Sain vihdoin varattua ajan kampaajalla, viime kerrasta onkin vain reilut puoli vuotta aikaa, että jo oli aikakin. Bongasin kampaajalleni ilmestyneen peruutus ajan, joka mätsäsi vielä työvuoroihini ja varasin sen heti. Olin siis kärkkynyt sopivaa aikaa jotain kuukauden verran, joten ajan saaminen oli pieni lotto voitto.

Jo ennen varaus rumpaa olin miettinyt uusia hiusmalleja, lyhyttä polkkatukkaa, otsatukkaa ja jopa niiden sekoitusta. Kaipasin jotain muutosta, mutta värin halusin pysyvän mahdollisimman luonnollisena. Hiukseni on ehtinyt kasvaa taas hämmästyttävän pitkiksi, enkä raaskinut luopua niistä, joten polkkatukkan unohdin aika nopeasti. Mutta puolen vuoden jälkeen latva kaipasi kuitenkin hieman tasoitusta, ja aika paljon siitä lopulta lähtikin. Tosin nyt hiukseni näyttävä paljon paksummilta ja terveemmiltä, ei niinkään lyhyemmiltä. Ei siis kannata vain sokeasti kasvattaa hiuksia, vaan hoitaa niitä koko projektin ajan, muuten hiuksistasi tulee jotain aivan järkyttää.

Ja sitten se muutos, eli otsatukka! Tämän kevään yksi hiustrendeistä, johon monilla on viharakkaussuhde. Täällä yksi heistä, hehheh! Kuitenkin silmiini on viime kuukausien ajan osunut mitä ihanempia otsahiuksia ja olen taas lämmennyt ajatukselle. Tiedän että tulen vielä kiroamaan niiden pois kasvatus projektia, mutta silti ryhdyin leikkiin. Viimeksi kun leikkasin otsatukan, oli hiukseni punaiset ja siitä on nyt jotain 6-7 vuotta? 

Istuin siis ihanan kampaajani Pilvin penkkiin ja näytin hänelle pinterestistä noin tuhat ja yksi fiilismallikuvaa, ja tietenkin lopputulos oli mahtava. Kuten aina. Olin ajatellut värjäyttää vain latvan, mutta onneksi suostuin värjäämään hiukseni kokonaan, sillä lopputuloksesta tuli paljon tasaisempi ja terveemmän näköinen. Väri on tummempi kuin ennen, mutta silti aika luonnollinen.

Vaikka tykästyin otsatukkaan heti, niin pari päivää meni opetellessa sen laittoa ja totutellessa uuteen peilikuvaani. Tai no laittoon menee ehkä vieläkin jonkin verran aikaa, aamuisin kun otsis ei todellakaan ole nätisti 😀