Kulttuurieroja eli ei täällä Ruottissa mitenkään täydellistä oo

Mä haluisin yhen jutun kertoo. Siitä miten Ruottissakaan ei oo täydellistä.

Tossa joku aika sitte, ku olin just muuttanu tänne, mä kirjotin siitä mikä Ruottissa on parasta. Ku ohan täällä ihanaa. Mut siis se et tääl on ihanaa ei tarkota sitä et Ruottissa kaikki ois paremmin. Ku oikeesti ei oo.

Okei,oommä moneen hommaan tosi tyytyväinen. Vaiksiihe, et junassa ku ne kuuluttaa, ni ne sanoo et ”hello girls, boys and non-binaries” sen sijaa et ne sanois leidiis ja tsentlemen. Ja niitte hallitus julistautu tossa just feministiseks, ja vuonna 2000 pääministeriltä kysyttiin ihan tosissaan radiohaastattelusa et voisko hän kutsua itseään queeriksi ja hän ihan tosissaan mietti et mitä hän vastais siihen. (Kuvitelkaa vaiks Sipilä vastaavaan tilanteeseen tällee melkee 20 vuotta myöhemmin. Mä en ainakaa pysty. Tulee joku tulehus aivoihi ku ees yritän.) Ja sit seki et kukaan ei myy joulusin myyjäisissä sydänpipareita, joihi on sokerimassalla piirretty stringit ja joita mainostetaa sanomalla et ”nyt ois PIPARII tarjolla HEH HEH HEH”.

Mut kaikista näistä asioista huolimatta Ruottissa ei siltikää oo täydellistä. Mulla on siitä pari todistetta.

Ensinnäki he syö tosi outoo puuroo. Semmosta kaurapurua. Toisekseen kerran kävi sillee kaupassa et yks keski-ikäne pariskunta ei sanonu kiitos vaikka mä pidin heille ovee auki.

Et ehei, kukaa tai mikää ei oo täydelline, ei ees ruottalaiset tai Ruotti. Ei täälläkää missää herran kukkarossa eletä, semmä vaan sanon. Eli ei hätää Suomi, voiaan oikeesti vähän vähempi tuntee sitä sukupolvelta toiselle periytyvää alemmuuskompleksii. Ainaki sillee välillä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *