”Rakennetaan taloa, ystävyyden taloa. Riittää kyllä valoa, siis rakennetaan taloa.” –Näin Pulputinpannu aikoinaan lauloi ja niin mekin lähdettiin tekemään. Mutta mitä tapahtuu, kun hämäläinen ja savolainen tarttuu vasaran varteen? Meille, ja niin myös Teille lukijat, se selviää

Kuinka toivoisinkaan, että voisin mieluummin aloittaa tämän postauksen otsikolla A niin kuin Apulanta, sillä eilinen stadionkeikka oli aivan mieletön. Valitettavasti olen ollut tässä juhannuksesta asti äärimmäisen surullinen ja järkyttynyt. Päivän postaus ei ole kevyemmästä

Jälleen on yksi viikko takana, kesäkukin vaihtui heinäkuuhun. Miksi kesäkuukaudet ja lomaviikot vierähtävät aina niin nopeasti? Tähän aurinkoiseen helleviikkoon mahtuu monenmoista kivaa ja hyvää, mutta miinuksellekin mentiin: kotimme ykkösjääkaappi ja -pakastin hajosivat. Ensin

Kesäkuu on jo ohitettu, joten on aika palata kesäkuun fiiliksiin meikkisuosikkien merkeissä. Joka kuukausi tuntuu että kokoelmastani jotkin tuotteet nousevat ylitse muiden ja niihin tulee tartuttua meikkihetkinä useammin. Kesäkuussa selkeästi viihdyin oranssimmassa poskipunassa (tästä on

Tiiäthän sen mielikuvan saksalaisesta jämptinä ja kylmänä tyyppinä? No ei koske berliiniläistä. Oon jotenkin yllättynyt ensinnäkin kaikesta tästä avoimuudesta ja yhteisöllisyydestä. Että ulkoilmaelokuvateatterissa saa sytyttää sytkärin palamaan kun on herkkää ja jopa nauraa ja

SUPERISÄT ja ihan tavalliset äidit. Kaksi viikkoa sitten julkaisin *Instagramissa postauksen liittyen epätasa-arvoiseen vanhemmuuteen, ja se sai suuren suosion. Eikä ihme, sillä todella moni pystyi samaistumaan mun ajatukseen siitä, että osallistuva isä on SUPERISÄ, kun taas osallistuva

Herranen aika sentään. Siitä on pian kaksi vuotta, kun olen viimeksi kirjoittanut. Välissä on tapahtunut NIIN PALJON, että en tiedä mistä aloittaa. Viimeisin kirjoitukseni oli näemmä lokakuulta 2020. Heti pian sen jälkeen sain elämäni tilaisuuden, johon oli tartuttava. Pää meni