Olisiko teillä hetki aikaa puhua hihhuloinnista?

Stronger by Hanna

Multa on kyselty nyt parin päivän aikana todella paljon, että miksi poistin sen blogitekstin, vaikka aihe oli niin tärkeä? Uhkailtiinko minut hiljaiseksi kenties? No ei mun elämä nyt noin jännittävää ole! :) Täällä kerron syitä. Lyhyestä virsi kaunis, teksti oli siitä, miten humpuukia myydään surutta. Mainitsin tekstissä Fitlinen pariin kertaan, ja linkkasin tämän. Sitten kommentoin erästä valmennusyritystä, joka antaa ravintoneuvoja, jotka ovat täysin tuulesta temmattuja, ja väitteet aivan epätosia. Syy, miksi poistin tekstin, oli se, että kyseistä valmennusyritystä, yksityisyrittäjää on syytetty nyt usealla suunnalla puoskaroinnista ja mistä lie. Mielestäni yhden ihmisen syyttäminen on kohtuutonta. Itse aloin suorastaan sääliä tätä henkilöä, (vaikken hänen nimeään itse maininnut,) mutta siksi poistin tekstin.  Siksi tässä uusi teksti, koitan puhua ilmiöstä yleisemmällä tasolla, niin etten taas saa tunnontuskia ja ala säälimään jonkun yksittäisen ihmisen perhettä ja lapsia.

Mutta se, mistä PITÄÄ puhua, on tämä ilmiö! Kutsun sitä hihhuloinniksi.

Hihhulointi

Hihhulointi on sitä, että väitetään jonkin asian parantavan jotain, tai auttavan johonkin, ilman faktaa. Jos minä kaadan mansikkamehua kuppiin, ja fysioterapeuttina väitän sen parantavan kaikki selkäkivut, syyllistyn hihhulointiin. Silloin Valvira astuu väliin, ja vie minulta toimintaluvat! Sama koskee lääkäreitä, apteekin henkilökuntaan, OMT-terapeutteja, yleensäkin kaikkia laillistettuja terveydenhuollon ammattikuntia.

Mutta hihhulointia saavat harrastaa tavalliset ihmiset mielinmäärin. Ammatit, joita ei ole laillistettu, kuten jäsenkorjaajat, on hihhulointi omalla vastuulla. Toki esimerkiksi jäsenkorjaajissa on varmasti osaavaa porukkaa, mutta ammattikunta on laaja, joten siellä on vähän tuurista kiinni että minkäslainen niksauttelija eteen sattuu. Tavalliset ihmiset saavat myydä kaikkea ja väittää sen toimivan kaikkeen. On korteista ennustamista, yksisarvishoitoja, enkelihoitoja, kukkaterapiaa sun muuta. Ja tähän ei laki perhana vieköön pääse väliin! Tarvittaisiin jokin puoskarilaki.

Kukkaterapiasta muuten yksi omakohtainen kokemukseni. Olin joskus messuilla, jossa esiteltiin kukkaterapiaa. Pöydällä oli pieniä purkkeja, joissa luki eri kukkien nimiä, ja ne tietysti auttoivat eri sairauksiin. Kysyin että mitä noissa purkeissa on. -Kukkaenergiaa, oli vastaus. Kysyin, että niin mutta mitä, onko se uutettu kukasta puristamalla, kuivattu, vai mitä? -Se on kukan energiaa, oli jälleen vastaus. No en ostanut. Purkeissa lienee olleen ehkä vettä ja pieni määrä wc-hajustetta.

Lisäravinteet

Lisäravinteita saa tavalliset ihmiset myydä ihan minkälaisilla väittämillä tahansa. Ja tässä on harmillista se, että monet "kalliit hedelmämehut" ynnä muut hedelmäpuristeet, ovat lähinnä ylihinnoiteltuja, ja teholtaan vähäisiä. Tutkimustieto niiden takana on olematonta. Mutta kun näitä pillereitä kauppaavat verkostomarkkinoinnin kautta tavalliset ihmiset, ei esimerkiksi apteekki, niin väitöksillä ei ole mitään rajaa. Nyt korostan, että esimerkiksi Fitlinen kanssa ei kannata osoittaa syyttävää sormea myyjiin. He ovat usein täysin tietämättömiä. He eivät tiedä, miten lukea tutkimustuloksia kriittisesti. He eivät tiedä, onko eteen läväytetty englannin kielinen tutkimus luotettava. Ainakin se näyttää hienolta! Mutta jos sitten nämä ihmiset antavat ohjeita, kuten että vauvalle ei tarvitse antaa D-vitamiinia kuin minimaalinen annos, koska heidän myymänsä tuotteet imeytyvät niin hyvin. Siinä mennään jo metsään! Eli kritiikki pitäisi kohdistaa instituution suuntaan. Kuka nämä väitökset laittaa liikkeelle? Ja myyjät, tavalliset ihmiset uskovat.

Lisäravinteistakin on tutkimuksia. Harvoilla lisäravinteilla on vahvaa tieteellistä näyttöä takanaan. Tällaisia ovat esimerkiski omega3-rasvahapot tai D-vitamiini, sekä treenimaailmassa käytetyt heraproteiini palautumiseen avuksi ja kreatiini voimatasojen nostamiseen, sekä aminohapot, joilla on kohtuullisen hyvä tieteellinen näyttö. Silti hyllyt pursuavat kaikenmaailman uutteita ja pillereitä. Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Mitä haittaa siitä sitten  on, jos joku saa avun hihhuloinnin avulla? No jos siitä ei ole mitään haittaa, niin sitten asia on kunnossa. Lumelääkkeet nimittäin tehoavat! Riittää, että itse uskoo sen tehoavan. Itse asiassa joissain tutkimuksissa on todettu, että lumelääkkeet tehoavat, vaikka niihin ei edes usko! Mahtavaa! Mutta, nyt tulee tärkeä pointti: Jos ihminen jättää sairauden hoidolle tärkeät lääkkeet ottamatta hihhuloinnin vuoksi, silloin siitä on paljonkin haittaa! Jos ihminen huijataan uskomaan, että selkäkivut katoavat kun ostaa kalliin puutarhatontun ja laittaa sen tyynynsä alle, niin silloin siitä on haittaa!  Sairaan ihmisen rahastaminen humpuukilla vain on väärin. Piste.

Kriittinen lukutaito

Niin kauan kuin mitään puoskarointia tai hihhulointia rajoittavaa lakia ei ole, me voidaan itse tehdä asialle jotain. Me voidaan esimerkiksi opetella kriittistä lukutaitoa. Jos luet artikkelin, jossa väitetään jonkin tuotteen vaikka toimivan, etsi faktoja. Perusteita väittämälle.

-Jos firma A myy pillerituotteita, niin kuka väittää niiden toimivan? Jos firma A kertoo, että tuote toimii, meillä on näin paljon tyytyväisiä käyttäjiä, ja sitten on listattu käyttäjien "positiivisia kokemuksia", niin pitäsi hihhulointivaroituskellot alkaa soida. Totta kai kokemukset ovat positiivisia! Eihän niitä muuten olisi otettu mainokseen! Liekkö edes käyttäjiä oikeasti olemassa, vai onko se pelkkää sanahelinää?

Tutkimustuloksia lukiessa kiinnitä huomiota ainakin näihin kysymyksiin:

-Jos firma A esittelee tutkimustuloksia, niin kuka on tehnyt tutkimuksen? Onko se firma itse, heidän palkkaama toinen yritys, vai ihan jokin puolueeton taho?

-Onko tutkimuksia tehty aiheesta useita, eri tutkijoiden toimesta, ja ovatko tutkimustulokset samanlaisia? Jos asiaa on tutkittu paljon eri tahoilla, ja tutkimustulokset ovat yhteneviä, on tulos luotettavampi.

-Onko tutkimustulokset esitetty selkeästi, vai ovatko ne monen linkin takana, niin että alkuperäistä tutkijaa on vaikea selvittää?

-Onko tutkimuksessa riittävän suuri otanta, eli onko tutkittavia ihmisiä 5, 15, vai 5000? Tietysti mitä suurempi määrä, sitä parempi.

-Mainitaanko virhemarginaali, ja onko se kuinka suuri?

-Vaikuttaako siltä, että tutkimus on hienoa, vaikeaa kieltä, josta tavan tallaaja ei ota mitään selkoa? Sillon siellä tekstin seassa saattaa olla viitteitä jostain negatiivisesta, mutta firma A olettaa, että tavis ei ehkä huomaa niitä sieltä tekstin seasta.

-Onko tutkimuksessa mitattu subjektiivisia kokemuksia, eli "voin paremmin, hiukseni ovat kiiltävämmät, en ole niin väsynyt kuin ennen", ne eivät kerro yhtään mitään! Ihmisten kokemuksiin vaikuttavat niin monet asiat, että jo pelkkä sattuma sekoittaa pakkaa. Lisäki jos tutkittava itse uskoo tuotteeseen (jolloin tutkittava tietää, mitä hänestä tutkitaan), vaikuttaa uskomus positiivisesti tulokseen. Tällaiset "tutkimustulokset" eivät ole luotettavia.

Kuulostaako tylsältä? Jos meinaat uskoa kaiken, mitä sinulle väitetään, niin koita silti tsempata itsesi takia, ja arvioida vähän väitteiden paikkansapitävyyttä.

Joskus on kiva uskoa surutta sitä, mitä hurmaava myyntiedustaja kertoo. Jos itse olet innostunut asiasta, uskot kyllä vaikka mitä. Mieti kuitenkin, mistä on kyse; onko se harmitonta, joskin tehotonta pillerikaupaa, vai pahemman luokan hihhulointia, jolla korvataan sairauksien oikea hoito?

Jos joku kertoo nukkuvansa rautalanka varpaassa, ja kietoneensa sen toisen pään patteriin "maadoittaakseen" itsensä, niin antaa sitten tehdä niin. Koitetaan kuitenkin pysyä niillä rajoin, ettei vahingoiteta omaa, tai läheistemme hyvinvointia hihhulileikellämme.

Kirjoittaja on fysioterapeutti ja personal trainer

 

Kommentoi