My home, part I

HUOM. Kyseessä uudelleenjulkaistu juttu vanhan blogin puolelta!

Aina satunnaisin väliajoin toivotaan kotipostausta blogiini. Muutimme uuteen kotiin viime keväänä ja olemme siitä lähtien sitä kasanneet oikean asumuksen näköiseksi, ajattelin vihdoin toteuttaa toivotun jutun. Tietenkin kiva kamppis IKEAn kanssa joudutti postauksen toteuttamista, ja nyt osassa kuvia on linkit niihin IKEAn katalogin tuotteisiin, joita meillä on asunnossamme. Klikkailemalla pääsee siis tutkimaan tuotteita IKEAn sivuille, jos ko. kalusteet kiinnostavat enemmän 🙂

IKEAa on siksi paljon, että toteutetamme hyvin pitkälle samaa logiikkaa sisustamisessa kuin minä pukeutumisessa: hyvännäköistä edullista ja designeria iloisesti sekaisin vaan.

Makuuhuone on miltei valmis – mitä nyt haaveilemani rähjäisten itämaisten mattojen kasa ja kattolamppu puuttuvat. Sen verran nirsoja tässä kuitenkin ollaan, että ihan mitä tahansa versiota ei voi näistä hankkia, vaan täytyy etsiä sitä täydellistä. Siksipä katossa roikkuu edelleen pelkkä sokeripala ilman valoa ja lattia hohtaa tyhjyyttään.

Tiiliseinä on talon oma tiiliseinä – se revittiin heti alkajaisiksi auki, kun kerran päätykämppään päästiin. Tykkään erityisesti sen harmaasta väristä, muutamalla punaisella tiilellä siinä välissä – auki revityn seinän päälle heitettiin vain lakka, jotta se ei tomuaisi.

Kylppärissä noudatimme tuttua ja turvallista linjaa eli siitä tuli mustavalkoinen. Viime asunnossamme värit olivat tosin toisin päin: seinät olivat valkoiset ja lattia asfaltinmusta. Tällä kertaa seinät ovat mattamustaa laattaa ja lattia pientä lumenvalkoista 5cmx5cm -laattaa. Pesualtaan hana on Oraksen Il Bagno Alessi-sarjaa.

Eteisen saimme valmiiksi vasta viime viikonloppuna. Mulla oli aivan mieletön fiksaatio tuohon Minareetti-tapettiin, joten olen ikionnellinen, että sitä vihdoin löytyy meidän asunnostamme. Jakkara on nimeltään Pirkka, suunnittelija Ilmari Tapiovaara.

Eteisen jälkeen kodissamme on pieni halli, jossa ei juurikaan ole kalusteita. Halusin kuitenkin jonkin pienen 50-lukulaisen tiikkisenkin kotiimme, joten kun sellainen löytyi, ei se oikein mahtunut muualle kuin halliin. Matto on poikaystäväni isoisän vanha.

Yksi parhaista jutuista kodissamme on mielestäni kuitenkin liukuovilla suljettava pieni vaatekomeroni, jollaista edellisessä asunnossamme ei ollut. Käytössäni oli silloin vain pieni kaappi, johon piti saada mahtumaan kaikki vaatteeni – nyt se vasta tuntuukin epäinhimilliseltä. Vaatekaapin kohta on vanha keittokomero: keittiö siirrettiin kokonaan toisaalle ja tulevan makuuhuoneen nurkkaan jäi näin kätevä paikka pienelle seinänsisäiselle vaatekaapille. Itse säilytysjärjestelmässä parasta on mielestäni ihanat kenkähyllyt, joissa kengät ovat helposti poimittavissa, mutta myös kauniisti esillä :)