Ladataan...
Kolmen koto

Kokosin tähän juttuun mun ihan ehdottomat (tämän hetken) lemppari meikit, joista osaa olen käyttänyt jo kauemmin ja osa on uudempia tuttavuuksia. Kaikkia näitä meikkejä yhdistää se, että olen todennut niiden toimivan ja palvelevan mun naamaa erityisen hyvin. Tässä samalla tulee hyvin kooste, mitä tuotteita käytän meikissäni niinä päivinä kun meikkaan. Postaus oli pakko jakaa kahteen osaan, koska lemppari meikkejä joista haluan teille kertoa on niin paljon. Mutta nyt, Let´s alotetaan!

Aloitetaan pohjustusaineesta ja tarkemmin silmämeikin pohjustusaineesta. Oli luomiväri kuinka hyvä tahansa, se tuppaa aina menemään niille inhottaville urille luomessa päivän mittaan. Myöskään vahva ja tumma bilemeikki ei näytä pikkutunneilla hyvältä, jos silmämeikin pohjustus on unohtunut. Olen testaillut elämäni aikana uuuseita silmämeikin pohjustustuotteita ja vasta vuosi sitten syksyllä löysin vihdoinkin tuotteen joka on pysynyt meikkiarsenaalissani siitä asti. Eikä parempaa ole tarvinnut enää etsiä!Tuote on Urban Decayn eyeshadow primer potion sävyssä original. Putelia on myös uusittu ja uusi aplikaattori on ihan mahtava. Tämä pohjustustuote kyllä takaa sen, että silmämeikki on ja pysyy ja se smookyeye meikkikin on siisti vielä taksijonossa kohti kotia ;).

Seuraava lemppari tulee samaiselta merkiltä, eli Urban Decay ja tuote on skin color correcting fluid, eli nestemäinen peiteväri. Itse käytän vihreää ja persikan sävyä. Vihreää punertaviin kohtiin ja persikkaa silmänalusiin. Tuote on ihanan kevyt ja sitä on helppo (ja todella koukuttavaa) levittää pullon aplikaattorilla. Se menee joko pelkästään kun haluaa kevyen meikin ja loistavana tasoittajana meikkivoiteen alla! Käytin ennen näitä sellaista palettia, missä oli eri peitevärejä kiinteässä muodossa ja voin sanoa, että tää vie sitä tuotetta ihan 100-0!

Sitten meikkivoiteeseen. Mä yleensä tykkään vaihdella meikkivoidetta aina joka pullon jälkeen, mutta nyt viimeiset kolme pulloa mulla on ollut käytössä Make Up Foreverin ultra HD meikkivoide, joka on aivan sairaan hyvä! Viime talvena mulla oli käytössä sävy Y215 Yellow Albaster ja kesällä on ollut sävy Y235 Ivory Beige. Koostumus on kevyt, mutta lopputulos on todella tasainen ja peittävä, ilman että tekee sellasen maskimaisen fiiliksen (ihan kamalin tunne jos meikkivoide tekee maskin). Tää meikkivoide on ollut kyllä löytö ja on todella hintansa arvoinen.

Puuterina myös mun pitkäaikaisena suosikkina on ollut NYXin HD Studio Finishing powder, joka on valkoista irtopuuteria, ihanan kevyt ja riittoisa. Valkoinen puuteri on todella hyvä meikkivoiteen kiinnitykseen ja tämä puuteri pitää kyllä hyvän aikaa ilman lisäystä kasvot kiillottomina. Levitän puuterin aina siveltimellä, jottei lopputuloksesta tule liian tunkkainen.

Toivottavasti tämä oli kiva ja hyödyllinen postaus! Jatko-osa tulee heti pian perään, jossa esittelen sitten lemppari silmä ja huulimeikkini <3

 

Share

Ladataan...
Kolmen koto

Varasin tuossa reipas kuukausi sitten perheellemme parin yön yllätysreissun Pohjois-Karjalaan Kolille. Vaikka reissun teko vaati vähän  säätämistä ja kääntämistä, (kun oli mennyt tällä säätäjämutsilla vähän syysomaviikot sekaisin) saatiin reissu kuitenkin tehtyä, eikä Kisu arvannut edes Pohjois-Karjalan rajan ylittäessämme mihin olen meitä viemässä!

Kolilla majoituimme Break Sokos Hotel Kolissa, joka oli monelta kantilta katsottuna ja koettuna aivan ihana hotelli! Heti sisään tullessamme, respassa oli vastassa mukava vastaanottovirkailija, joka sai meidät tuntemaan itsemme erittäin lämpimästi tervetulleeksi. Henkilökunta oli muutenkin sellaista iloisen rempseää, hymyilevää ja mukavaa itäsuomalaista porukkaa. Hotellin aulastakin sai sujauttaa lainareinot jalkaan, aivan ihana idea!

 

Huoneenamme toimi tilava SuperiorX King, joka oli varusteltu super leveällä sängyllä (suosittelen kaikille perhepetiläisille!), vuodesohvalla, parilla nojatuolilla, isolla telkkarilla ja kylpyammeella. Iinulle toki pääasia oli tuo kylpyamme, josta otettiin ilo irti vielä lähtö aamunakin. Huoneemme ikkunasta sai ihailla sumuista Pielistä ja vaaramaisemia. Huoneemme lähellä sijaitsi myös asiakassauna, jossa käytiin löylyttelemässä Iinun kanssa tulopäivän iltana. Saunaosasto oli todella siisti ja sauna tilava.

No entäs sitten aamupala? Se meni kyllä rytinällä TOP 3:n joukkoon ja jos joku niin minä, rakastan kunnon aamupalaa! Karjalanpiirakat oli ihan omaa luokkaansa ja löytyi sieltä suklaalähdekkin namnamnam. Eipä hotellilla muutenkaan tarvinnut nälkää nähdä, sillä kävimme molempina iltoina syömässä Grill it! ravintolassa. Kaikki ruuat olivat hyviä ja Iinukin tykkäsin ja söi hyvin. Henkilökunta oli myös ravintolan puolella osaavaa ja mukavaa. 

Hotellista löytyy myös kylpylä, jossa käytiin lillumassa ja nauttimassa Iinun kanssa. Kylpylä oli aivan erilainen mitä yleensä, mutta todellakin hyvällä tavalla. Kylpylään sai mukaan pienen kiulun, joka oli täytetty Lumenen tuotteilla ja niitä sai käyttää kylpylässä. Oli jalkakylpyä, erilaisia saunoja, aistisuihkuja, valoja, musiikkia, tuoksuja... Vaikkei kylpylässä ole mitään omaa lapsille (liukumäkiä tms), viihtyi meidän 3-vuotias siellä aivan hyvin. Ehkä siksikin, kun Iinu on vielä niin pieni, että iloksi riittää pelkkä allas jossa on vettä. Ja altaat ja palju olivat niin matalia, ettei Iinuakaan tarvinnut koko aikaa pitää sylissä. Lopuksi mentiin Relax huoneeseen nautiskelemaan hedelmiä ja teetäkin oli tarjolla. Se oli ihana  äidin ja tyttären hemmotteluhetki <3. Kylpylä olisi myös aivan ihana kumppanin kanssa koettavaksi ja silloin voisi Lumene-kiulun tilalle vaihtaa kiulun esim. kuohuvaa. Kaikki saunat ovat yhteissaunoja eikä uikkareita tarvitse riisua niihin pois.

 

Pääasia kuitenkin miksi Kolille mentiin, oli heti hotellin välittömässä läheisyydessä, eli Kolin kansallispuisto. Maisemat ovat korkealle kivutessa henkeäsalpaavat ja sitä maisemaa voisi vain ihailla ja ihailla. Yksi päivä kun oltaisiin vielä saatu lisää, niin oltaisiin lähdetty oikein kunnolla patikoimaan, mutta tässä ajassa mitä nyt Kolilla oltiin, ehdittiin nähdä ne "pakolliset" nähtävyydet. Kivuttiin Ukko-kolille, Akka-kolille ja Paha-kolille ja viimeisenä päivänä käytiin katsastamassa myös Pirunkirkko. Tuo Pirunkirkko on Z-kirjaimen mallinen rakoluola, joka on korkeimmillaan 7m korkea. Pituutta luolalla on 34m ja sisään mennään pienestä aukosta (aukon kuva on loppukuvissa). Kyllä mua jännitti ihan hulluna, mutta kun näin Iinun ja Kisun painelevan aukosta sisään, en mä voinut jäädä ulkopuolelle ruikuttaan. Ja kylläpähän kannatti mennä, oli se jotenkin niin ainutlaatuinen paikka!

 

Summasummarum, kannattaa poiketa Kolille vaikka matkaa olisikin vähän enemmän. Meiltä Seinäjoelta matkaa tuli per suunta reippaat 400km, mutta se meni ihan kivuttomasti, kun sai ihailla kaunista ruskaa. Iinukaan ei valittanut vaikka autossa istumista olikin useampi tunti, kunhan pysähdyttiin välillä tankkaamaan mahat. Niin joo! Ja perillä Kolilla odottaa ihan huikean hauskan jännä kiskohissi/vaijerihissi mikä lie, jolla Iinu olisi halunnut ajella vähän väliä. Autot jätetään perkkikselle, josta tuo jännä hissikoppi vie reissaajat ylös hotellille. Heikkohermoinen voi toki käyttää rappusia tai pyytää kuskia nakkaamaan autolla ylös ;).

 

Share

Ladataan...
Kolmen koto

Nyt piti taas tulla pitkästä aikaa tännekkin moikkaileen, kun pää huutaa vähän vapaampaa kirjoittelua kun mitä nuo koulun esseet vaatii! Koulunkäynti vie todellakin mun ajasta tällä hetkellä niin paljon, että paljoa ylimääräistä ei ole ehtinyt koneella olla, mutta nyt ajattelin kertoa vähän fiiliksiä tuosta avoimessa opiskelusta, kun opinnt on saatu kunnolla käyntiin!

Eli aloitin tosiaan sairaanhoitajan polkuopinnot elokuun lopussa Jyväskylän ammattikorkeassa, jossa on nyt tarkoitus opiskella sairaanhoitajan tutkinnosta ensimmäinen vuosi ja sitten hakea tutkintokoulutukseen. Opinnot käynnistyivät todella vauhdikkaasti ja monta opintojaksoa alkoi heti kertaheitolla. Alkuun itsellä meinasi iskeä pienoinen paniikki päälle, verkko-oppimisympäristö kaikkine etäkontakteineen, tehtävineen ja aikatauluineen vaikutti hyvin sekavalta ja olin ihan varma etten pääse ikinä kärryille, vielä kun alotus alkoi niin ripeästi. Heti orientaatio päivän jälkeen (opintojaksojen lisäksi) verkko-oppimisympäristöön tulvahti tehtäviä ja tentti infoja. Mä olen itse tooosi järjestelmällinen ja mullehan ihanne olis se, että alkais aina yksi opintojakso, siitä lopuksi tentti/tehtävä, sitten se olis siinä ja uus jakso alkais. Ymmärrän toki että tämä on vaan kaukainen haave eikä mitenkään mahdollista, mutta se nyt olikin haave vaan.

Noh, mua on auttanut pysymään kärryillä se, että kirjoitan aina aikataulut jokaisesta opintojaksosta ihan itselleni paperille ja kaikki tehtävät ja deadlinet myös. Vaikka kaikki tiedot ovat tuolla netissä, voi ne itselleen kirjoittaa ihan perinteisesti paperille. Mä oon vähän mummo joissakin asioissa,  mut tämmöseen mut on aikanaan opetettu ja se on mulle paljon selkeempi. Suosittelen tekemään nää jutut ihan siihen omaan tyyliin, mikä parhaalta tuntuu ja selkeyttää sulle asiat parhaiten! Sitten on niitä asioita, jotka on vaan pakko tehdä tuota tietotekniikan perkelettä kädestä pitäen, niin ne sitten tehdään hitto vie! Mulle toi tietotekniikan käyttö on vähän haastavaa, kun en ole sitä oikeen kummosemmin missään koulussa joutunut käyttämään, enkä varsinkaan töissä ja ICT-tunneilla oon tuntenut oloni välillä täydeksi urpoksi. Mutta oon mä antanut sille mahdollisuuden, kyllä vanhakin jotain uutta oppii!

Opiskelu on pääsääntöisesti kyllä kivaa ja todella mielenkiintoista, mutta siellä joukossa on pari mörköä mitkä saa mut vähän stressaamaan aika ajoin, että tuleeko tästä mitään. Ja ne möröt ovat ruotsin kieli ja matematiikka (lääkelaskut). En tässä nyt kehtaa edes sanoa peruskoulun numeroita noista, mutta sanotaanko nyt vaikka näin, että eipä ollut itselläni ihan vahvimmasta päästä. No noita kahta treenaan nyt melkeimpä jokaisessa ylimääräisessä raossa, ruotsia kylläkin enemmän, koska siinä mä olen seilannut ihan ulapalla. Nyt vaan pitää luottaa itseensä, että kyllä niistä läpi mennään, vaikka sitten vähän hampaat irvessä!

Jos sä mietit avoimessa opiskelua ja varsinkin näitä polkuopintoja, niin suosittelen kyllä TODELLA että sulla on siihen aikaa! Polkuopinnot vaativat ihan hurjasti aikaa opiskella, koska sä joudut opiskelemaan melkeimpä kaiken itse ja kontaktitunteja on hyvin vähän. Mahtavaa tässä meidän ryhmässä on ainakin se, että apua uskaltaa kaverilta kysyä vaikka wu-viestiä laittamalla, opettajat ovat hyvin tavoitettavissa, kontaktipäivillä meillä on hauskaa ja oppiminen näinä päivinä pienryhmissä on ihan ehdoton oppimisen suola!

Mutta nyt mä päätän tän sepustuksen tähän ja ihan varmasti palaan aiheeseen vielä myöhemminkin. Läppäri kiinni ja sänkyyn lääkehoidon materiaalia lukemaan. Kiitos teille, jotka jaksatte käydä juttujani lukemassa, vaikka nyt onkin vähän harvempi kirjoitustahti päällä <3

Share

Pages