Ladataan...
Vinkkipankki

Kuvaajana tulee oltua ties minkälaisissa asennoissa ja toisaalta sitten pitkiä päiviä tietokoneella. Vaikka kuinka kävisi pilateksessa ja työtuolin ergonomiaa tarkistettasiin niin silti tuntuu, että niskat menemät juntturaan tällä mimmillä. Sitä huomaa tekevän venytysliikkeitä niskalle vähän väliä ja kerran rouva teatterissakin valitti minulle, että kuulemma kääntelen päätäni liikaa ja päädyin valittelemaan hänelle niskajumejani.

Tästä syystä paras hoito ongelmaan on itsellä ollut hieronta ja niin toteutettuna, että käy siellä usein. Nyt ainakin kerran kuussa. Monet hierojat, vaikka ovatkin rahan väärti, ovat aika hinnoissaan usein käyvälle, niinpä niskani kiittivät kun päädyin Relaxi-hierojien sivuille. Relaxissa on kaikkia perushierontoja, mutta myös Feel Good -osasto, kun haluaa hemmotella itseään vähän enemmän. Feel Goodeista kirjoitin aiemmin ja postaus kannattaa käydä lukaisemassa täällä.

Perushinnatkin ovat kohtuulliset, mutta Relaxin hienous ja salaisuus  piilee Rela-kortissa, eli mestan omassa kanta-asiakaskortissa. Rela-kortilla nimittäin saa kaikki hieronnat puoleen hintaa, jonka jälkeen hinta ei tunnut enää laisinkaan pahalta. 50 minuutin klassiselle hieronnalle jää hintaa vain 25 euroa. Kortti maksaa 50 euroa vuodessa, mutta maksaa itsensä takaisin kyllä nopeasti jos käy kerran kuussa tai vähän harvemminkin. Itsellä kortti on ollut käytössä jo pari vuotta ja tajusin, että asiasta olisi ehkä hyvä vinkata, sillä harvase päivä joku valittelee kipeää hartiaseutua ja valittaa hierontojen hinnoista. Relaxeja on muutaman vuoden aikana tullut kuin sieniä sateella ja jo Helsingin alueella sijaitsee seitsemän toimipistettä. Relaxeja on myös monessa muussa kaupungissa esimerkiksi Lahdessa ja Tampereella, nyt vain pari mainitakseni. Tänä vuonnna ajattelin, jos nostaisin korttini Gold-tasolle niin saisi mukaan myös personal trainer opastusta. Sekään ei pahalta kuulosta. Gold-kortista vähän huonosti löytyy tietoja Relaxin nettisivuilta, mutta sitä kananttaa siis kysellä suoraan toimipisteistä.

Suosittelen ehdottomasti tätä. Eli kortti hankintaan ja chillax vaan!

http://www.relaxi.fi

 

Ladataan...
Vinkkipankki

 

Onko vielä jussisuunnitelmat auki ja auto ei vie tällä kertaa mökille. Älä panikoi. Hyvän juhannuksen voi viettää Helsingissäkin!

Tässä vinkit juhannukseen stadissa ja huomio näihin tapahtumiin saa mattimyöhäisetkin vielä lippuja!

Aattona:

J. Karjalainen Tavastialla...

"Mikään ei ole niin juhannusmusiikkia kuin J-Karjalaisen Hän. Erityisesti Zachrias & Elmono edit -versio on kovaa fiilailu kamaa. Jos olet samaa mieltä, suuntaa Jiin keikalle Tavalle. Lippuja saa vielä täältä.

 

Pihlajasaaren saaristoidylli kokkoineen...

kaikkineen järjestetään perinteitä kunnioittaen taas huomenna! Kokko sytytetään ysiltä ja lautat saareen Cafe Carusellin vierestä Eiran rannasta. Pihliksen ravintola on ihana pitsihuvila, joka istuu varmasti täydellisesti kukkaseppeleselfieiden taustaksi! Lisätiedot täältä.

Kiuas kuumenee Löylyssä...

Hernesaaren rannan uusi julkinen sauna Löyly on jtn aivan käsittämätöntä herkkua silmille ja keholle. Avanto Arkkitehtien suunnittelema saunarakennus terasseineen on upea ja uskon sen pian löytyvän Wallpaperin sivuilta. Juhannuksena Löylyssä teknottaa Orkidea ja muiden päivien ohjelman löydät täältä.

Muita juhannustapahtumia:

We Love Helsinki -tanssit

Loosen juhannuskrebailut

Stansvikin klassikko tanssit

 

Ladataan...
Vinkkipankki

En voisi olla enempää innoissani uudistuneesta Konepaja Brunosta Alppilassa! Ensinnäkin paikka on kuin pala Berliiniä ratikkamatkan päässä, mutta myös ensimmäinen brunssipaikka alppilalaisille (jos Alppilan seurakunnan satunnaista tarjontaa ei oteta huomioon). Parasta brunssissa on miljöön lisäksi myös hinta. 15 euroa on juuri sopiva hinta ruokaisasta aamiaislautasesta, jota tarjoillaan sunnuntaisin klo 11-15. Menuun kuuluu possu- tai vegeleipä, joqurtti granolalla ja marjoilla, sekä banaanipannari. Juotavaksi saa Kaffa Roasteryn kahvin, sekä tuorepuristetun appelsiinimehun. Mehu oli niin hyvää, että nälkäisenä kulautin sen melkein jo ruokaa odotellessa vaikka kauaa ei mennyt. Ruuat valmistuvat nopeasti siksikin, kun ravintola on sijoitettu ruokarekkaan. Tarjolla on niin sanotusti sitä upgrade-street foodia!

Leipiä maistelimme molempia. Skaba voittajasta oli tiukka, sillä possu oli erittäin hyvää lihana, mutta makujen kokonaisuus oli parempi vegeversiossa, joka oli aivan superb! Ainoa haaste oli itse leivän syöminen. Vinkkinä ravintolalle, että annoksen mukana voisi saada myös veitsen ja jos mahdollista niin leipä voisi tulla kokonaan erillisellä lautasella, sillä aikamme leivän kanssa taiteiltuamme sen aineksia oli sekoittunut hieman jo makean pannarin puolelle. Jogurtti oli paksua turkkilaista ja eri hyvää hunajan ja granolan kanssa. Me likes! Pannari oli sellasenaan ihanaa ja niitä olisi mielellään vetänyt vähän enemmän. Lisämakeutta voisi joku vähän kaivata, mutta sokereita välttävälle varmaankin unelma aamiainen. Hunaja toimi makeutena. Annos oli kaunis ja lopulta tuli täyteen. Brunossa oli jengiä, mutta paikan avaruus toi rauhaa ja saimme ystäväni kanssa juoruilla rauhassa :) 

Tänne tulen uudestaan!

http://www.streetgastro.fi

Kiitos Street Gastro tarjotusta brunssista!

 

Ladataan...
Vinkkipankki

Luonnonkosmetiikasta on puhuttu jo pitkään naistenlehtien sivuilla. Jostain syystä kuitenkin muutaman hutiostoksen ja yhden ihottuman jälkeen, en ole trendistä oikein saanut kiinni. Ajatus kyllä siitä, että ihoa hoitaisi muilla kuin kemikaaleilla houkuttelee. Tämän vyyhdin perusteellisesta avaamisesta onkin kyse Katja Kokon Aidosti-kaunis kirjassa.

Ennen kuin sain kirjan käsiini ihastuin kirjan kuviin, joita bongasin instagramista. Siellä valokuvaaja Kaapo Kamun kuvat näkyivät seinällä jos toisellakin. Kaapo Kamua olen kuvaajana seurannut jo pitkään. Kaapon tapa ikuistaa kauneus on herkkää ja jotenkin samalla arkista mutta silti arjen yläpuolella. Kamun taitava valonkäyttö on aina ollut kadehdittavan taitavaa ja tuntuu, että hän saa kuvattavansa aina rauhoittumaan. Kaapo Kamu onkin sitten työllistänyt itseään muoti- ja beautykuvapuolella ja onkin hyvinkin luonnollinen idea, että hän tekisi kuvituksen kauneudenhoidosta kertovaan kirjaan. Kun sitten sain kirjan selattavaksi tuntuu, että nimenomaan Kaapon kuvat kannattalevat teosta hyvin, sillä itseäni luonnonkosmetiikkaa aiheeni ei täysin sytytä. Kuvat sitten saivat tarttumaan kirjaan uudestaan ja uudestaan ja vähitellen Katja Kokon sujuva teksti ja tietämys alkoivat hurmata. Kirjassa on hyvin kerrottu eri ihotyypeistä ja niille hyvää tekevistä aineksista ja hoidoista. Tämä on tärkeää, sillä kenellä meillä nyt olisi täydellinen iho luonnostaan. Oma sekaihoni kaipaakin monelaista hoitoa, joihin kirjassa annetaan vinkkejä. Paras osio on kirjan loppupuolella jossa on DIY-kosmetiikka reseptit ja luonnon koti-spa vinkit. Öljyihin jo heti tutstus ja ex-kuivat posket kiittävät. Öljyllä on valellut kuivia hiusteni latvoja ja nekin tuntuvat heränneen kevääseen. Kaunis kirja hyllyyn ja kasvoille. Tekee mieli selailla jatkuvasti <3 Tämä kirja on muuten myös ihana kesälahja kaverille. Kukkakimppu ja kirja lahjakassiin niin avot!

Kustantaja: dreamcozy.com

 

 

Ladataan...
Vinkkipankki

Elina Pirisen Angel alkaa näyttävästi. Pannuhalliin katsomon penkit on aseteltu on amfi-teatterimaiseen kaareen. Vastaavanlaisissa kaaressa on valkoisiin pukeutuneet hahmot. Kun katsomo on asettautunut paikalleen, hiljaisuuden rikkoo kaunis sopraanoääni. Valkoiset esiintyjät alkavat laulaa mitä kauniimmalla äänellä kirkkomaista musiikkia. Ajattelen, että tässäpä on hyvä tapa irrottautua perjantai-iltana kiireisen viikon ajatuksesta.

Juuri kun katsoja ehdin tottua kirkkomaiseen tunnelmaan, kauniiseen ja hartaaseen ja eheään hetkeen, niin musiikki muuttuu mies baritonit alkavat laulamaan Riki Sorsan kappaletta Haaveissa vainko oot mun? En ole koskaan kuullut tästä, niin kaunista versiota. Jotenkin kappaleen kauneus tulee lähelle kun sanatkin ymmärtää. Seuralaiseni kertoi liikuttuneensa se jopa kyyneliin tätä kuunnellessaan. Totean, että olemme kyllä kauneuden äärellä, kunnes taas kaavaa rikotaan. Kun olemme herkistyneessä tilassa musiikin kauneudesta niin lavalle ilmestyy Elina Pirinen hahmossa joka liikkuu niin vaivalloisesti, että tuntuu liikkeiden olevan kuin pakkoliikkeitä. Tulee mieleen, että onko hahmolla jokin vamma vai onko se humalassa. Tanssia tutkii tilaa, lukee lattiaa, haparoi ilmaa ja lopulta yrittää tehdä kontaktia laulajien kanssa. Laulajat kuitenkin siirtävät hahmon kädet pois ja eivät osoita kiinnostusta häntä kohtaan.  Kauniista laulajista tulee yhtäkkiä suuri voima, jonka ulkopuolella tanssija on. Alan vähän sääliä tanssijaa ja hänen hankaluutta liikkeessä. Hän on kuin sopeutumaton lavalle ja lähteekin pois.

Absraktin oloinen esitys jatkaa samaa yllätyksellisyyden juonen kaarta ja lavalla olijoiden kohtaamiset muuttavat henkilöhahmojen dynamiikkaa. Tällä pelillä jatketaan loppuun asti, joka tulee yhtä odottamatta kuin muutkin juonen kaaret ja lähden vähän hämmentyneenä pois. Elina Pirisen Angel oli ehkä enemmän tanssia hyödyntävä performanssi tai henkilöinstallaatio. Oli tärkeässä roolissa esityksessä esineitäkin. Mielenkiintoinen show, toivottavasti Zodiakiin tulisi tämän tyyppistä jatkossakin!

http://www.zodiak.fi

Kuva: Timo Wright/Zodiak

Pages