Tässä seuraa pieni tietoisku Melbournesta, eli usein kysytyt kysymykse. Ja tätä postausta saa täydentää ja kysymyksiä saa esittää kommenttien puolella. Voila!

Kimppakämpän takapiha, sitruunapuulla varustettuna.

Viisumit

Kaikilla tänne saapuvilla reissaajilla on oltava viisumi. 3 kuukauden turistiviisumi maksaa kympin ja sen voi hakea netistä pari viikkoa ennen reissua. Working holiday lienee yleisin viisumi pidemmälle reissulle aikoville, eli sillä saat oleskella maassa vuoden, ja WH-viisumia voi pidentää kahden vuoden mittaiseksi tekemällä kolmen kuukauden mittaisen työreissun maaseudulle, käytännössä hedelmiä poimien tai maatilalla ahkeroiden. WH-viisumilla saat tehdä vain 6 kk töitä samalle työnantajalle, ja sen jälkeen joudut vaihtamaan duunia. Opiskelijat voivat hakea opiskeluviisumin koulujensa avulla, ja erilaisiin työtehtäviin saapuville työpaikan tulisi järjestää oikeanlainen työviisumin. Partneri/puolisoviisumi hoituu aussipuolison kanssa, ja on yksi kalleimmista viisumeista tarjolla (oiskohan se $4000 nykyään). Oma viisumini on 457-sponsorship visa, jonka työpaikkani hoiti minulle, ja se on voimassa seuraavat neljä vuotta. Mikään pidempi viisumi ei tipahda eteesi vahingossa, vaan niiden eteen täytyy yleensä hoitaa melkoinen läjä paperia Suomesta ja muista valtioista joiden maankamaralla olet aikaasi viettänyt. Huh ja onneksi se rumba on ohi.

Farmihommien hyvä puoli; pitkä viikonloppu autiolla trooppisella saarella Suurella Valliriutalla.

Asuminen, vuokrahinnat, kaupunginosat, yksin vai yhdessä?

Melbourne on yli neljän miljoonan asukkaan kaupunki, ja laajuudeltaan se lienee Etelä-Suomen kokoluokkaa. Käsittämätön pinta-ala johtuu matalasta rakentamisesta, eli suurin osa infastruktuurista on yksikerroksista. Kerrostaloasuminen onnistuu lähinnä kaupungin keskustassa (CBD Central Business District) ja sitä lähellä sijaitsevissa naapurustoissa: South Bank, South Melbourne, South Yarra. Pienkerrostaloja löytyy lähiöistä kyllä, mutta pilvenpiirtäjät rajoittuvat tuolle alueelle.

Tästä johtuen suurin osa jengistä asuu kimppataloissa, share house – nimellä kulkevissa ratkaisuissa joissa vähintään pari, yleensä 3-6 ihmistä vuokraa kokonaisen talon pihoineen päivineen. Suurin osa vuokrista on aina 12kk vähimmäisvuokra-ajalla varustettuja, eli nimeä ei kannata paperiin lyödä josset aio asustaa paikanpäällä kauaa, tai ainakin tehdä selväksi ettet halua olla vuoden sopimuksessa kiinni. Vuokratakuu eli bond on yleensä koko talon kuukausivuokra x 2, joka jaetaan kaikkien asukkien kesken. 

Suosikkilähiöt kartalla.

Hinnat vuokrakämpissä/-taloissa luetellaan lähes aina viikoittain, keskimääräinen inner suburb hinta kimppakämpälle lienee 130-200 dollaria viikolle. Halvempia ja kalliimpia löydät taatusti. Yksiöiden hinnat ovatkin sitten omissa luokissaan, usein vähintään 250 dollaria viikko. Useimmiten vuokra ei sisällä laskuja, eli päälle voit laskea veden, kaasun, sähkön ja internetin, mahdollisesti myös kotivakuutuksen. Huoneita ja taloja löytyy sekä kalustettuina että kalustamattomina, ja tästä kaupungista usein voit jopa löytää hyviä huonekaluja jalkakäytäviltä. Monet jättävät muuttaessaan ylimääräistä kamaa pihalle, ja aina ne tuntuu jonnekin katoavan. Itse olen hankkiutunut eroon pöydästä ja hyllyköstä juurikin näin. 

Lähiöistä omia suosikkejani on inner north; Carlton, Carlton North, Fitzroy, Fitzroy North, Northcote, Brunswick ja Collingwood. Paljon backpackereita suuntaa eteläisiin lähiöihin kuten Port Melbourne, St Kilda, Windsor, South Yarra ja Prahran. Melbournen keskustan läpi virtaava Yarra-joki jakaa kapungin eteläiseen ja pohjoiseen, ja monilla on omat mielikuvansa minkälaista porukkaa siellä ”toisella puolella jokea” oikein kulkee. Itse olen töissä etelässä ja asun pohjoisessa, eli näkökulmaa on molemmin puolin. Etelän lähiöissä liikkuu paljon rahaa, paljon tekorusketusta ja ”Sydneyläisiä”. Pohjoisessa taas paljon rennompaa jengiä. Poikkeuksia toki tapahtuu molemmin puolin. 

Parhaat paikat asunnonetsintään lienee Gumtree, Flatmate finder ja Facebook, jossa kavereiden kaverit etsivät uutta kämppistä tai taloa.

Nykyisen kotini parvekkeelta vuoden viimeisenä päivänä, Brunswick.

Työt ja opiskelu

Opiskelu on täällä julmetun kallista suomalaiselle, eli miettisin kyllä kahdesti tulisinko tänne kouluttautumaan. Yliopistojen taso ei ole päätähuimaava mutta lukukausimaksut valitettavasti on. Töissäolo täällä sen sijaan käy järkeen, riippuen tietysti alasta, mutta monet suomalaiset matalapalkka-alat tahkoo täällä parempaa liksaa kuin härmässä koskaan. Ravintola-ala lienee ihan ykkösenä tällä listalla, samoin kuin sairaanhoito. Muista aloista on vaikea sanoa ilman sen suurempaa kokemusta.

Työnhaussa kannattaa olla aktiivinen, kävellä paikanpäälle CV:n kanssa ja jättää kopio puljuun. Itse paljon hakemuksia kahlanneena positiivisia asioita ansioluettelossa on pidemmät työsuhteet (vuosi tai enemmän saman firman palveluksessa), työkokemus (lähinnä että sitä on) ja täällä erityisesti viisumitilanne; kuinka pitkään saat olla maassa. Tästä ei kannata valehdella sillä sitä todennäköisesti sinulta kysytään ensimmäiseksi jos haastatteluun asti pääset. Yleisesti ottaen olemalla reipas, positiivinen ja olemalla ”käytettävissä” (viikonloppuisin ja viikolla, aamuin ja illoin) saa aikaan hyvän vaikutelman. Pohjoismaista tulee paljon korkealla työmoraalilla varustettuja työntekijöitä, eli olemme aika haluttua sakkia näillä markkinoilla. 

Työntekoa varten tarvitset Tax File Number (TFN) ja pankkitilin. TFN hoituu netistä veroviraston sivuilta, pankkitilin saat avattua missä tahansa konttorissa. Super annuation on paikallinen eläke, ja se maksetaan valitsemallesi Super-tilille (työpaikkasi voi perustaa sinulle oman jos et ole sitä itse tehnyt). Superit saa takaisin kun viisumisi on erääntynyt etkä suunnittele palaavasi Australiaan töihin. Myös veronpalautukset tipahtavat mukavasti heinä-elokuulle, ja saat haettua ne takaisin netistä veroviraston kautta.

Liikkuminen

Kaupungin ollessa näinkin laaja-alainen kuin Melbourne, kiusana ovat melkoiset liikenneruuhkat aika ajoin. Pahin aika autoiluun lienee 7.30-10 aamuisin ja 16-19 iltaisin. Samoihin aikoihin ratikat, bussit ja junat voivat käydä melko tukaliksi, mutta toimivat yleensä paremmin kuin ruuhkat autoteillä. Ratikat ovat täällä toisinaan raivostuttavan hitaita, ja pysäkkejä on kertakaikkiaan 50 metrin välein. Ratikat myös ajavat liikenteen seassa, joka ruuhkauttaa kiskot ja aiheuttaa paljon myöhästymisiä. Junat ovat mainioita, kun kulkevat. Ei ole kerta tai toinen kun paikallisfirma Metro (ei muuten jää kauas VR:stä) ilmoittaa jokaisen junalinjan olevan myöhässä joko sateesta, helteestä tai tuulesta johtuen.. 

Matkailu julkisilla ei ole varsinaisesti halpaa. Yksittäislippuja ei myydä lainkaan, vaan ensin sinun on ostettava paikallinen matkakortti Myki ($6) ja ladattava siihen joko arvoa, tai matkustuskautta. Lyhyin mahdollinen kausi taitaa olla 10 tai 14 päivää. Yksittäislippu on $3.58, ja se on voimassa kaksi tuntia. Pari viikkoa Mykia taitaa kustantaa noin $70.

Koska täällä ei edes talvella tule lunta, on pyöräily varmasti paras ratkaisu paikasta toiseen liikkumiseen. Pyöräkaistoja on joka tien varressa, ja pyöräilijöitä on liikenteessä melkoisen paljon. Huomioitavaa lienee että täällä on kypäräpakko, ja pimeän tullen etu- ja takavalo on löydyttävä, tai tulee mätkyt. Pyöräilijöitä joutuu usein kolareihin uhkarohkeiden fillarijoitsijen sekä susihuonojen autokuskien ansiosta. Useimmiten yllättäen aukeava autonovi aiheuttaa murheenkryynejä teillä, samoin kuin ratikkakiskot, taksit ja kovat tilannenopeudet. 

Vuodenajat ja sää

Kirjoitan tätä postausta sohvalla juoden jäävetta kun ulkona on piirua vaille 40 astetta lämmintä. Kesäisin siis kaupunki kuumenee aina silloin tällöin aivan kammottaviin lukemiin, ja toisinaan se myös jäähtyy parissa tunnissa takaisin omaan, viileähköön itseensä. Melbourne on tunnettu jatkuvasti vaihtelevasta säästään, ja ihan tottatosiaan täällä voi sataa, tuulla, olla paahteisen kuuma ja jälleen pirun kylmä saman päivän aikana. Oma suositukseni on aina kantaa villatakkia, aurinkolaseja ja sateenvarjoa mukana; näillä pärjäät hetken.

Jos suunnittelet reissua tänne, takuuvarmat lämpimät kuukaudet ovat joulukuusta maaliskuuhun. Jo maaliskuussa lämpötilat saattavat viiletä etenkin iltaisin melkolailla, mutta syksyinen Melbourne on toisaalta todella kaunis, ja päivät ovat vielä valoisia. Toukokuusta syyskuuhun kestävä ”talvi” (jota me suomalaiset kutsumme ensin syksyksi ja sitten kevääksi) on viileä, päivälämpötilan yleensä pysytellessä 20 alapuolella, mutta nollan yläpuolella. Vettä sataa yleensä elo-syys-lokakuussa oikein huolella eli silloin ei liene otollisin aika tulla kylään. Marraskuussa sää voi olla ihan mitä vaan, ja kesä alkaa joulukuun ensimmäisenä päivänä.

Kesäilloista parhaat. Pilvetön taivas, opossumiralli katolla ja täydelliset 25 astetta lämmintä.

Muuta

Melbourne on mielestäni Australian eurooppalaisin kaupunki, ja on tunnettu ”kulttuurin” pääkaupunkina Australiassa. Täällä tosiaan riittää kulttuuria, ruokakulttuuria ja mielenkiintoista tekemistä melko pitkäksi aikaa, ja yleinen tunnelma on hyvin suvaitsevainen ja avoin eri kulttuureille. Kavereita löytyy melko helposti etenkin töistä/koulusta, kimppakämpistä ja kavereiden kavereista. Suosittelen ihan joka iikalle!

Lisäkysymyksiin vastataan mielellään kommenttilootan puolella. Ai niin ja hyvää vuotta 2015!