Ladataan...

Olen syönyt e-pillereitä miltei tauotta 16-vuotiaasta saakka. Toki elämässäni on ollut jaksoja, jolloin pillereiden syöminen on käytännössä ollut "turhaa". Sain ekat pillerini ilmaiseksi HPV-rokotetutkimuksesta ja niiden mukana kymmenen lisäkiloa nopealla tahdilla. Pillerit vaihdettiin ja seuraavaa merkkiä söinkin vuosia. Kyseessä oli Yasmin, joka tuntui olevan kovin suositeltu ja tunnettu nuorten naisten keskuudessa. Jossain vaiheessa joku lääkäri totesi kyseisen merkin olevan kallis ja estrogeenitasoltaan korkea. Sain reseptin puolta halvempaan valmisteeseen. Itseäni alkoi jossain vaiheessa häiritä ajatus hormonaalisesta ehkäisystä ja käännyin yksityisen lääkärin puoleen ajatuksenani hankkia kuparikierukka. Sitä lääkäri ei suositellut, mutta vaihtoi yhdistelmäpillerini pienemmän riskin minipilleireihin. 

Kuukautiseni jäivät niitä syödessä muutamaksi vuodeksi pois kokonaan ja kummallista kyllä, aloin kaivata menkkoja. Pänni myös, että painoni jatkui noususuhdanteista kasvuaan ja osittain epäilyksen syyttävä sormi osoitti uusia pillereitä. Aloitin ns. "ehkäisykikkailun" jolloin vuoroin lopetin pillereiden syönnin ja vuoroin taas aloitin sen. Tänä keväänä olin pidemmän aikaa kokonaan syömättä niitä ja kuukautiseni palasivat. Eiväthän ne varsinaisesti iloa tuottaneet, mutta jostain syystä tuntui että keho taas oikeasti toimi.

Tämän vuoksi sain päähäni, että haluan palata takaisin yhdistelmäpilleireihin. Tuntui, että nämä ns. uuden sukupolven minipillerit olivat omaa vouhutustani kun nuorempana aina tyrkytettiin ensimmäisenä yhdistelmäversioita.

Olen ystäväpiirini ainoa lapseton sinkku ja luonnollisesti tietämättömyys tulevaisuudesta perheen perustamisen suhteen aika ajoin mietityttää. Ahdistun välillä, kun huomaan miten nopeasti aika kuluu. Tämän päiväinen vierailuni ehkäisyneuvolassa ei ainakaan helpottanut tuota tuskaa.

Päivä oli melko katastrofaalinen. Yövuoron jälkeen ehdin nukkua neljä tuntia ennen lääkäriä. Luonnollisesti myöhästyin bussista, jolla olisin päässyt kotipysäkiltäni suoraan ehkäisyneuvolaan. Minulla oli kuitenkin vielä hyvin aikaa vaihtaa bussia keskustassa. Koska yötyö todella vähentää älykkyysosamäärääni, hyppäsin bussin numero 35 kun minun oli tarkoitus mennä numeroon 21. Olin siis niin kuutamolla että kävelin ensimmäiseen bussiin joka pysäkille pysähtyi. Huomattuani bussin ajavan väärää reittiä, hyppäsin pois ja juoksin muutaman kilometrin. Saavuin vastaanotolle vain muutaman minuutin myöhässä naama hiestä märkänä. (Onneksi lääkäritkin ovat aina myöhässä). 

Lääkäri oli miellyttävä nuori nainen. Hän totesi ystävällisesti ettei nyt enää kannata siirtyä yhdistelmäpillereihin kun on tuota ikääkin jo (yli 30) ja hieman painoakin. Tässä hän oli täysin oikeassa. Jostakin syystä nuo sanat kuitenkin sattuivat. Halusin saada ne yhdistelmät, en itsekään tiedä että miksi. Jätin mainitsematta, että minulla on erittäin korkea sukurasite veritulppiin ja että nykyään taas myös hivenen tupakoin noin niin kuin kesän kunniaksi. En halunnut uskoa, että olen potilas joka on siinä iässä. Vastahan tämä elämä on alkanut! Tietämättä sitä, että yhdistelmäpillerit olisivat minun tapauksessani todellinen terveysriski myös edellä mainituista syistä, lääkäri suositteli hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. "Ensin sanoo, että mä oon vanha ja nyt pitäisi sitten vielä ajatella ettei viiteen vuoteen ole tulossa raskauksia", ajattelin. En tiedä mitä ne seuraavat viisi vuotta elämässäni tuovat tullessaan, enkä oikeastaan ole edes varma mistä haaveilen, mutta aihe tuntui aralta. Päätin etten enää katso lääkäriä silmiin ja mutisin etten minä nyt sellaisiin lähde kun ei tässä tiedä että mitä tapahtuu.

Ärsytti myös, että kaikki tämä univaje ja bussi-show siitä hyvästä että hän määrää minulle niitä samoja pillereitä, joita minulla on yöpöytäni laatikossa. Perkele. Lähdin vastaanotolta ja mietin hetken pitäisikö itkeä. Minua oli kohdeltu asiallisesti mutta tosiasiat näemmä satuttavat.

Yhteenvetona totesin olevani vanha ja lihava. Päätin lopettaa tupakoinnin (vasta) ensi viikolla. Askia ostaessani kassa kysyi paperit. Hetken päästä maailma oli taas röökin savun keskellä pikkuisen parempi paikka.

LUITKO JO:

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/mita-sanoisin-15-vuotiaalle

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/tyytyvainen-ei-koskaan