Oman tilanteensa hyväksymisestä

Vision One

Tänään haluan jakaa vain yhden tekstinpätkän, joka inspiroi mua suuresti. Sinänsä löysin sen aika yllättävässä yhteydessä, nimittäin erään villakoiran instagramtililtä. :D Seuraan instassa Josh the Doodlea, joka on kehitysvammainen koira, mutta silti super iloisen ja hyvinvoivan oloinen. Joshin omistaja on todella taitava kirjoittaja, joka on syy miksi olen jäänyt tiliä seuraamaan. Hän on luultavasti kirjoittamassa kirjaakin jossain vaiheessa. Hänen rakkautensa koiraansa kohtaan on todella kaunista seurattavaa ja saa oloni lämpimäksi. 

Jaan nyt tän mua inspiroineen tekstin kokonaan:

 

"Josh is a daily reminder in the lesson of acceptance. Which has never come easy for me, by the way. My instinct is to always fight against the unfair. To demand that life change its course to keep me safe and comfortable.

Or I retreat to the corners of my mind and play the “if only” outcomes, over and over again, creating a world where everything works out as it should, in my favor. But that only serves as a temporary reprieve from the reality that awaits me when I emerge from my daydream.

Acceptance is like a gulp of fresh air. It is the difference between holding my breath and breathing freely. If I just let go and fall into a place of acceptance, a weight is lifted off my shoulders. I don’t have to fight anymore. Josh has been an exceptional teacher on this topic. His brightly shining spirit is a reminder that life is unfair and also beautiful.

He reminds me that grief and happiness can co-exist at the same time.
Josh’s life is such a great example of not only accepting the hand that has been dealt, but celebrating it.

I think that is the real lesson here. To be able to smile, despite. To be able live happily, despite. To be genuinely in awe and in love with the life I have created, despite. If only he knew how much he inspires me. I just wish I could tell him. I wish we could sit down and chat. But instead, I will just be grateful for the opportunity to be a close observer. To watch him live unapologetically and full of joy.

A living example of acceptance."

Tää on niin älyttömän hienosti ajateltu ja kirjoitettu. Mulla on juuri nuo asiat niitä suurimpia haasteita omassa elämässäni, se että olen usein vihainen ja katkera kaikesta siitä huonosta onnesta mitä elämäni varrella olen kohdannut, miten surkea tuuri mulla on ollut niin monien asioiden ja ihmisten kanssa. Toi että oppisi hyväksymään, että elämä on epäreilua, mutta myös kaunista... Ja että pystyy nauttimaan siitä ja rakastamaan sitä huolimatta kaikesta pahasta. Siinä on tavoiteltavaa. 

 

 

Kommentoi