Ladataan...
Hilmaiida

Ilmoitan olevani syyslomalla. Luovalla lomalla. Kirjoituslomalla. Inspiroivalla tauolla. 

Kiitos vielä kaikille viesteistä ja tsempeistä, joita Helsingin sanomissa ollut (tämä) kirjoitus sai aikaan. On ollut aikamoista itse tutkiskelua ja asioiden ymmärtämistä, että on ihan hyvä pitää pieni loma. Pää on aika tyhjä ja tuntuu, että tekstin tuottaminen on nyt parempi laittaa lomalle viikoksi. Palataan viimeistään maanantaina 30. päivä takaisin. 

Ja teille jotka ootte oikeasti lomalla (työstä tai koulusta), nauttikaa! Kyllä se munkin oikea loma jo kolmen työviikon päästä jo häämöttää. 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Hilmaiida

Kesällä otin ensimmäiset askeleet kohti itselleni, luonnolle ja eläimille parempaa. Luovuin mm. kuntosalijäsenyydestä, satunnaisesta liha- ja maitotuotteiden käytöstä lähes lopullisesti, aloitin juomaan enemmän vettä (olin aina aikaisemmin tosi huono sitä juomaan) ja aloin kiinnitämään huomiota valintoihin, onko se ekologisesti oikein vai vähän vähemmän oikein. 

Syyskuun puolessa välissä tein yhden vieläkin konkreettisemman päätöksen. Päätin siirtyä portaittain kohti luonnonmukaisten tuotteiden käyttöä niin kosmetiikassa kuin kodin puhdistamisessa! Matka ei tule olemaan lyhyt tai nopea, ei todella. Käytän kaikki jo olemassa olevat tuotteet loppuun, koska olisi epäekologista heittää roskiin sellaista määrää kuitenkin vielä käyttökelpoista tavaraa. Olishan se myös hieman turhan arvokasta heittää kaikkia ei-ekologisia tuotteita roskiin ja ostaa heti uusia tilalle. Periaatena onkin: Kun tarvitsee ostaa uusi kosmetiikka- tai kodin puhdistustuote – esim. meikinpoistoaine, deodorantti, meikkivoide, huulipuna, pyykinpesuaine, tiskirätti, vessan pesuaine tai vaikkapa hammastahna, tulen ostamaan luonnonmukaisen vaihtoehdon.

Oon alkanut seurata erilaisia ekologisuuteen keskittyneitä bloggaajia, luonnonkosmetiikkaa tuottavia ja myyviä brändejä, Ruohonjuuren uutiskirjeitä ja verkkokauppaa ja monia muita portaaleja. Niin ja tietysti luen enemmän kaikkea ekologosuuteen liittyvää, mitä vastaan tulee.

Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. En halua olla liian tiukka ja ehdoton. Esimerkiksi hopeashampoiden ja hoitoaineiden kohdalla en vielä siirry ekologisiin vaihtoehtoihin, koska en oo todella ehtiny vielä tai oikeastaan löytäny vielä riittävän hyviä shampoita ja hoitoaineita, jotka pitää ylä kylmän vaaleaa blondia. Oon onneksi saanu testailtua paljon erilaisia vaihtoehtoja, mutta ainakaan vielä ei oo tärpännyt.

Oon toki noin vuoden verran käyttänyt paljon ekologisia kosmetiikkatuotteita ei-ekologisten tuotteiden rinnalla. Syyskuun puolen välin jälkeen oon käyttäny loppuun jo parisen kymmentä erilaista ei-ekologista tuotetta. Ajattelinkin mainita joskus joulukuun puolessa välissä, kuinka paljon ja mitä tuotteita oon saanu kulutettua loppuun ja mitä uusia on tullut tilalle. Tässä on muuten yks ihan älytön tuote, josta en taida enää luopua. 

 

Ensimmäinen täyden kympin ostos on varmasti tämä Madaran Moon Flower Rose Beige sävyttävä päivävoide, josta tilasin matkakoon testiin Madaralta. Voide tuoksuu luonnolliselta ja aivan erilaiselta kun mikään koskaan käyttämistäni kasvovoiteista. Jotenkin tuoksu on ihan tosi erilainen kuin ei-ekologisilla tuotteilla. Voide sävyttää ihoa ja peittää kevyitä juonteita koko päivän. Voide tuntuu uskomattoman kevyeltä eikä yhtään raskaalta moniin muihin vastaaviin ei-ekologisiin tuotteisiin verrattuna. Voide tuoksuu hyvältä – mulle tulee kesäisten torilta ostettujen tuoreiden herneiden tuoksu jotenkin mieleen. Tämä Rose Beige sävy on tarkoitettu viileän vaalealle iholle ja se on täysin eläinkokeeton, vegaani, gluteeniton, pähkinätön ja ECOCERT sertifioitu.

Tuleva talvi tulee kulumaan siis ei-ekologisia tuotteita loppuun kuluttaessa. Haaveena on, että vuoden päästä syksyllä olisin siirtynyt ekologisten tuotteiden käyttäjäksi. Joka kuukausi tulee kuitenkin jo ostettua luonnonkosmetiikkaa ja pikkuhiljaa myös erilaisia kodin puhdistustuotteita. Seuraavaksi ostoslistalla onkin muistaakseni hammastahna, vartalovoide, deodorantti astianpesukone tabletit/ liuos sekä yleispesuaine.

Onko joku tehny joskus saman operaation? ja kauanko meni aikaa?

Share

Ladataan...
Hilmaiida

Eilen vietettiin asunnottomien yötä. Tuntuu ja kuulostaa kurjalta, ettei kaikilla ole kotia. Itseaiheutettua tai ei, se on kurjaa. Sitä ei itse osaa kuvitella, kun ei ole kokenut vastaavaa. 

Mulla ainakin on paljon niin assosiaatioita kuin kysymyksiä. Millaistakohan olisi nukkua useimmiten ulkona, vai pitääkö kysyä pystyykö (Suomessa) ylipäätänsä edes nukkumaan kuinka paljon ulkona? Ei taida pystyä. Miten ulkona nukkumiseen pitää pukeutua, jos ei ole sitä kattoa pään päällä tai karaistuuko sitä siihen ilmanalaan jotenkin. Mitä sitä tekisi päivät pitkät, mitä söisi ja mistä rahansa hankkisi. He ei taida tehdä töitä. Onko heillä kaveri- tai perhesiteitä. Miksi he ylipäätänsä ovat ilman kotia, mikä heidät on ajanut siihen. Miksi he ovat usein miehiä, vai kuvittelenko vaan. Onko heillä jälkikasvua ja millaisia siviilisäätyjä heillä on ja on ollut...

Moni tietää sen tunteen, kun ei oo hetkeen nukkunu omassa sängyssä ja pääsee sinne vihdoin. Tai se, kun on koko päivän juossut hetkenkään taukoa hiki päässä. On maailman nihkein olo ja sit pääsee omaan suihkuun ja saa pyyhkiä omaan pyyhkeeseen. Tiedän myös sellaisia ihmisiä, jotka sanovat oman vessa olevan juuri se vessa missä on paras istua kakkalla. Mut mitä jos ei olis sitä omaa sänkyä, ja suihkua ja pyyhettä ja vessaa. Ei olisi mitään omaa paikkaa jossa olla. Onko asunnottomat koskaan onnellisia ja jos ovat, mikä tekee heidät onnelliseksi. Vai ovatko he pelkästään onnettomia.

Voisin oikeasti luopua aika paljosta materiasta ja elää huomattavasti vähemmälläkin ollakseni onnellinen. Joku ehkä tietää ja muistaa, että asuttiin kolme vuotta sitten tähän aikaa mieheni kanssa punavuoressa, huikeassa 11 neliön asunnossa. Asuin siellä itse kokonaan, mieheni vain viikonloppuisin. Tarkalleen 136 päivää se oli meidän vakituinen asunto!

Sänkyinä oli aluksi kapea hetekka ja lasten vieraspatja. Sittemmin  pumpattava kahden hengen ilmapatja joka vei yli kolmas osan huoneen lattiapinta-alasta. Suihku oli tehty vanhaan vaatekomeroon., 80x70cm oli suihkulla kokoa. Ei ollut hellaa, uunia eikä astian- tai pyykinpesukonetta. Ruokaa taidettiin tehdä yhden ainoan kerran asunnosta löytyneellä maailman huonoimmalla keittolevyllä, joka lämpesi nollasta sataan hitaammin kuin yksikään ihminen maailmassa. Pyykit pestiin Töölön Cafe Tin Tin Tangon kahvilan perältä löytyvässä pyykinpesukoneessa. Kahvia keitettiin yhden hengen keittimellä, koska isompaa asuntoon ei mahtunut. Talviaikaan oli kylmä ja kesällä lämpötila nousi hellepäivinä sisällä yli 40 asteeseen. Mutta… nyt kun ajattelee, se oli ihan riittävä ja hyvä koti. Siellä oli kaikki mitä tarvitsin: sänky, suihku javessa. 

Mä oikeestaan tykkäsin siitä asunnosta. Voisin hyvin kuvitella asuvani oikeasti aika minimalistisesti ja pienessä asunnossa jos ympärillä olisi toimivia ratkaisuja. Ootko koskaan miettiny millaista materiaa omistaisit jos olisit asunnoton? Mikä tekee kodista kodin? ja kuinka paljosta olisii valmis luopumaan jotta saisit pitää kodin jos tulisi tilanne että sellaisen pitämiseen olisi pian varaa?

Kuvat on juurikin siitä pienestä punavuoren asunnosta

Share
Ladataan...

Pages