Siitä, mitä kaapista löytyy: Rocky roadit

IMG_5340.JPG

Myönnän olevani aikamoinen ruokakaappipoliisi. Haluan, että mulla on koko ajan selkeä käsitys siitä, mitä meidän keittiöstä oikein löytyy. Kaapin perukoille unohtuneet elintarvikkeet ja puolinaisina lojuvat pakkaukset ovat minulle suorastaan kauhistus. Koluan komeroita säännöllisesti ja pyrin minimoimaan hävikin. Yritän aina ideoida uutta käyttöä erinäisille jämille.

Harjoitan myös ennakoivaa ajotapaa ja pyrin estämään jämien syntymisen jo etukäteen. Pastaa meillä keitetään aina kerralla koko pussi juuri siksi, ettei kaappiin kertyisi puolityhjien pastapussien kokoelmaa. Valmiiksi keitetty pasta tulee kyllä meidän taloudessa aina syötyä, sillä sitä hyödynnetään tarpeen mukaan useamman ruuan lisukkeena. Ihan kaikkea ei tosin kannata kahden hengen kodissa käyttää kerralla. Jouluna teki mieli riisipuuroa, mutta en tohtinut iskeä vuokaan kerralla puolta kiloa puuroriisiä. Sitä puuroa olisi meinaan syöty vielä juhannuksenakin. Tiedostan kuitenkin koko ajan, että kaapista löytyy desi jos toinenkin puuroriisiä. Kun tietää, mitä kaapissa on, tulee sen antimia myös hyödynnettyä. Olenkin alkuvuodesta haudutellut riisipuuroa uunissa jo useampaan otteeseen. Kohta näkyy pussin pohja ja kuka sanoi, etteikö helmikuussakin voisi aloittaa aamua riisipuurolla?

Tyhjät purnukat ja pakkaukset ovat minulle nykyään juhlan aihe. Joka kerta kaapiessani viimeisiä rippeitä jostakin, tekee mieli tuulettaa. Tulee sellainen olo, että jes, tämäkin tuote on saatu käytettyä loppuun. Enpä olisi muutama vuosi sitten uskonut, kuinka paljon iloa esimerkiksi tyhjä pestopurkki voi tuottaa.

Kaappeihin oli kuitenkin parin viime kuukauden aikana päässyt kertymään kasa sekalaisia jämiä. Jouluna oli tehty piparkakkutalo, johon ei sitten uponnutkaan pussillista minivaahtokarkkeja. Energiapallojen valmistus jätti jälkeensä kourallisen kuivattuja karpaloita ja sitten oli vielä ne herkkupäivästä ylijääneet suolapähkinät. Tilaa on ainakin meikäläisen köökissä rajallinen määrä, joten tuollaisista yksinäisistä seikkailijoista pyrin pääsemään mahdollisimman nopeasti eroon. Roskis ei todellakaan ollut vaihtoehto, joten päätin pistää rocky roadiksi. Olin jo aiemmin himoinnut noita suklaapaloja, joissa näkemieni kuvien perusteella saattoi olla höysteenä melkein mitä tahansa.

Rocky roadin valmistaminen on naurettavan helppoa, mutta pelasin varman päälle ja vilkaisin ohjeen K-ruuan sivuilta. Päätin tehdä kaksinkertaisen määrän, jotta pääsisin kerralla eroon kaikista tilaa vievistä jämäpusseista. Ajattelin, että riittääpä sitten pidemmäksi aikaa. Jämät katosivat kerralla sulatetun suklaan joukkoon ja yhtä nopeasti katosi koko herkku. Rocky roadin tekeminen tai nauttiminen ei nimestään huolimatta todellakaan ole kivinen tie. Herkun saa kasaan hetkessä ja läjä suklaapaloja katosi lautaselta alle vuorokaudessa. Jäljelle jäi hirveä himo saada lisää ja mieletön into kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä. Tämän jälkkärin variaatioissa taitaa nimittäin vain mielikuvitus olla rajana. Itse aion ainakin seuraavaksi valmistaa rocky rodia valkosuklaasta. Tarkoituksena olisi myös tehdä sitä lahjaksi annettavaksi. Makuyhdistelmän voi sitten kustomoida aina saajalle sopivaksi. Siis, jos herkku koskaan ehtii päätyä saajalle, eikä katoa omaan mahaan.

IMG_5328.JPG

IMG_5336.JPG

Rocky roadit

  • 400g maitosuklaata
  • 40g voita
  • 1,5 dl kuivattuja karpaloita
  • 2 dl suolapähkinöitä
  • 2 dl minivaahtokarkkeja tai isompia vaahtokarkkeja paloina
  1. Rouhi pähkinät ja karpalot pienemmiksi paloiksi. Pilko myös vaahtokarkit, jos käytät isoja vaahtokarkkeja (tämä onnistuu parhaiten saksilla.)
  2. Paloittele suklaa ja lisää sekaan voi. Sulata suklaa ja voi (itse käytin sulattamiseen mikroa).
  3. Säästä osa vaahtokarkeista koristeeksi. Sekoita loput vaahtokarkit sekä kaikki karpalot ja suolapähkinät sulan suklaan joukkoon. Laita seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja painele pinnalle vaahtokarkkeja. Anna jähmettyä jääkaapissa 1-1,5h.
Kommentit (2)
  1. sofiakeitaanranta
    7.2.2019, 04:48

    Nams kun näyttää kyllä hyvältä 8) mäkin tein jokunen aika sitten ensimmäistä kertaa elämässäni rocky roadia ja vitsi oli hyvää!

    1. Rocky roadista tuli kyllä kertaheitolla yksi omista suosikeista, enkä näköjään ole ainoa! Miten sitä saattoikin näin monta vuotta elämästään selvitä ilman tuotakin herkkua:)

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *