Ladataan...

Alter egoni viinimuija on vuosien varrella jaksanut yllättää minut toimillaan yhä uudelleen ja uudelleen. Sen lisäksi että hän on lukuisia kertoja tuhlannut kaikki rahani ja tuhonnut omaisuuttani, esimerkiksi useamman kännykän, on hän myös kunnostautunut miesten iskijänä, toisinaan jopa menestyksekkäästi. Siinä missä minä törmäilen seiniin ja pakenen huoneesta havaitessani kiinnostavan yksilön, menee viinimuija suoraan kohti.

 

Kenties vielä viinimuijan toilailuja yllättävämpää on se millaisista lähestymisyrityksistä niiden uhrit ovat syttyneet. Vastaavia konsteja et löydä naisten lehden sivuilta "Näin lähestyt kiinnostavaa miestä"- osiosta. Sen vuoksi haluankin näin vapun alla valaa uskoa myös niille hieman riehakkaammille juhlijoille jakamalla muutaman esimerkin jotka ovat, kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten, toimineet tosielämässä.

 

1. Älä anna vaihtoehtoja

Kerro mitä haluat ja tee se selkeästi. Eräänä aamuna heräsin herraseurasta eikä aivoistani löytynyt kovinkaan tarkkaa dataa siitä, miten olimme tilanteeseen päätyneet. Koska kevyen huuruisessa morkkiksen maustamassa olotilassa halusin säilyttää edes rippeet oletetusta arvokkuudestani tiedustelin: "Miten sä oot oikein saanut mut houkuteltua tänne? Yleensä en tällä lailla lähde vieraiden matkaan. (Valehteleminen oikeassa paikassa on myös ihan ok)" Mies vastasi: "Se olikin hyvin vaikeaa. Tulit mua Henry´s pubin vessan rappusissa vastaan, tartuit kädestä ja sanoit että mää tuun nyt sun mukaan".

 

Kiitti viinimuija, ei ehkä sitä mitä olin ajatellut, mutta toimiva konsepti anyway. Jopa siinä määrin että kyseinen mies yrittää edelleen pitää minuun yhteyttä vielä vuosia tapahtuman jälkeenkin.

 

2. Esitä avoin kutsu

Ei kannata olla liian spesifi siitä, ketä iskee. Itse olen päätynyt vakavalle tapailuasteelle miehen kanssa joka lähestyi minua baarissa, koska luuli minun ensin flirttailleen hänelle. Itselläni meni pari viikkoa tajuta että mies oli samasta pöytäseurueesta kuin eräs ravintolatyöntekijä johon viinimuija oli erittäin viehättynyt ja näin ollen kyseisenä iltana vinkkaili tälle portsarille silmää sinnikkäästi saamatta vastakaikua kiinnostukselleen. Kiva että joku edes huomasi. En koskaan oikaissut väärinkäsitystä siitä, kuka yritti iskeä ja ketä.

3. Örvellä

Örveltämisen lisäksi ole määrätietoinen. Viinimuija ilmoitti ystävilleen kovaäänisesti "ottavansa ton", kun baariin ilmeistyi hyvännäköinen nuori mies ja tekikin työtä käskettyä lähestymällä miestä. Tämä sujui ilmeisen hyvin, koska viinimuija viihtyi pystypöytään nojailevan miehen seurassa hyvän tovin. Tapausta todistaneita ystävättäriä hämmensi kuitenkin se, miksi viinimuijan piti mennä makoilemaan kyseisen pöydän alle miehen hymyillessä vaivaantuneesti vieressä (mies seisoi). Kenties pieni lepohetki teki hyvää, koska pariskunta poistui yhdessä ravintolasta.

 

4. Anna arvostelukykysi heikentyä

Toisinaan siihen on syynsä, että henkilö on ravintolassa ilman seuraa. Jos ei anna tämän aiheuttaneen pienen rosoisuuden haitata, voi löytää aarteen jota kukaan muu ei edes halua. Viinimuija jopa innostuu näistä ei-niin-salonkikelpoisista tyypeistä ja esimerkkejä tähän kategoriaan olisi vaikka muille jakaa. Eräs oman elämänsä adonis voitti hänet puolelleen kertomalla, että viinimuija muistuttaa ulkoisesti kovasti hänen ystäväänsä Teuvoa. 

 

Kerran viinimuija kuitenkin antoi hyvän tilaisuuden valua hukkaan arviointi- ja arvostelukyvyn huvettua kokonaan. Hän keskusteli erittäin miellyttävän näköisen ja hyvin pukeutuneen nuoren herrasmiehen kanssa baarissa. Viinimuija oli itsekin jokseenkin päihtynyt ja siltä vaikutti myös keskustelukumppani. Jostakin syystä viinimuija alkoi epäillä, ettei mies ollutkaan kännissä, vaan että hänellä oli jonkinlaisia erityistarpeita elämässä.

 

Viinimuija tiedusteli hienovaraisesti seurueen vanhemmalta jäseneltä, ovatko he nuoren miehen kanssa ystäviä keskenään. Mies vastasi etteivät nyt varsinaisesti. Viinimuija kertoi ymmärtävänsä. Hänen loistavalla päättelykyvyllään tämä tarkoitti vain yhtä asiaa. Komistus asui hoitokodissa jossa vanhempi mies työskenteli hoitajana. Hetken kuluttua osa yhdistyneestä seurueestamme päätti käväistä viereisessä karaokebaarissa. Huusin liioitellun selvästi artikuloiden nuorelle miehelle: " MINÄ LÄHDEN NYT POIS TÄÄLTÄ MUTTA SINÄ VOIT JÄÄDÄ TÄNNE. HAUSKAA ILTAA!" Komistus näytti hieman hämmentyneeltä tilanteesta. Hänen oletettu hoitajansa vaihtoi kanssamme baaria. Tokaisin hänelle baaritiskillä ääntäni madaltaen. "Mä tiedän että ne pojat olivat kehitysvammaisia ja sä oot niiden hoitaja." Mies oli hämmentynyt. Hän oli kyseisten "poikien" kanssa juhlistamassa uusia yhteisiä yritystoimia eikä tiennyt mitään kenenkään kehitysvammasta. Pojat taisivat vain olla ottaneet hieman liikaa, kuten myös viinimuija.

 

5. Keskity epäolennaisuuksiin

Miksi antaa huonon kokonaisuuden pilata koko homma kun voi poimia hyvän yksityiskohdan jonka ympärille lähteä rakentamaan parisuhdetta? Viinimuijalla esimerkiksi oli aikanaan tapana ihastua kenkiin. Ei haitannut vaikka ne olisivat kuuluneet sammuneelle yksilölle, aina kannatti yrittää.

 

Yksityiskohtien kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana. Helposti käy niin että kun mies seisookin toisella puolellasi baaritiskillä, et enää tunnista häntä koska tatuointi oli toisessa kädessä. Jos meinaat juhlia vappua oikein huolella, ole tarkkana. Ei ole viinimuijan elämässä ennenkuulumatonta että silmät ovat kieroutuneet sen verran että tutun miehen kasvoihin yhdistyvät vieressä seisovan herran käsivarret. Silloin nuoruudessa kun tällaisilla asioilla oli merkitystä, oli pettymys treffeillä kohtalainen kun hauikset olivat mystisesti viikossa päässeet katoamaan.

 

KLARA VAPPEN!

LUITKO JO:

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/elama-kaksikymmenta-vuotiaana-vs

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/havaintoja-tipattomasta-viinimuijan

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/onks-pakko-deittailla-jos-ei-haluu

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/fanipostia-viinimuijalle

Ladataan...

Ladataan...

Eilisen vapaapäivän ratoksi paneuduin pitkästä aikaa Tinderin pariin perusteellisemmin. Olen saanut siellä (ainakin osittain aiheesta) lokaa niskaan miehiltä kun en ole jaksanut vastailla heidän viesteihinsä. Oma Tinder-käyttäymiseni on siis paskaa ja muiden naisten tekemisistä siellä en tiedä tuon taivaallista, mutta tuntuu että miesrintamalla siellä on minun tarpeisiini yhä vähemmän tarjontaa. Tai kenties perjantai kolmastoista päivä heitti mustan varjon selailuonneni ylle. 

Olen havainnut että yhä useammat miehet ilmoittavat profiileissaan etsivänsä alistuvia naisia leikkeihin ja osa heistä lupaa suoraan piiskaa. Mielestäni kaikki saavat etsiä nautintoa sieltä mistä sitä uskovat löytävänsä mutta itse en ole fifty shades of grey-puuhista kiinnostunut. Niinpä mukava keskustelun avaus uuden parinin kanssani sai kannaltani ikävän käänteen kun hän silmän isku hymiöiden säestämänä ensin tiedusteli onko minulla kevättä rinnassa ja sen jälkeen ilmoitti olevansa hyvin raju otteissaan. Minä en tiennyt keskustelevani hänen kanssaan seksistä, tosin tuo hymiö (jota näissä yhteyksissä inhoan koska tiedän aina mihin se johtaa) antoikin osviittaa siihen suuntaan. En jatkanut enää keskustelua, en vaikka hän paikkaili sanomisiaan lupaamalla olla vastapainoksi välillä myös romanttinen. 

Seuraava matchini lähetti avaukseksi tyhjentävän kysymyksen "Lähdetkö satujumppaan?" Kerroin lopettaneeni kyseisen harrastuksen kuusivuotiaana. Keskustelu ei enää ottanut tuulta alleen. 

Tällä hetkellä minua pännii suunnattomasti se, että suurin osa miehistä tuntuu etsivän pelkkää sänkyseuraa, osa sinkkuna, osa polyamoristina ja osa kertoo avoimesti olevansa varattu ja pahoilla teillä. Tämä tunne on tietysti vain minun tappioni ja tänään sainkin eräältä (entiseltä) pariltani kuulla olevani heteronormatiivinen koska olen niitä naisia jotka "luulevat että niiden vagina on aarrearkku jota täytyy varjella sitoutumisella ettei kukaan väärä mies sinne tunkeudu". Pahoittelut kyseisen lausunnon antajalle, joka hätäisesti poisti minut pareistaan. Itse en vain koe mitenkään tarpeellisena tulla tuiki tuntemattoman aarteen etsijän kotiin vaihdettuamme kokonaista kolme viestiä. 

Tiedän olevani seuran hakijana ailahtelevainen ja saamaton. Uskon kuitenkin että joku tuolla jossain on minuakin varten. Kenties pimpsastani hiekan seasta nouseva sateenkaari houkuttelee sen oikean luokseni <3

Luitko jo: 

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/naiset-ihan-ok-jos-se-ei-ole-ok

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/onks-pakko-deittailla-jos-ei-haluu

Ladataan...

Kirjoittaessani edellistä postaustani "Mies joka ei tiennyt vihaavansa naisia" kelasin joitakin aiempia kirjoituksiani. Erityisesti mielessäni pyöri vuoden takainen "5 toivetta deittikumppanillen" jossa kerroin että haluan miehen tarjoavan ensitreffeillä. Ajatus soti vahvasti ”naisille ja miehille samat säännöt”-ukaasiani vastaan.

Julkaistessani jutun miehestä joka tietämättään vihasi naisia, olivat tunteeni tästä syystä ristiriitaiset. Seuraavana aamuna yksi vierailija olikin kommentissaan nostanut tämän epäjohdonmukaisuuden esiin. Hyvä niin. Se ei kuitenkaan ole syy siihen, että olen päättänyt siivota blogini julkaisuista tämän ja kenties joitakin muita ääliömäisiä lausahduksia pois. 

Teen sen siksi, että en voi enää seistä aiempien sanojeni takana. Ihminen muuttuu ja kehittyy ja se meille suotakoon, mutta ajatus siitä, että minun nimissäni on julkaistu jotakin johon en enää usko, ahdistaa. 

 

En kovinkaan usein lue vanhoja kirjoituksiani. Nyt käydessäni niitä läpi, tuli minulle hetkittäin kiusallinen olo. Miksi olen kärjistänyt noin raflaavasti asioita ja ollut näsäviisas?

 

Muistan, että viime vuonna kirjoittelin blogia aika eri fiiliksillä kuin nyt. Perustin blogin joulukuun lopussa vuonna 2016 ja aluksi olin hämilläni siitä, miten minun pitäisi siihen suhtautua. Jakaisinko juttujani omille sometileilleni? Toisaalta nolotti ja ujostutti kun olin alkanut jakaa asioitani taas uudessa kanavassa. Kuinka paljon kertoisin blogissani itsestäni? Paljastaisinko siis mitään henkilöllisyydestäni?

 

Tuolloin siis kirjoitin blogia huomaamattani jonkinlaisen roolin takaa ja kirjoittaessani mietin paljon lukijoita. Ensimmäiset varsinaiset postaukseni, Tinderissä hämmentää part one ja part two nousivat luetuimpien listalle Lilyssä ja sen jälkeen oli vaikeaa tuottaa mitään yhtä suuren suosion saavuttavaa materiaalia. Enää se ei ole minulle tärkeää vaikka palautteesta tuleekin hyvä mieli. Lisäksi olen huomannut, että parhaita tekstejäni (ainakin omasta mielestäni) ovat ne, joissa en kelaa liikaa muiden mielipiteitä vaan kerron rehellisesti miltä minusta tuntuu.

 

Tällä hetkellä blogi on jo tavallaan osa minua eikä sen olemassaolo todellakaan nolota. Paitsi kun sinne on mennyt suoltamaan sellaista soopaa johon ei edes itse usko. Haluan, että tekstini on jatkossa täysin minun näköistäni. Välillä vähän vakavampaa ja välillä sillä samalla huonolla huumorilla maustettua kuin tähänkin saakka. 

 

Siispä tasa-arvon ja omien kasvojeni säilyttämisen vuoksi aloitan siivoustalkoot lueskelemalla vanhoja postauksiani ja tarvittaessa muokkaamalla niitä. Mitään en haluaisi kuitenkaan poistaa kokonaan.

 

Ps. Hassua kyllä, alettuani työstää mielessäni tätä tekstiä tuli vastaan omalla tavallaan aika samalaisia juttuja kelailee myös Henriikka S. blogissaan :)

 

LUITKO JO:

http://www.lily.fi/blogit/why-be-single-ja-muita-kysymyksia-joihin-en-osaa-vastata/omg-ma-todella-teen-tan

 

Pages