Tein aamupalaksi puurolautasellisen. Kunnon mikropurtsit, Nallen ruistäysjyvähiutaleista. Omasta mielestäni valintani oli aika nappi; herkullinen, nälän tunteen pitkään poissa pitävä ja terveellinen satsi sitä päivän ainakin monen mielestä tärkeintä ateriaa. Herkullinen – check. Pitää nälkää – check. Terveellinen – no siitä voidaan varmaan vääntää kättä enemmänkin.

Ruis on hyvä homma, eikö? Kuitua ja sillai. Ai en olisi saanut laittaa voisilmää..höh. Ja se sokeriteelusikallinen nyt vasta homman vesittikin. Hunajaa mieluummin, tai marjat vielä parempi. Mutta kun minusta se on karvasta ilman sokeria. Enkä syönyt lisukkeita eli kokonaisuudessaan liikaa hiilaria, ei tarpeeksi protskua. Olisi tarvinnut kaataa vähintään rahkapurkki puuron päälle.

Suklaamuna huulessa luin pääsiäislomallani kaikki lehtihylystä löytämäni naistenlehdet, joita äitini uskollisesti vierailujani varten säästää. Törmäsin juttuun, joka käsitteli Gwyneth Paltrowta ja hänen ”täydellistä” elämäänsä. Jutussa toimittaja testasi leffatähden suosittelemaa kolmipäiväistä detox-kuuria. Kuurissa juotiin mm. aamupalaksi sitruunavettä ja luonaaksi lusikoitiin kikhernekeittoa. Testin lopuksi toimittaja totesi, ettei suosittelisi kuuria kellekään siitä aiheutuneen pahan olon vuoksi.

Jutun luettuani kaadoin kaiken tuohtumukseni vieressä silloin istuneen äiti-parkani niskaan. Miksi syöminen on niin helvetin vaikeaa nykyisin? Tuntuu, että porukka joko lihoo älyttömyyksiin tai häärii kaiken maailman erikoiskuurien, ihmedieettien ja ylipäänsä spessuelintarvikkeiden kanssa.

Yhdellä viikolla ei syödä hiilareita, sitten vältetään kovia rasvoja ja kohta voi on taas loppu kaupoista. Oliiviöljyä tungetaan pannuun, kylmäpuristettua kookosöljyä ihan joka reikään. Vihreää tai valkoista teetä kitataan litratolkulla. Yhdellä viikolla kaikki on pelkkää paleota, sitten raakaruokaa. Entä miten tunnistaa puutostilat ja vitamiinin tarpeet, entäs ne kalanmaksaöljyt? Ainiinluomu.

Otsalohkoni poksahtaa. Tuntuu, että pitäisi opiskella yliopistossa joku professuuri, että osaisi tasan tarkkaan syödä juuri sitä, mitä keho kaipaa. Koska mustikka lakkasi olemasta muuta kuin superfoodia? Pitäisikö minun sutata jogurttini (maustamaton) päälle jotakin kallista epämääräistä jauhetta vain siksi, että se on superterveellistä?

Haastattelin hiljattain erästä personal traineria, joka muistutti, ettei hedelmiäkään saa syödä liikaa niiden sisältämän sokerin vuoksi. Hänen mukaansa hedelmien syönti tulisi rajoittaa kahteen kappaleeseen päivässä. Teki mieleni karata miehen kurkkuun.

Mainitsinko muuten jo, että myös Akuutti-ohjelman toimittaja kokeili detoxia. Hän sai raivokkaat vatsakivut ja joutui sairaalaan.

Ärsyttää. Menen keittämään Nallet. Hyvä ruoka, parempi mieli.

<3Laaban