Oman elämänsä hakkeri

kahvihetki.jpgViimeiset mätänevät lehdet makaa rotvallin reunaa vasten. Ympärillä on marraskuun mustaa, joka imee sisäänsä kaiken. Tiedän tän olevan oikein, mutta on liian tuskallista myöntää raahanneeni vanhaa blogiani väkisin mukanani. Siinä oli sellainen maku, josta en pitänyt. Ihan kuin olisi kokoajan tarvinnut olla hieman pahoillaan… Luulen että se johtui blogini nimestä. 

Tätä kirjoittaessa rinnalla tuhisee kahdeksan kuinen vauva. Se on neljäs oma lapseni, mutta kaikkiaan meillä on seitsemän. Vaikka arkemme onkin pienen elämähakkeroinnin jälkeen melko rauhallista ja ihanaa, niin vauvakuplaan voi oikeesti pikkasen eksyä. 

Olen vaakaasti päättänyt, että synkkyydestä huolimatta marraskuu on unelmakuukausi! Se on pyhitetty hyvinvoinnille, rakkaudelle ja intohimolle. En ole pitänyt tarpeeksi hyvää huolta kehostani, mielestäni, saatika parisuhteesta. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että miehen kainalossa maatessa iskee vaan järkyttävä ahtaanpaikankammo. HAH! 

Unelmakuukautta varten tarvitsen tietenkin hiukan myös kättäpidempää. Varasin kirjastosta Ilkka Koppelomäen Saa mitä haluat- oppaan. Olin jonossa tokana, joten hyvällä säkällä saan sen käsiini ennen joulukuuta. Ilkka on mulle ehdottomasti semmonen itsensä kehittämisen voimaeläin… 

Vauvan nukahdettua on toisiksi nuorimman nukuttamisen vuoro. Siirryin lattialle levitetylle perhepedille ja asetin nukahtaneen vauvan toiselle puolelleni. Keskellä makoili pikkuinen tyttäreni, jonka nukuttaminen on hieman omalaatuista… Häntä pitää rapsutella nimittäin varpaista. Yleensä nipistän itselleni vielä omaa (tai parisuhde) aikaa muutaman tunnin, kun lapset on nukahtaneet. Silloin ehdin yleensä puolen yön maissa silti vielä itsekin nukkumaan. Nyt kuitenkin tämä hieman ihanalta muumihahmolta näyttävä pikkuinen tyttö, on venyttänyt nukahtamistaan puolille öin ja lopulta nukahdin itsekin tytön viereen. Hätkähdin hereille lopulta yhden jälkeen. Tyttö oli onneksi sikeässä unessa. Annoin vähän vauvalle rintaa ja hipsin vessaan. En malttanut jatkaa uniani, joten jumppasin hiukan kylppärissä, pesin vessan ja kävin suihkussa. Nyt istun keittiössä kirjoittamassa tätä postausta. 

Katselin muutama päivä sitten youtube videon huikeasta 10 lapsen mutsista, joka nousee aamulla klo 03. Yöllä on aikaa omille jutuille…. Nainen perusteli asiaa myös terveyssyillä. Sinänsä jutussa saattaa olla perääkin. Loistavan Biohakkerin käsikirjankin mukaan kuolleisuus riski nousee 30% yli 9h yössä nukkuvilla. Tosin se nousee silloinkin 12%, jos nukkuu vähemmän, kuin 6h. Sinänsä siis mun kekkulointi muutaman tunnin unien jälkeen ei ole mitenkään järkevää, mutta yökukkujasta olisi ihanaa ohjata itsensä aamuvirkuksi. Ajatus tosin tuntuu juuri nyt melko mahdottomalta, mutta biohakkerin käsikirjassa esitellään mm. muutama sovellus, jotka seuraa unen vaihetta ja pyrkii herättämään tyypin kaikkein optimaalisemmalla hetkellä tietyn aikaikkunan sisällä. Jännää! 

Hyvinvointi marraskuussa keskityn tietenkin myös veteen. Liian usein huomaan pahimmassa tapauksessa päivän ainoan nesteen lilluvan kahvin seassa. Kehoni kiljuu vettä, joten sitä pitää edes yrittää sille antaa. Tiedän kyllä, että ihana, hyvältä maistuva lähteeltä haettu vesi humahtaisi ja ravitsisi solujani uskomattoman hyvin. Tampereen kaupungin vesijohtovesi haisee ja maistuu kloorille ja tietty markkinoilla olisi kaiken maailman vedenpuhdistimia, jotka poistaisi kloorin lisäksi vedestä kaikkea ylimääräistä kakkaa. Silti uskon, että ihan vaan juomalla tavallista kraanavettä on ihan riittävästi juuri nyt tälle hiukan pöllähtäneelle mutsille. 

 Nyt vauva heräsi uudestaan, joten ehkä mun on aika painua takaisin nukkumaan. On hauskaa nähdä mihin tää blogi kehittyy. Ainakin alku oli taas hyvin hyvin sekava…

 

<3 Riina 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *