Niin se vaan on taas päässyt kahden viikon loma kulumaan nopeasti niin että tänään on loman viimeinen päivä. Töihin en kuitenkaan vielä huomenna mene vaan minulla on ensin kaksi päivää vapaata. Lempeä paluu tavalliseen arkeeni. Jota saankin sitten taas elää 3,5 kuukautta, kunnes on

Barcelona on ehdottomasti vertaansa vailla Katalonian pääkaupungina ja Espanjan toisena kaupunkina. Se on yksi kourallisista kaupungeista, joiden ainutlaatuinen identiteetti on nähtävä. Tämä johtuu osittain 1900 -luvun alun taiteilijoiden ja arkkitehtien sukupolvesta, kuten Antoni Gaudista,

Suomen suurin elokuvafestivaali Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa järjestetään vuosittain syyskuussa. Vuonna 1988 perustettu tapahtuma esittelee ennakkoluulottomasti rohkeita, ristiriitaisia ja visuaalisesti häikäiseviä uusia elokuvia. Niin myös tänäkin vuonna,

Kulunut viikko on ollut edeltäjiään selkeästi seesteisempi. Työn tauotus, perhe-elämän lutviutuminen selkeällä kaavalla, omat harrasteet sekä aurinkoisen päivät pelastivat syksyisen viikon. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa yleisön toiveesta aakkosissa… A Aurinko. Aamut.

Tämä julkaisu sisältää vain vahvoja tunteita, välittämistä sekä ihastumisen oireita. Tällä kertaa en siis kerro yhtään vitsiä tai kirjoita mitään outoa. Jätetään ne tekstit toiseen kertaan.    Sekavia tunteita Joskus olen pohtinut, kuinka ihminen voi olla niin tunteellinen

Nyt on tullut se pelottavin hetki , äidin viimeiset elinpäivät. Ja se tuli yllätyksenä ja shokkina vaikka olen tiennyt tämän päivän tulevan 9 kuukauden aikana jonakin päivänä ja olen itseäni valmistautunut siihen ja tehtyt äitini kanssa surutyötä. Nyt on sunnuntai, äiti kävi

Mua on ehkä vaivannut tietynlainen ehdottomuus muutamissa asioissa. Tai ehkä ja ehkä. On vaivannut. Että asiat ovat mustavalkoisia ja ne pitää voida määrittää. Selkeästi. Että on joko tai, muttei yhtään harmaata. Että joko ostaa tai ei osta, joko on ekologinen tai ei ole, joko on

Vielä on syksyä jäljellä, vaikka syyskuu onkin jo loppusuoralla. Instagramin puolella ehdin jo mainitakin olevani henkeen ja vereen syysihminen. Jokaisessa vuodenajassa on toki omat ihanat puolensa, ja rakastan Suomen ilmastossa juurikin tätä vuodenaikojen vaihtelua – se on niin

Heippa! Täältä niitä taas tulee pitkästä aikaa, nimittäin meidän karvapalleroiden kuulumisia! Armas ja Lempi odottavat jo innolla muuttoa uuteen kotiin. Siellä on tilaa vipeltää suuressa talossa ja ympärikin asti talossa pääsee, jos kaikki väliovet jättää auki – jihaa ja