Puutalo, ekotalo, hirsitalo, CLT-talo?

Talon runkomateriaali pitää päättää rakennusprojektin alkuvaiheessa. Meidän nykyinen talo on perinteinen pitkästä tavarasta paikan päällä rakennettu puutalo. Tulevan talon kohdalla pohdinnassa on ollut vaihtoehtoina puurunko, CLT-materiaali, hirsirunko ja lisäksi ekopuutalo.

IMG_4757.jpgPuurunkoinen talo on edullisin ja yleisin vaihtoehto rakentaa. Puutaloratkaisuun päätyy noin 70% uusien omakotitalojen rakentajista. Puutalon voi rakentaa joko valmiista elementeistä tai paikan päällä pitkästä tavarasta. Elementeistä rakennettava puutalo nousee muutamassa päivässä sateelta suojaan. Pitkästä rakentaessa rungon pystyttämiseen menee enemmän aikaa. Puurunkoinen talo vaatii eristysvillan lisäksi sisäpuolisen höyrynsulun käytön, koska rakenne ei itsessään ole ilmatiivis eikä pysty sitomaan sisäilman kosteutta. Suurimpia puutalotoimittajia ovat mm. Kastelli, Jukkatalo, Designtalo, Kannustalo, Ainoa-koti, Jettatalo, Siklatalo.

Ekopuutalo on myös puurakenteinen/runkoinen talo. Sen sisäseinärakenteessa on käytetty perinteisen mineraalivillan ja muovisen höyrysulun sijaan ekovillaa ja ilmansulkupaperia. Rakenteesta tulee lämmin, hengittävä ja ekologinen. Ekovillan käyttö mahdollistaa raikkaan ja puhtaan sisäilman. Oikein rakennettuna home- ja kosteusvaurioita ei pääse muodostumaan. Ekopuutalo on siis luonnonmukainen ja terveellinen moderni puutalo, jolla voidaan sanoa olevan hirsitalon parhaat ominaisuudet. Mitä ekovilla sitten on? Se on hengittävä luonnollista puukuitua sisältävä eristelevy. Tiivis kuiturakenne pitää ilman sisällään ja takaa hyvän lämmöneristävyyden. Ilmansulkupaperin ansiosta rungosta tulee tällöin muoviton. Kaikki talon materiaalit ovat kierrätettäviä. Monet talotoimittajat tarjovat ekologisia vaihtoehtoja tänäpäivänä rakentamiseen. Vaihtoehdoista kannattaa ehdottomasti kysyä kilpailuttaessa. Ekovillasta voit lukea täältä enemmän.

Hirsitalo saatetaan mieltää helposti mökkimäiseksi. Hirrestä on nykyään saatavilla erilaisia vaihtoehtoja, kuten painumaton hirsi, lamellihirsi, perinteinen pyöröhirsi. Painumaton hirsi mahdollistaa ns. nollanurkkaratkaisun, joka takaa hirsitalolle modernin ulkomuodon. Nollanurkkaratkaisun vuoksi hirsitalo sopii nykyään ulkonäöllisesti myös kaupunkiympäristöön. Hirsitalon ehdottomia etuja ovat upea arvokas ulkonäkö, rakenteen hengittävyys, terveyshyödyt kuten hyvä sisäilma, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Noin 18% omakotirakentajista valitsee hirsitalon. Suurimmat hirsitalopakettien toimittajat ovat Kontio, Mammuttikoti, Finnlamelli, Honkarakenne.

CLT (Cross Laminated Timber) eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy on yleistymässä rakennusmateriaalina Suomessa. CLT suurelementit ovat massiivipuuta rakenteeltaan, kuten on hirsirakennekin. CLT:n hyödyiksi luetaan ympäristöystävällisyys, hyvä sisäilma, kustannustehokkuus, muovittomuus, kestävyys. CLT mahdollistaa mm. listattomuuden ja modernit minimaaliset tilaratkaisut. Massiivipuurakentaminen on millintarkkaa hommaa ja yksilölliset ratkaisut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti, jolloin materiaalihukka jää minimiin. CLT rakenne on ilmatiivis, eikä erillistä höyrysulkua tarvita. Hintansa puolesta CLT ja hirsirakenne asettuvat samalle tasolle. Verrattuna esim. puurunkorakenteeseen, kustannussäästöt syntyvät viimeistelyvaiheessa. Kaikki näkyvät CLT-pinnat käsitellään lopulliselle pinnalle. Myös kaikki valaisinten, katkaisijoiden, ilmastointiputkien, sähköjen jne. paikat on tehty rakenteeseen valmiiksi, joka nopeuttaa talon pystyttämistä säältä suojaan. Rungon pystytykseen saattaa nopeimmillaan kulua alle päivä. CLT toimijoita on Suomessa muutamia mm. Hoisko, Crosslam, Celt.

rawpixel-1061392-unsplash.jpg

Kuva lainattu: rawpixel on Unsplash

Ekologisuus on tämän hetken trendi asumisen saralla. En voi kieltää, etteikö ekologisuus kiinnostaisi myös meitä. Pyrimme normaalissa arjessakin tekemään kestävämpiä valintoja, miksemme miettisi niitä tulevaa taloa rakentaessa. Ekologisesti kestävä talo säästää etenkin luonnonvaroja, myös energiaa ja lompakkoa.

Mistä asumisen hiilijalanjälki muodostuu ja mikä hiilijalanjälkeen vaikuttaa?

  • Rakennuksen koko
  • Sijainti
  • Tilojen suunnittelu
  • Energiatehokkuus
  • Talon tiiveys
  • Lämmöneristyskyky
  • Materiaalivalinnat
  • Lämmitysmuoto

Esim. yksityisautoilu aiheuttaa suuremmat päästöt kuin omakotitalon lämmitys. Lämmitysmuodoksi olemme miettineet maalämpöä. Siitä kirjoittelen oman postauksensa myöhemmin.

Olemme käyneet katsomassa paria upeaa valmista hirsitaloa talonäytöissä. CLT materiaalina myös kiinnostaa, mutta meille tulee näillä näkymin puurunkoinen ekotalo.

Ensi viikonloppuna 25.-27.1.2019 järjestetään Rakenna ja remontoi messut Myyrmäki-hallissa. 200 näytteilleasettajan joukossa on useita, meitä kiinnostavia toimijoita. Laskettu aika olisi keskiviikkona. Vielä ei varsinaisesti ole sellaisia tuntemuksia, että bebe puskisi itsensä pihalle. Jännityksellä odotamme, päästäänkö messuille vauva kainalossa vai ollaanko juuri silloin synnyttämässä.

LUE MYÖS
Ensimmäiset luonnokset pohjasta
Saunatuvan suunnittelua
Miksi palkata arkkitehti?
Maaperätutkimus
Vastaavan työnjohtajan valinta
Toiveet tulevan talon ulkonäöstä
Rakennusprojektin budjetointi
Miten aikatauluttaa rakennusprojekti?

SEURAA

Blogit.fi / Bloglovin’ / Facebook / Instagram

Kommentit (4)
  1. Jonkin verran harhaan johtavaa ja virheellistä tietoa…
    esimerkiksi Ekovillan höyrynsulkupaperi x5 sisältää muovia. Itseasiassa moni ilmansulkupaperi tai -kangas (Intello jne.) on joko suureksi osin tai jopa kokonaan muovia (usein Polypropyleeni PP). Muovitonta taloa on käytännössä mahdoton rakentaa koska tällöin pitäisi jättää mm. kaikki muovia sisältävät johdot ja putket pois sekä erilaiset styroxeristeet, askeläänieristeet jne.

    Ekovilla ei suinkaan ole puhdasta puukuitu vaan kierrätettyä sanomalehtikeräyspaperia joka varmuudella sisältää paljon kaikkea ”ei niin puhdasta ja ihanaa” eli mm. painomustetta. Lisäksi siihen on lisätty melko paljon palonestoaineita joista yksi on boori.

    Jos todella haluaa mahdollisimman luonnollista ja puhdasta eristettä kotiinsa niin kannattaa tutustua Hunton Nativoon (ei sisällä booria, mutta ei aivan pelkkää puutakaan) ja puhtaaseen puukuitueristeeseen Ehta-eristeeseen.

    1. Hei, kiitos kommentistasi! Se on totta, että ihan täysin muovitonta taloa ei varmastikaan voi rakentaa. Hyvään suuntaan kuitenkin ollaan menossa rakentamisenkin saralla, kun uusia vaihtoehtoja ja tekniikoita tulee markkinoille vanhojen rinnalle. Täytyypä tutustua tuohon vinkkaamaasi Hunton Nativoon.

  2. Vaikka en itse aio koskaan rakentaa taloa, niin tämä oli tosi mielenkiintoinen postaus. Olen aikaisemmin luullut, että Suomessa ei voi rakentaa taloa ilman muovisia sulkuja koneellisen ilmastoinnin takia. Tsemiä projektiin!

    1. Kiitos kommentistasi ja tsempeistä!

      Tuo paperinen höyrysulku ekovillaa käyttäessä on itsellekin uusi tuttavuus. Mielestäni huippua, että nykyään on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja ja etenkin niitä ekologisia 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *