Muoti, kauneus ja elegantti elämä

Trendin ja Lilyn tekijöiltä

tyylivinkit

TYYLIMUUSA

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa alusta, tietää aikuisena uuden alan opiskellut kokki ja juontaja Pipsa Hurmerinta, 37.

Jos olisin tiennyt parikymppisenä, että kaikki menee elämässä niin hyvin kuin on mennyt, olisin säästynyt paljolta murehtimiselta. Mutta se kuului nuoruuteen – etenkin kun tein mallintöitä. Olin päällepäin huoleton mutta mietin jatkuvasti, mitä sitten kun kaikki tämä loppuu. 

Olin 17, kun kävin mallitoimisto Paparazzissa esittäytymässä. Pian sen jälkeen lähdin Pariisiin. Palasin Suomeen yksitoista vuotta myöhemmin asuttuani Pariisin lisäksi pari vuotta New Yorkissa.    

Pariisi herätti sisäisen kulinaristini. Siellä ruoka on tärkeä osa arkea, kulttuuria ja sosiaalista elämää. Muual- la asuminen sai myös tajuamaan, miten mukavasti asiat Suomessa ovat. Elämänlaatu on loistava, ja lämmintä vettä tulee hanasta rajattomasti. Joskus joululomalla Suomessa käydessäni ajattelin, että en halua palata Pariisiin.

”Olen koulutukseltani kokki, mutta työhöni kuuluu paljon muutakin kuin ruuanlaittoa: keittokirjojen kirjoitamista, reseptien laatimista asiakkaille ja juontajan työtä. Oma ruokafilosofiani on hyvää ja kohtuudella.” New Orleansista löytynyt vintagemekko on äitienpäivälahja Pipsan mieheltä, Maison Michel -hattu Nina's-liikkeestä.

Tuntui oudolta palata koulunpenkille, kun aloitin kokin opinnot 28-vuotiaana Omniassa. Lähdin maailmalle kesken lukion enkä kirjoittanut nuorena ylioppilaaksi. Olin innoissani uudesta, mutta toisaalta oli pelottavaa hypätä aikuisena tuntemattomaan. Joissain tilanteissa ajattelin, että ’no, tätä en olisi osannut arvata’.

Opintoihin kuului harjoittelujakso, jonka suoritin Klaus K -hotellin aamiaistarjoilijana. Yhtenä aamuna ravintolassa istui etäinen työtuttu muotipiireistä, ja minä keräsin essu yllä likaisia astioita hänen pöydästään. Mutta olin löytänyt intohimoni – ruuan. Sitä paitsi miksi asiat pitäisi tehdä tietyssä järjestyksessä tai tiettyyn ikään mennessä? Minä ajoin ajokortinkin vasta 34-vuotiaana. 

Minulle on sanottu, että minulla on hyvä itsetunto. Oikeasti olen ihan yhtä epävarma kuin kaikki muutkin. Olen vain tottunut siihen, että minut tiputetaan outoihin tilanteisiin, joista on pakko selvitä. Kun minut heitettiin kielitaidottomana lukiolaistyttönä kameran eteen Pariisissa tai 40 ihmisen tuijotettavaksi tv-studiossa, en voinut epäröidä, vaikka kuinka nolotti. Oli nostettava leuka pystyyn ja otettava tilanne haltuun niin, että ihmiset halusivat tehdä töitä kanssani jatkossakin. Kun käyttäydyn niin, voi syntyä kuva, että minulla on rautainen itsetunto. Itse näen sen ennemminkin selviytymisenä.

Kengät edessä ja takana Miu Miu, keskellä Terry de Havilland. 

”Parasta arkiruokaa ovat pavut. Ne sopivat kaikkeen: tortillojen väliin ja salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin”, Pipsa sanoo. ”Tärkeintä kotonani on perhe ja se, kun olemme kaikki kotona.” 

En ole koskaan tiennyt, mitä teen vuoden tai viiden kuluttua. Olen varmaan hirveän epätrendikäs, mutta en askartele aarrekarttoja. Olen tyytyväinen tässä hetkessä, koska se on kaikki mitä meillä on. Jos ei ole tyytyväinen nyt, niin milloin sitten?

Elämäni suurimpia muutoksia ovat olleet ulkomaille mallintöihin lähteminen ja mieheni tapaaminen viisi ja puoli vuotta sitten. Ihmissuhteet ovat opettaneet minulle ennen kaikkea anteeksi antamista. Rakkaus voittaa aina. Myös lapsen saaminen on opettanut päästämään irti turhista murheista. Kun pieni lapsi menee nukkumaan, hän ei mieti, miksei äiti antanut hänen leikkiä kauemmin – kiukku käydään läpi, ja sitten se on unohdettu.

Oma ego pitäisi pystyä unohtamaan. On raskasta ajatella, että miksi minulle kävi näin, tai miksi se teki juuri minulle noin.  Kun osaa nähdä itsensä osana suurempaa kokonaisuutta – elämässä, työyhteisössä ja maailmassa – kaikki on helpompaa.

”Tyyli-idolini on Carolyn Bessette Kennedy, joka oli jumalaisen kaunis myös luonnossa. Tapasin hänet ja hänen miehensä hyväntekeväisyysillallisella New Yorkissa vähän ennen heidän kohtalokasta lento-onnettomuuttaan.” Silkkipaita Equipment, saappaat Balmain for H&M, huivi Zara. Farkkusortsit ovat löytö Los Angelesista.

New Yorkissa asuessani olin Donald Trumpin omistaman mallitoimiston listoilla ja tapa- sin isoja staroja. Suurimman vaikutuksen minuun tekevät kuitenkin tavalliset ihmiset. Jaksan aina hämmästellä poikani päiväkodin henkilökuntaa: miten he saavat kaksitoista lasta kurahousuihin ja jaksavat silti olla lempeitä. Minulle tämä yksikin tekee joskus tiukkaa. 

Haluaisin, että minut muistetaan siitä, että olin kiltti ja ystävällinen. Millään muulla ei ole väliä. Olisi kamalaa, jos ihmiset minua muistellessaan sanoisivat: vitsi se oli hyvä kokki, mutta hitto mikä kusipää.”

Sukkahousut Falke, kiiltonahkakorkkarit Christian Louboutin. 

Pipsa teki mallina nimekkäitä töitä, kuten Louis Vuittonin, L'Oréalin ja Gapin mainoskampanjoita. Hän poseerasi myös muun muassa britti-Voguen sivuilla. Polaroid-kuvat ovat rakkaita muistoja malliajoilta, korut Lotta Larissan. Olkalaukku Chloé, silkkihuivi Laitinen.

Pipsan lempiravintolat

 

TAMPERE: Neljä vuodenaikaa

”Ranskalaissyntyinen keittiömestari Yoni Iehtertz tarjoaa loistavaa suomalaista ja ranskalaista ruokaa. Ranskalainen kalakeitto on klassikkoannos.”

LOS ANGELES: Gjelina

”Venicessä sijaitseva ravintola on avoinna aamukahdeksasta puoleenyöhön ja listalla on ilahduttavan paljon kasvisvaihtoehtoja.”

HELSINKI: Baskeri & Basso

”Mutkaton ja ruualtaan ensiluokkainen korttelibistro on parasta, mitä Helsingille on viime aikoina tapahtunut.”

Teksti Sara Karlsson
Kuvat Suvi Kesäläinen
Juttu on ilmestynyt Trendissä 3/2016

 

”Haluaisin muuttaa perheeni kanssa vuodeksi Kaliforniaan ennen kuin poikani aloittaa koulun. Kalifornia on kauneimpia paikkoja maailmassa. Ilmasto on ihana, ja siellä asuu paljon ystäviä.” House of Hackneyn mekon Pipsa osti Lontoosta. 

Kommentoi

Ladataan...