miksei. Hauska idea! Voisihan noista jostain varmaan saada ihan postauksenkin aikaiseksi… Tosin sitten tosiaan pitäisi kuulla niitä toisin ajattelijoita myös, jotta hommasta saisi jotain syvempää tekstiä… 😅 Mä tykkään lukea blogeista noita epäsuosittuja mielipiteitä just noin, listana vaan. Hauskaa naureskella, miten eri tavoin ihmiset asioita kokevat.

      Eihän tietenkään (toivottavasti) kenenkään mielipiteet tarkoita sitä, että jonkun toisen mielipide olisi väärin. Nehän on just vain mielipiteitä, jokaisen omasta kokemusmaailmasta syntyviä. Itselleni on helppoa ymmärtää, että toiset ajattelevat toisin kahvista, liikunnasta, korianterista, Uuno Turhapurosta… mistä vaan. Sehän on enemmän kuin normaalia. Mutta kaikilla on varmasti myös niitä mielipiteitä, jotka poikkeavat valtavirrasta paljonkin. Niitä on mun mielestä hauskempi lukea kuin välttämättä kaikkia aukipureskeltuja perusteluja 😁 Mutta kuten sanottu, monesta voisi saada kyllä oman postauksenkin aikaiseksi, sinällään hauska idea ja laitan korvan taakse! 👍🏼

      Kiitti pyöräkommenteista! Tuntuu kivalta nyt, kun tietää, että saatiin annettua pyörällä uutta elinaikaa ja omistaja on tosiaan tohkeissaan ❤️😁

      1. Mie kans...
        11.4.2020, 09:46

        Juurikin mielipide ja näkökulma tasolla mukava tarkastellakkin noita mielipiteitä, koska ne ovat mielipiteitä, eikä niihin ole tarkoitustakaan löytää tieteellistä faktaa, enemmänkin sitä kuinka monella tapaa saman asian voi nähdä, uhkana vaiko lahjana, siitä voi jopa hauskaa tulla kun ei liian tiukkapiposia olla 🤔😃

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *