Ladataan...
Kahvia, kiitos!

Testikahvit saatu blogin kautta.

Slurp, suomalainen kahvipalvelu, ehdotti loppukesästä, että testaisin heidän palveluaan ja tuotteitaan parin kuukauden ajan. Minähän en tapaa kahvista kieltäytyä, joten ilomielin klikkasin itseni Slurpin sivuille ja räätälöin itselleni sopivan kahvitilauksen.

Slurpin toimintaidea on lyhyesti kiteytettynä tämä: se toimittaa 18 kotimaisen pienkahvipaahtimon kahveja vastapaahdettuina kotiin asti. Asiakas saa omien mieltymystensä mukaista kahvia, eli jos rakastat tummaa kahvia pressopannulla valmistettuna, Slurp valitsee sinulle tähän tarkoitukseen sopivaa sumppia.

Tilin luominen ja tilauksen tekeminen Slurpin sivuilla on tehty tosi helpoksi ja näppäräksi: valitset ensin haluatko tummaa vai vaaleaa kahvia (molempiakin saa vuorotellen, jos haluaa), miten valmistat kahvisi (esimerkiksi suodattamalla tai mokkapannulla) ja haluatko kahvisi papuina vai jauhettuna. Me ostamme nykyään kahvimme pääasiassa papuina, joten niitä tilasin Slurpiltakin, mutta Slurp myös lupaa jauhaa vastapaahdetut kahvit juuri omaan valmistusmenetelmääsi sopivaksi. Sitten onkin jäljellä enää kahvin määrän ja toimitustiheyden valinta. Slurp tarjosi minulle neljä 200 gramman kahvilähetystä kahden viikon välein kotiin toimitettuna. Normaalisti tällainen tilaus maksaisi 9,89 euroa kahdelta viikolta. 600 grammaa kahvia joka toinen viikko postiluukusta sujautettuna maksaisi 23,89 euroa kahdelta viikolta. Tällä määrällä keittelisi jo noin kuusi kuppia kahvia päivässä. Siitä saisimme mieheni kanssa molemmat riittävät kofeiiniannokset, sillä nykyään kahvipannussamme laatu korvaa määrän. (Toista se oli ennen, varsinkin opiskeluaikoina, kun ostin aina halvinta mahdollista kahvia ja kittasin menemään pannutolkulla kitkerää mitä-milloinkin-mokkaa.)

Olin ihan fiiliksissä, kun sain ensimmäisen kahvilähetykseni Slurpilta! Ennen muinoin tapasin unelmoida siitä, että joku lähettäisi minulle suklaalevyn postitse, mutta enpä ole osannut edes haaveilla sellaisesta, että eteisen lattialle tipahtaisi omaan makumaailmaani sopiva paketti vastapaahdettuja kahvipapuja. 

Ensimmäisenä pääsin maistelemaan Mokkapuun Kustavissa paahtamaa, naisviljelijöiden tuottamaa luomukahvia, joka on peräisin Sumatran vuoristosta Indonesiasta. Pakkauksen mukaan kahvi oli paahdettu keskiviikkona 16.8. ja se odotti minua kotona, kun tulin töistä kotiin perjantaina 18.8.! Mokkapuun paahtajana oli toiminut Tanja, joten moikka vaan Tanja ja kiitos hyvin paahdetuista pavuista! Kahvi tarjoiltiin mieheni tekemän suklaisen Rocky Road -juustokakun makuparina syntymäpäivilläni. Mokkapuun kahvi oli parhaimmillaan juuri seurustelukahvina ja tuhdin kakun kaverina.

Seuraava kahvilähetys saapui tuoreeltaan Pirkanmaan Paahtimosta, paahdettu Tuomaksen toimesta 6.9. Nämä pavut tulivat Hondurasista Santa Rosasta ja tuoksuivat pähkinäiseltä. Kelpo seurustelukahvi tämäkin.

Kolmas kahvi sujahti postiluukustamme Inka Paahtimon lähettämänä. Colombia Sierra Nevada Organic -kahvissa lupailtiin pehmeyttä ja täyteläisyyttä, kaakaota ja pähkinää. Pehmeän makuista kahvia tämä olikin. 

Viimeisenä Slurp muisti minua täyteläisellä Kaffe Obscuran luomukahvilla, joka oli poimittu Ugandassa Rwenzorin vuoristossa. 

Postiluukusta suoraan eteiseen tupsahdelleet Slurpin kahvilähetykset ilahduttivat minua joka kerta niin kovasti, että mieleeni juolahti näin isänpäivän alla, että tässähän olisi mitä mainioin lahjaidea kahvista tykkääville isille! Sovin Slurpin Marian kanssa, että koodilla "iskällekahvia" saa kahvitilauksen ensimmäisestä kahvista 7 euron alennuksen. Alekoodi on voimassa sunnuntaihin 19.11. saakka.

Kuvat: S. Aaltonen

Share

Ladataan...
Kahvia, kiitos!

Tänään kuuntelin aamulla töihin kävellessäni Vesa-Matti Loirin joululaulua Tähti tähdistä kirkkain.

Tänään söin töissä pikapuuroa aamuyhdeksältä, kanawokkia lounaaksi ja Skyrin rahkan välipalaksi. Join kolme kuppia menettelevää toimistokahvia keitettynä sellaisella Moccamasterilla, johon on pinttynyt ties kuinka monen vuosikymmenen toimistodraamat.

Tänään kävin töistä tullessani vaatekaupassa, pitkästä aikaa. Luulin löytäneeni halvalla alerekistä jännästi ommellun tunikan, kassakoneeseen tuli kuitenkin lukemaan takki/jakku. 

Tänään luin lapsille Haluatteko nähdä tähden? -kirjaa, jota lapset rakastavat kuunnella. Ai miksikö rakastavat? Siinä mainitaan "alakuloinen pieru".

Tänään ostin ruokakaupasta pakastesämpylöitä, joiden avulla kiireettömän lauantain aamupalasta tulee astetta prameampi, piparitaikinaa ja kiinankaalia. 

Tänään katselin viereeni liikennevaloihin pysähtynyttä nuorta naista, joka oli sellainen noin parikymppinen opiskelija. Ihailin hänen tyyliään ja mietin samalla vähän huolissani, että mahtaako hän palella. Muistelin niitä aikoja, jolloin itse olin parikymppinen, välillä vähän paleleva opiskelija. Nyt minulla oli ylläni kevyesti topattu takki ja jalassani järkevät talvikengät. Näytin tuon opiskelijan silmissä varmaan aika vanhalta. Ja jos totta puhutaan, en minä enää mikään aivan uunituore tapaus ole.

Tänään söin perheeni kanssa spagettia ja lihapullia tomaattikastikkeella, mikrossa lämmitettyjä pakasteherneitä ja porkkanaviipaleita. Jälkiruoaksi kahvin kanssa, onhan sentään perjantai, söimme mummilta ja ukilta laivatuliaisena saadut Kinder-munat. Jokaiselle riitti yksi.

Tänään minuun iski kova ikävä tätä Kahvia, kiitos! -blogiani kohtaan. Istahdin läppärini ääreen kirjoittamaan teille. 

Tänään on marraskuu, kuukausi, joka saa minut yleensä itkemään.

Tänään olen kuitenkin onnellinen.

Viime viikonloppuna Lasten Kirjamessuilla:

Kuva: S. Aaltonen

Share

Ladataan...
Kahvia, kiitos!

Tervehdys kaikki lastenkirjallisuudesta innostuneet, toivottavasti teitä on paljon! Olen nimittäin perustanut uuden hyvän mielen lastenkirjablogin, jota pääset seuraamaan alla olevasta linkistä:

 

LUE MEILLE ÄITIKULTA

 

Sieltä löytyy uusi, ihana blogikoti kaikille niille mahtaville, värikkäille, innostaville, jännittäville ja kutkuttaville lastenkirjoille, joita maailma (ja tyttöjemme huoneen kirjahylly) on pullollaan.

 

Share

Pages