Huh taas! Päässä pyörii ajatusten karuselli ja jotakin pitäisi saada kirjoitettuakin. Haluan purkaa ajatukset ilman liiallista analysointia, se saattaa tosin näyttäytyä varsin rönsyilevänä rapsana… Sitä siis tiedossa 😅 Jännitystä kisaviikkoon toi flunssan yritys, joka aiheutti

Sanotaan että Disney rahastaa toisintamalla klassikoitaan piirretyistä näytellyiksi versioiksi. Minä sanon, että rahastakoon minun vähiä eurojani ihan rauhassa jos saan tällä tavoin elää lapsuuteni tarinoita uudelleen ja lentää hetken taikamatolla Agrabaan. Väistämättä uusissa

Jatkan näillä keveillä kesäisillä kirjoilla. Luvassa siis lisää surua, liian isoja tunteita, jotta niitä pystyisi käsittelemään, ja eksyksissä olemista. Tämän kaiken vastapainoksi myös ystävyyttä, kasvamista, ja itsensä löytämistä. Nina LaCour on kirjoittanut kirjan, joka on

Olen tehnyt tänään ”puhdistautumista” eli kuunnellut antaumuksella mm. musiikkia, joka nostaa tunteet pintaan. Itku on ollut räkäistä ja rääkyvää. Sen keskellä toistelin itselleni kaikenlaista rauhoittavaa ja annoin kaiken kuonan tulla. Jos olen rehellinen, en ole koskaan aikaisemmin

Tänään se vihdoinkin näki päivänvalon (tai itseasiassa harmauden)- nimittäin minun ja laulaja/biisintekijä Johanna von Hertzenin ensimmäinen yhteinen Levosta luovuuteen -workshop. Toisaalta sateinen päivä olikin ihan mainio tekosyy kokoontua Roots Helsingin tunnelmallisiin tiloihin

Tänään meidän pieni tyttömme täytti viikon. Tähän ikuisuudelta tuntuvaan aikaan on sisältynyt kymmenittäin hetkiä, jotka haluaisin muistaa aina. Sunnuntaina illalla olin järisyttävän helpottunut, kun kätilö nosti kovaa karjuvan vauvan syliini. Nyt hän on täällä, nyt hän on

Mies katsoo jääkiekkoa olohuoneen puolella, joten linnoittauduin itse makuuhuoneeseen tietokoneen (ja kissan) kanssa. Olen ehkä ainoa ihminen Suomessa, jota ei kiinnosta jääkiekko. Ei ole koskaan kiinnostanut, eikä kiinnosta edelleenkään. Edellisen kerran olen katsonut jääkiekko-ottelun

Olin pakahtua onnesta. Tunsin ihan mielettömän suurta lämpöä ja onnellisuuden tunnetta sisälläni. Hymyilin leveästi ja tuijotin herkeämättä raskaustestiä. Positiivinen. Tätä on odotettu ja kaivattu niin paljon Avan kuoleman jälkeen. Tyhjä syli saisikin täytteen. Saisimme toisen

Moikka ja tervetuloa! Ihanaa että olet päätynyt lukemaan blogiani! Polkua, josta ei vielä tiedä miten pitkä ja kuoppainen se on, miten ja milloin se päättyy. Tämän blogin on tarkoitus toimia vertaistukena ja tiedonmurusina samassa tilanteessa oleville tai tätä vaihtoehtoa

Viime postauksesta on jo kulunut tovi aikaa. Mutta en kuitenkaan aio pahoitella asiaa sen enempää. Tässä välissä oon ehtinyt miettiä paljon asioita mun bloggaamiseen liittyen. Muutenkin mulla on ollut kiireitä koulussa, sillä kesäloman lähestyessä kaikki kokeet ja muut projektit on