Kukkapaidan paluu
Kukkapaita on täällä taas!
Viskasin housut hemmettiin, ja kaivoin viisi vuotta sitten hankkimani perushameen lipastosta. En ole käyttänyt lyhyitä helmoja aikoihin – jos epäsymmetrisiä hörhelöitä ei lasketa – joten tuntuipa olo tyttömäiseltä kerta kaikkiaan. Tästä syytän kyllä kukkapaitaa, jos jotain!
Auringonpaisteesta hullaantunutta poikaystävää (jonka nakitin ensimmäistä kertaa kuvanottoon!) vaivasin hommassa muuten tasan kaksi minuuttia. Kumma kyllä – mitä pidempään bloggaan, sitä enemmän haluaisin kuvata blogiini kaikkea muuta kuin omaa naamaa. Toisinaan touhusta tulee suorastaan vaivaantunut olo.
Tämänpäiväinen tilanne etenikin jotakuinkin näin:
”Rajaa kuva tästä ja tuosta. Pidä kamera suorassa.”
”Ok.”
”Tuliks hyvä?”
”Joo.”
”Selvä! Lähdetään pyöräilemään. Eiku oota sekka – käyn heittään ekaks nää korvikset hittoon!”
Eli se siitä hienostelusta sitten.