Satunnaisia ajatuksia

Vision One

Koska en osaa taas tehdä mitään tietyn aihepiirin alle kirjoitettuja tekstejä, ajattelin tehdä tälläisen tajunnanvirtapostauksen. Näitä on jotenkin superkiva lukea jälkikäteen, koska nää paljastaa mitä mielessä oikeasti liikkuu.

**

Mua on väsyttänyt viimeiset pari viikkoa koko ajan, ihan päättömästi. Ei oikeastaan varsinaisesti nukuta, mutta tekisi mieli vaan maata sängyssä. En osaa keskittyä mihinkään ja inspiraatio on kadoksissa. En nytkään tätä kirjoittaessani jaksaisi istua tässä, haluaisin olla makuuasennossa. Kyseessä ei voi olla huonot elämäntavat, koska olen urheillut huolella ja syönyt hulluna kasviksia, sellaista mistä yleensä saan vaan energiaa. Ihmetyttää!                   Onko mulla joku burnout?

**

Rakastan sitä miten Turku peittyy keltaisiin lehtiin. Eilen pyöräillessäni leffasta kotiin päädyin sellaiseen lehtisateeseen etten meinannut nähdä eteeni. Se oli päättömän kaunis. Mutta kohta kaikki puut ovat paljaita ja kuolleita, ja siitä en tykkää.

Parhaat ystäväni ovat hullun kiireisiä ja stressaantuneita, kun mulla taas on vaan aikaa loputtomasti.

Mua on ihmetyttänyt kiireisyyden ihannointi. Ehkä se saa ihmiset tuntemaan itsensä tärkeäksi? Itse olen halunnut taistella näitä puheita vastaan ja                          ilmoittanut ylpeänä että mulla ei ole kiire mihinkään. 

**

En tiedä vieläkään mihin kaupunkiin mun pitäisi täältä muuttaa ja milloin. Helsinki on kyllä tosi vahvoilla. Jonnekkin lähden varmasti ensi vuoden     aikana, kunhan oikea aika tulee. Tuntuisi ihan hullulta että asuisin loppuelämäni vain Turussa, kun koko maailma on auki. 

**

Olen katsonut lisää erilaisia vapaaehtoistyöpaikkoja. Löysin keskeltä Norjan merta majakan, mihin ollaan rakentamassa hostellia. Sinne voisi mennä auttamaan rakentamisessa. Paikka vaikutti uskomattoman hienolta mutta samalla niin pelottavalta että en ehkä kuitenkaan sinne ihan keskellä talvea menisi. Mutta huh mikä kokemus se varmasti olisi, olla täysin meren raivon armoilla!  Pariskunta lofooteilla taas on kokoajan mielessäni, ja olinkin taas lähettämässä heille sähköpostia, kunnes tajusin uudelleen että siihen tarvitsee Paypal-tilin. Perhana. Pitää siis hakea pankkikortti ennenkuin saan yhteyttä heihin. Mutta kyllä tää tästä, vielä mä sinne matkustan!

**

Aina silloin tällöin muistan Tanskan ja sydämessä pistää. Miksi pitääkin aina kiintyä kaikkeen mahdolliseen niin paljon. Musta tuntuu että mulla on   ikävä jopa sitä katukiveä johon kompastuin joka kerta kämpästäni ulos lähtiessä. Ja alakerran yrmeää mummelia joka puhui mulle tanskaa sitä painokkaammin mitä useammin sanoin, etten ymmärrä. Tää sama tunne on varmaan eroavilla ihmisillä? Että ottais mielellään kaiken paskankin takaisin jos sais myös sen hyvän. 

**

En ymmärrä Adelen Hello- biisistä keuhkoamista. Maailman tylsin biisi koskaan. 

**

Haluaisin perustaa oman yrityksen, en oikein osaa edes kuvitella mitään muuta vaihtoehtoa tulevaisuudelleni. En oo koskaan ollut suuri auktoriteettien ystävä. En tykkää koskaan siitä jos sanotaan että tee näin, vaikka kyseessä olisi hyväkin neuvo. Aina ensireaktio on se, että EN. Ihme kapinallinen. Sarjassamme, asioita jotka kannattaa kirjoittaa CV:hen.. :D

 

**

Amy Winehouse - dokumentista jäi mieleen Paul Bennettin lausahdus että elämä kyllä opettaa elämään sitä, kunhan vaan elää tarpeeksi kauan. Ja sitten tuli mieleen Yoko Ono, joka sanoi että elämä muuttuu paremmaksi vuosi vuodelta. Se on kyllä totta. Rauhoittavaa.

**

Löysin UFFista maailman kauneimman villakangastakin. En koskaan löydä UFFista mitään , paitsi outoja kukka-silkkipaitahuituloita. Nyt löysin juuri sellaisen takin jota olin miettinyt jo kauan päässäni. Lyhyt, löysä, isot hihat ja kaunis kangas. 5/5. Maksoi 12 euroa. En luovu takista koskaan.            Ihan hyvä diili siis.

(hehe, takaraivon myötä paljastumisvaara? nyt meni identiteetti!!)

Patti Smithin M-train odottaa vieressäni pöydällä. Tällä hetkellä mua, kirjaa ja sänkyä ei erota MIKÄÄN.

Ps. Sori jos nuo pienet tähdet tekstin seassa ärsytti. Mä kiinnyin niihin ja sekosin vähän laittamaan niitä joka väliin. 

Kommentoi