Ladataan...
Vinkkipankki

Mites on festariviikko sujahtanut? Itsellä tulee aina tunne, että on todella keskityttävä festareihin, ettei vain anna niiden lipua ohi. Syksyisin on niin paljon tapahtumaa ja tekemistä. Rakkautta ja Anarkiaa on tosin laatutasoltaan syksyn parasta antia, niin sille kannattaa ajatuksiaan ja aikaa uhrata. Nyt mennään jo torstaissa, mutta hyvä festari viikonloppu vielä edessä. Tässä pika-arvioita Vinkkipankkiirin tsekkaamista festivaalielokuvista:

The First Monday in May *** 1/2

ohj. Andrew Rossi (yllä oleva Rihannan kuva on stilli elokuvasta)

Pukudraamaa ja muuten vaan draamaa sisältävä The First Monday in May kertoo tarinan Metropolitan Museum of Art:n ja Anna Wintourin yhteistyöstä aasiateemaisen China: Through the Looking Glass -suurnäyttelyn ja viime vuoden MET-varainkeruu gaalan tiimoilta. Andrew Bolton on näyttelyn kuraattorina todella sympaattinen tapaus, joka haluaa kaiken onnistuvan ja silti jaksaa hymyillä pahimmassakin kiireessä. Dokumentissa valotetaan hyvin näyttelyntekoprosessia, kiirettä, aikataulu paineita ja julkaisun kynnyksellä pressin luomaa painetta, joka on vain kestettävä. Elokuva on kiinnostava niin museomaailmasta kuin poptähdistä innostuvalle. Dokumentaristina Andrew Rossi ei kuitenkaan kovin lähelle hahmoja pääse, vaan kaikki mikä tapahtuu on työmaailmassa ja kameran kestävää, jotain yllätyksellisyyttä olisi tähän kaivannut.

Creepy ****

ohj. Kiyoshi Kurosawa

Tämä elokuva yllätti positiivisesti. Aasialaiset kauhuelokuvat usein, kun sisältävät paljon väkivaltaa, tässä päärooliin nousi enemminkin psykologinen kauhu. Elokuvassa näyttelijät elävät normaalia lähiöelämää ja naapurisuhteita luodaan. Pitkään elokuvassa ei varsinaisesti tapahdu juuri mitään. Arki vain rullaa, mutta silti jännitys valtaa mielen. Taidokaasti johdateltu juoni antaa ymmärtää, mutta silti onnistuu yllättämään. Kauhu on tavallaan arkista ja samalla todella riipaisevaa. Tätä olisi voinut katsoa pidempäänkin. Loppuratkaisu palajastetaan yllättävästi ja ehkä sitä olisi sittenkin hetken voinut vielä pidätellä.

https://www.youtube.com/watch?v=nNp2UBLeDtc

Snowden *** 

ohj. Oliver Stone

Viime vuonna dokumentin nähtyäni olin hieman pettynyt. Maailman suurin tietosuojapaljastus-tragedia näyttäytyikin hieman puuduttavana elokuva. Puolustuksena kyllä elokuvantekijälle, etta minkäs dokumentaristina teet kun kaikkien suojelun takia, ei voi yhdestä hotellihuoneesta poistua ja siitä pitäisi huippu draamankaari luoda. Dokumentaristisena tekona elokuva oli tietysti upea, mutta oli aivan perusteltua nähdä tarinasta vielä näytelty dramatisointi. Joseph Gordon-Lewitt antautuu Edward Snowdenin roolin vietäväksi hyvin ja osaa olla uskottava. Maailma näyttäytyy amerikkalaisten tiedustelupalveluiden leikkikenttänä ja kohtaukset, jossa NSA: n työntekijät antavat naureskellen käskyjään tiputtaa pommeja sota-alueilla, saavat silmäkulmat kostumaan. Onko tämä oikeasti totta? Tässä maailmassa me elämme. Se tuli selväksi ja saa katsojan ajatuksiinsa elokuvan jälkeen.

Kiki **1/2

ohj. Sara Jördeno

Kiki kertoo tarinaa New Yorkin voguing-taloista, joissa arki pyörii treenien ja suvaitsevaisuushankkeiden parissa. Elokuva katsoo aihetta melko poliittisesta suunnasta ja tanssi jää sivuosaan tanssijoiden taustojen päästessä framille. Monilla taloissa käyvillä ei ole kovin vakaata perhetukea taloudellisesti tai henkisestikään ymmärtämään heidän arkensa haasteita. Mukana on transsukupuolisia, homoseksuaaleja ja itseään etsiviä, jotka ovat pysähdyspaikalla elämässään voquing-taloissa, joissa tanssiryhmästä tulee perhe. Tanssi antaa heille hetken tuulettaa ajatuksiaan ja miettiä jotain muuta, kuin arkea. Elokuvan ajatus ja hahmot ovat hyviä, mutta visuaalisuus kärsii kun kameratyö on hyvin rosoista, käsikameramaista. Budjetti on varmasti elokuvassa ollut pieni, mutta se jää harmittamaan, sillä tästä olisi voinut tehdä paljon "kimaltavammankin" dokumentti-teoksen. Vaikka teemana onkin vaikea arki tanssin siivittämänä, arkisuus ei oikein voguingiin lajina sovi sellaisenaan vaan kaipaisi voguigin hohtoa sen kontrastiksi, mikä varmasti on tanssijoille se lajin "suola".

www.hiff.fi

 

Ladataan...
Vinkkipankki

Jälleen Suomen suurin elokuvafestivaali on käynnissä ja vielä viikko aikaa tutustua festivaalitarjontaan. Tässä "survival kit" valinnanvaikeudesta kärsivälle leffafanille:

TAPAA TÄHTI:

Koska R&A on Suomen merkittävin ja kansainvälisin elokuvafestivaali elokuvatähtiä ja - taiteilijoitakin voi bongata. Tämä oikeastaan on erityisen spesiaalijuttu mitä harvemmin muuten pääsee kokemaan. Elokuvia kuitenkin saattaa tulla myöhemminkin ohjelmistoon, mutta tekijät ovat kiireisiä ja harvoin sinulla on mahdollisuutta kysyä juuri sinua askarruttavaa kysymystä. Festivaalin nettisatilta voi selailla vierata, mutta pitää olla tarkkana , että huomaa juuri ne näytökset missä leffan jälkeen on tekijätapaamisia. Näiden löydettävyyttä voisi nettisaitilla ensi vuonna helpottaa (vinkkinä nettisivun suunnittelijoille)

Tässä vieraista pari nostoa:

-Anssi Kasitonni, taiteen ja elokuvan monitoimi- ja DIY-mies vastaa kysyksiin lyhytelokuvamaratoninsa jälkeen, 23.9. klo 21.00 WHS-teatterissa

-Mads Matthiesen, kiinnostavan The Model elokuvan ohjaaja, 19.9. klo 18.45 Korjaamo Kinossa

-Suzanne Osten, ruotsalaisohjaaja The Girl, the Mother and the Demons -elokuvan takaa. Elokuvassa kiinnostavalla tavalla lapsen näkökulmasta nähdään mielenterveysongelmiin sairastuva äiti. Varmasti kiinnostava Q&A elokuvan jälkeen, 23.9. klo18.30 Korjaamo kulmasali

VALITSE TEEMAT:

Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin ohjelmisto on jaettu teemoihin, mikä vähän helpottaa ohjelmistoon tutustumista. Elokuvia on niin jäätävän paljon, että katalogin pänttäämiseen helposti pökertyy. Siksi suosittelen etenemään festarien elokuva-valinnoissa joko valitsemalla itselle kiintoisan teeman ja spesifikoitumalla tämän alueen elokuviin tai sitten vain itselle hyvän ajankohdan ja ostamalla sille päivällä kiinnostavan oloisiin elokuviin liput antaen vähän sattuman ottaa osaa valintaan - leffamaratonit on muuten parasta!

Kiinnostaviksi teemoiksi Vinkkipankkiirin silmään nousivat erityisesti:

-Avainelokuvat:

Tähän sarjaan valitaan usein ne elokuvat joille halutaan halutaan eniten antaa huomiota ja joille povataan menestyksekästä levitys- ja jakeluvuotta. Tässä kategoriassa erityisesti Snowden - elokuva oli kiinnostava, sillä sen Suomen ensi-ilta sijoittui juuri R&A-festivaaleille. Kävin katsomassa elokuvan ja lupaan, että ette tule pettymään. Tarina on yksi kiinnostavimmista tämän päivän supersankaritarinoista. Viime vuonna tosiaan Edward Snowdenista kertova dokumentti oli Avainelokuvissa myös, mutta tämän kertainen Ed -leffa on tositarinoihin perustuva dramatisointi.

-Strike a pose:

Tästä teemasta olen itse ertyisen liekeissä, sillä teeman pääaiheina ovat tanssi- ja muotimaailma. Jo aiemmin mainittu the Model pelaa tässä sarjassa ja kiinnostava The First Monday in May -dokumentti avaa ikkunan Anna Wintourin ja Metropolitan Museum of Art:in kuraattorin Andrew Boltonin yhteiseen työvuoteen MET-gaalan järjestelyihin ja suuren muoti-ja taidenäyttelyn kuratointiin. 

 

-Asian Cuts:

Miltäs kuulostaisi ilta aasialaisten kauhuelokuvien parissa? Hmm, melko jännittävältä, eikö niissä ole vain väivaltaa ja verenvuodatusta.. Näin aluksi mietin, kun tätä teemaa selailin. Ajattelin, että ei minulle kiitos, mutta onneksi päätin antaa mahdollisuuden. Teeman sisällä on erilaisia elokuvia tietysti, sillä onhan aasiakin todella suuri elokuvakenttä vaihtelevine ohjaajineen ja käsikorjoittajineen. Creepy-elokuva ainakin oli väkivallan sijasta täynnä psykoalogisen kauhun aineksia ja jaksoi kannatatella loppuun asti. Suosittelen! Näitä elokuvia tuskin tulee Finnkinon perusjakeluun asti, joten mahdollisuutesi on nyt!

Toivottavasti näillä pääse vauhtiin ja saat hyödynnettyä jäljellä olevan R&A-viikon antoisimmalla tavalla!

Ihania elokuvahetkiä!

http://hiff.fi

Kuva: Elokuvafestivaalin ilmeen teki Eero Lampinen

 

 

Ladataan...
Vinkkipankki

Vielä muuten kerkiää terassille tämän ihanan intiaanikesän johdosta. Olen itse muutamaan otteeseen käynyt Vaasankadun Street Gastrossa leivillä. Leivät ovat takuu hyvät ja meninpä sitten jälleen ystäväni kanssa testailemaan listaa läpi. Tällä kertaa otinkin poikkeuksellisesti salaatin, jossa pääraakaaineena toimi härkä. Maut olivat kohdillaan, tosin hyvin yksinkertaiset, mutta toimivat. Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin leivän kanssa toimii tämä vielä paremmin, sillä pidemmän päälle annosta syödessä salaattiin ehkä kaipaisi jotain lisä-ainesosaa tuomaan lihan ja marinoidun sipulin vahvoille mauille vastakohtaa. Tästä syystä otinkin varhaisperunat majoneesin kera lisukkeeksi, mitkä toimivat tähän oikein hyvin. 

Ystäväni nappasi vegeleivän ja kehui sen maasta taivaisiin. Hänen lisukkeensa lehtikaali-caesar, ei saanut meiltä kummaltakaan ylistyksiä. Isot juuston palat oli vaikea syödä salaatin ja kastikkeen kera ilman, että juuston maku olisi hallitseva ja jotenkin makumaailma lisukkeen roolissa jäi oudoksi. Tätä lisuketta olisi mielelläni syönyt pääruokana. Voisiko tästä kenties kehittää salaattilistalle lisäyksen? Ruokailun jälkeen käytiin vielä sisätiloissa katselemassa hyllyjä. Street Gastrossa on siis myös pieni myymälä, jossa myynnissä muutamaa ruokatuotetta ja ruokakirjaa. Lisäksi meille kerrottiin, että Gastron lihoja ja seitania saa myös kotipakkauksissa!

Oh my lord! Miksi tätä ei ole minulle aiemmin kerrottu! Seuraavana viikonloppuna tästä, tuli mökkireissu eteen ja kävin nappaamassa mukaan yhden pulled porkin, härän ja seitan-paketin. Mökillä olikin sitten helpot oltavat, kun tehtiin lähinnä salaatit ja grillailtiin sidet vihanneksista, ja valmiit proteiinit vaan viereen. Seitan oli mureaa ja currymainen maustemaailma oli hyvä. Sopisi hyvin riisin kanssa tai muuten intialaistyyppiseen settiin. Lempparimme oli ehdottomasti pulled pork, joka hävisi kahteen pekkaan nopeaan. Loputkin rääppeet kaavittiin pannulta. Härkä toimi myös hyvin, mutta oli kaikista tavanomaisin, kylläkin hyvin valmistettu ja murea liha. Nam! Helpottaa kyllä kotikkokkeilua ja säästää aikaa, kun ei harvitsi mureuttaa lihoja uunissa montaa tuntia.

http://streetgastro.fi

 

Ladataan...
Vinkkipankki

 

Habitare aukeaa kuluttajille huomenna! Kävin tänään paikan päällä tutustumassa ja fiilistelemässä uudistunutta messua. Täytyy sanoa, että messujen uusi vetäjä Laura Sarvilinna, oli tehnyt hyvän työn. Viime vuonna tuntui, että oikea design ja siistit uudet jutut olivat vain pienellä Ahead-alueella, mutta tällä kertaa koko messuhalli oli kaunis ja suunnittelun huiput, sekä tulevaisuuden lupaukset oli nostettu heti framille, eikä sullottu johonkin nurkkaan niinkuin viime vuosina. Messuhallin päävalot olivat myös pois päältä, joten tunnelma oli kotoisa ja osastot kauniisti sävytettyjä. Luit oikein, messuosastoilla oli käytetty paljon väriä! Murretut tummat tuntuvat olevan nyt se juttu ja sisustuksessa lähestytään 70-lukua, niinkuin muodin puolella on pidemmän aika aikaa aistittu ja jo mokkatakkeihin pukeuduttu. Vahvoja materiaaleja ja samettia näkyvissä!

Tässä kuvamatkani Habitare messuilta, josta voit poimia vinkit omalle kierroksellesi - nautinnollista nojatuoli messuilua!

Signals osastolla oli esillä tulevaisuuden trendit!

 

Signalsissa oli paljon retrohenkeä.

Marimekko home oli täysin raukean ruskeissa. Tehovärinä toimi myös kylmä vaalean punainen.

Kaunis tilanjakaja, jossa liikuteltavat kultaiset tasot. Suunnittelija Laura Itkonen

 

Kauniit puujakkarat joista saa paloja yhdistelmällä pitkän penkin, pöydän tai ihan yksittäisinäkin voi toki käyttää. Nerokasta! A3 jakkara Edit Heikkinen Sofia Vaittinen /Metropolia AMK:n osasto

#My365 ohjelmalla voit tehdä graafikonkin silmiin istuvia kuvapäiväkirjoja esim. facebook-kuvista! 

Kaakeleita riitti monella osastolla.

Maija Puoskarin koottavat vaasit ovat ehdoton joululahjatoive!

Kerro, mitkä olivat sinun lempparisi?

Habitare auki 11.9. asti.

http://habitare.messukeskushelsinki.fi