Miniloma Punkaharjulla - Älä missaa näitä kohteita

What Is Life

 

Vasta nyt ehdin kirjoitella parin viikon takaisesta minilomasta Punkaharjun kansallismaisemissa. Punkaharjulle olen halunnut päästä lomailemaan jo vuosia. Viime vuosina matkat siihen suuntaan Suomea ovat olleet hautajaismatkoja. Hienoja maisemia ja paikkoja niilläkin matkoilla on tullut nähtyä, mutta hautajaisreissuilla ei tietenkään ole mitään tekemistä lomailun kanssa.  

Tänä kesänä minua onnisti. Kun haluaa jotakin tai kun kertoo halustaan ääneen, alkaa vetää sitä puoleensa. Niin toimii vetovoiman laki. Loppukeväällä eteeni tarjoutuikin työn puolesta tilaisuus matkustaa Punkaharjulle. Samaan reissuun yhdistäisin samalla seudulla asuvan siskoni ja tämän avomiehen tapaamisen. Ja niin tapahtui. Pystyin siis yhdistämään työn ja lomailun, mikä se parempaa! Mahtavaa nykyisessä työssä on se, ettei työ aina tunnu työltä. Pääsee tapaamaan ihmisiä ja kuulemaan heidän tarinoitaan tai asiantuntemustaan. Toimittajan työssä ehdottomasti parasta on ihmisten kohtaaminen. Se ajatus, että melkein keneltä vain voi kysyä mitä vain! Monien tarinat koskettavat ja myös opettavat. Haastateltava, jonka kohtasin Punkaharjulla, oli kokenut elämässään todella kovia. Joku pitäisi hänen elämäänsä varmaankin jo traagisena. Onneksi en ollut haastattelun hetkellä pahimmassa herkkismielentilassa, koska silloin olisin varmaan vollottanut kohtaamisen alusta loppuun.

Kun työt oli tehty, loppuajan Punkaharjulla saattoi käyttä lomailuun. Ennen lomilla yksi tärkeimmistä asioista minulle oli shoppailu. Shoppailu ja uiminen, mieluiten meressä. Uiminen on edelleen tärkeää, shoppailu ei niinkään. Sehän on lopulta aika uuvuttavaa. En halua uupua (vaate)kauppoja kiertämällä, nykyisin satsaan mieluummin luontokokemuksiin. Upeinta tällä minilomalla oli luonto ja luonnon rauha. Mitkä maisemat! Tuli käveltyä mäntymetsissä, harjulla ja järvien rannoilla. Pulikoitua Kruunupuiston kylpylässä niin kauan, kunnes sormien iho oli ihan rusinoilla. Sunnuntaina uskaltauduin tuulisella säällä myös Pihlajaveteen. Kun kerran lomailee upeiden vesistöjen äärellä, olisin mennyt järveen uimaan vaikka millä säällä! Ja nyt on sentään kesä. Eikä vesi nyt niin kylmää ollut todellakaan. Termostaatin kesti vain hetki tottua. 

Lyhyellä lomalla ei kannata laukata nähtävyydestä toiseen, oli sitten Suomessa tai ulkomailla, vaan keskittyä muutamaan kiinnostavimpaan paikkaan. Myönnetään, loman viimeiselle päivälle tuli sisällytettyä vähän liikaa kaikkea. Ärsytti myös, kun meno- ja tulomatkoilla missattiin kaksi hyvää leipomokahvilaa täpärästi. Noh, ensi kerralla sitten! 

Mistä sitten tykkäsin Punkaharjulla ja lähiympäristössä eniten? Tässä tärppini. 

1. Punkaharju ja Harjutie eli Vuosisadan Tie. (ensimmäisessä kuvassa). Tämä tie äänestettiin viime vuonna Vuosisadan Tieksi - ja syystä! Sykähdyttää joka kerta! Harjumaisemien kauneutta ei voi oikein sanoin kuvailla. Se on koettava itse. 

2. Punkaharjubussin kyyti. Tämän vintagebussin kyydissä olo on kuin Suomi-filmissä. Bussi kyyditsee Punkaharjun nähtävyyksien välillä. Minä köröttelin halki kauniiden maisemien Hotelli Kruunupuistosta Johanna Oraksen taidekartanoon. Kyyti ei maksa mitään, mutta kuskille voi jättää tippiä. Ja tietenkin jätin. 

3. Kerimäen venevajat, kirkko, Kahvila Kaivopirtti ja ihmiset. Pienellä alueella oli monta kivaa paikkaa. Venevajat huomasin auton ikkunasta oikeastaan sattumalta - onneksi niin. Tällaisia vajoja on tottunut näkemään lähinnä meren rannoilla. Kerimäen puukirkko on vaikuttava näky. Se on auki vain kesäaikaan. Kirkossa oli nyt meneillään ikoninäyttely nykytaiteilijoiden ikoneista. Miten upeita! Kahvila Kaivopirtissä leivonnaisia ja jäätelöannoksia oli tarjolla vaikka kuinka. Tällaiseen herrasmieheen törmäsin heti sisäänkäynnin luona ;) 

 

 

Myös ihmiset Kerimäellä olivat superystävällisiä. Ihanaa, kun uskalletaan jutella tuntemattomille. Arvostan sitä äärimmäisen paljon! 

4. Luonto. Vesistöt, mäntymetsät harjulla...luonnon rauha. Täällä, jos missä, saa stressaantunut ihminen akut ladattua. Samoile metsissä ja hengitä maailman puhtainta ilmaa. Pulahda järveen. Istu alas ja ihaile maisemia.

Talvella en Punkaharjulla ole vielä käynyt (paitsi ehkä lapsena?). Aion ehdottomasti tulla näihin maisemiin hiihtämään! Perinteisellä tyylillä. 

5. Parikkalan patsaspuisto. Puisto on listattu yhdeksi maailman oudoimmista matkakohteista. Ja outo se onkin! Osa kansantaiteilija Veijo Rönkkösen luomista patsaista, ellei jollain tavalla ne kaikki, on jotenkin pelottavia ihan kirkkaana kesäpäivänäkin. Tähän kohteeseen kannattaakin kuulemma tulla tummana syysiltana, jos haluaa vielä pelottavamman elämyksen. Patsaiden hampaat ovat muuten ihan oikeita hampaita, eivät muovia...

 

Salut mahtavalle minilomalle! 

-Maija

XOX

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.