Kerralla kuntoon - tai ehkä kolmannella

Ladataan...
Kasvihormoni

Taidan olla hieman rakastunut. Todistusaineistosta käynee se, että seisoin perjantaina pihalla kolme tuntia ja ihailin. Onneksi työpäivä oli lyhyt, niin se erotti minut huokailustani vain hetkeksi, ja töissäolonkin ajan pystyin haaveilemaan kiihkeästi siitä, mikä odottaa kotona sinne jälleen päästyäni. Viikonloppuna odotin maanantain tuloa, jotta näkisin sen taas. Selvät rakastumisen oireet, eikö vaan? Ja nyt, ah nyt, olen jälleen hurmiossa!

Meillä on pihassa taas kaivuri ja ooh, mikä taituri siinä onkaan kuskina! Suorastaan nero! Hän on käynyt ainakin kaivurikoulutuksen lisäkurssit "kaivurin kauha haravoinnin apuvälineenä" ja "kasvupenkkien rajausten teko kaivurilla", mutta epäilen takataskusta löytyvän kiitettävästi hyväksytyt suoritukset myös kursseista "kaivinkoneen balettitanssin jatkokurssi" sekä "kristallilasien pölyjen pyyhintä kaivurin avulla". Kuskin yhteystietoja voit kysyä minulta, mutta luovutan ne vasta, kun lupaat, ettet vie tätä aarretta käsistäni silloin, kun kaipaan pihani aukikaivamista. Saattaa nimittäin olla, että kutsun hänet pihaani vielä kerran, mutta tällä kertaa ihan vaan siksi, että saan ihailla työntekoa.

Jos en olisi niin rakastunut, niin luultavasti manaisin, että jonkinlaista huumorintajuahan tässä tarvitaan - tai pitkäpinnaisuutta. Vuosi sitten lähes sukulaismies kävi pistämässä pihan pinnotteita uusiksi ja sekin lopputulos hiveli silmiäni aivan suunnattomasti. Olisin ollut varsin tyytyväinen tuohon tilanteeseen, ellei samalla olisi ilmennyt akuutti tarve vaihtaa maan alla lymynnyt kokoomakaivo uuteen. Niin jäivät nurmet perustamatta ja tämä kesä mentiin rikkaruohomattoa ihaillessa, sillä joku oli luvannut tulla mylläämään multapinnan uudemman kerran.

Pintamullat olivat vihdoin perjantaina yhdessä kasassa ja katselin kasaa ylpeänä: nyt multaa oli riittävä kerros nurmipaikan kohdalla (mutta epätoivoisesti jälleen kumpuna, ei nurmimaton pohjana, mutta odota, tarina jatkuu vielä). Hiekat olivat kauniisti siinä vieressä ja olisitpa nähnyt, kuinka kätevästi ne erottuivat omaksi kerroksekseen kolmimetrisen montun pohjalle vain hetki kaivon vaihtamisen jälkeen. Siloteltu ruskea multapinta kaivannon kantena hiveli katselijan silmää operaation lopussa, sillä koko kesän vaivannut rikkaruohotanner hävisi mullan kääntämisen yhteydessä. Ihanaa!

Kärsivällisyys tässä vuoden odottelun aikana on kasvanut, sitä ei käy kiistäminen. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että nykyisen vanhushuollon tilassa kärsivällisyyttäni tulee kasvattaa vielä roimasti, sillä miten muutoin me voimme selvitä vanhainkotivuosistamme? Kaikkimullehetinyt-asenne on todella huono silloin, kun vaihtoehtoina on vaipanvaihto kahdesti tai kolmesti päivässä. Silti olen tyytyväinen, että sain pihaani kuskin, joka todellakin pystyy tekemään pihassa sen kaiken, mulle ja heti nyt.

P.S. Kohta kaivurimies on pitänyt kahvitaukonsa ja minun pitää kiitää takaisin pihalle jatkamaan kaivurin hypnoottisen tanssin tuijotteleua. Kaikkimullehetinyt.

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...