Iltaa! Minun viikonloppuni on sujunut perheen kanssa synttäreitä juhlien. Anoppini täytti pyöreitä, joten järjestimme hänelle päivän täyteen pieniä yllätyksiä.

Aamulla keräännyttiin miehen vanhempien ja veljien perheineen kanssa koko perheen aamupalalle Edeniin, jonka jälkeen lähdimme vatsat täynnä kylpylän puolelle polskuttelemaan (olipa muuten tosi hehkeä olo hotelliaamiaisen hotkaistun jälkeen siirtyä bikineissä "ihmisten ilmoille!"). Poika oli niin riemua täynnä uimisesta, ettei olisi malttanut lähteä vaikka melkein jo nukahti syliin. <3 Alkoi vähän kaduttaa että ollaan skipattu vauvauinti huonojen aikataulujen (no okei, aamu-unisuuden) vuoksi, mutta onneksi vieläkään ei ole liian myöhäistä ottaa tavaksi mennä vaikka silloin tällöin yhdessä uimahalliin tai johonkin kylpylään. Oltiin varattu anopille vielä hemmotteluhieronta ja tilattu meikkaaja pukutiloihin kaunistamaan hänet uimisen ja porealtaissa lillumisen jälkeen jälkeen päivää varten. 

Iltapäiväksi olimme varanneet kabinetin Saludista. Kabinetti oli kyllä ihan huippu vaihtoehto neljä isompaa ja pienempää pikkupoikaa sisältävälle suurehkolle porukallemme. Ei häiritty muita ruokailijoita, vaikka seurueemme olikin lievästi sanoen kovaääninen ja syöttötuoleissa ruokaili pari hiukan suttaavampaa ravintola-asiakasta. :D Suljetussa kabinetissa oli myös kätevää päästää lapset lattialle leikkimään kun pöydässä olo alkoi kyllästyttää. Ihan pakko kehua Saludin ruokia ja palvelua, oltiin kaikki tosi tyytyväisiä. 

Minulla loppui tietysti kamerasta akku melkein heti alkuunsa, mutta onneksi kännykälläkin saa nykyään ihan kelpo kuvia. Tarkoituksena oli myös napata kuva mielestäni kivasta juhlamekostani, mutta olen niin amatööri näiden asujuttujen kanssa että koko homma unohtui vahingossa. :/ Sinisillä palloilla ja maksihelmalla olin kuitenkin liikkeellä.

Ruokailun jälkeen miehet siirtyivät katsomaan lasten kanssa jääkiekkoa, ja me miniänplantut napattiin anoppi Stokkan herkun leivososaston kautta skumppapiknikille Arboretumiin. Maisteltiin kertishaarukoilla erilaisia leivoksia ja hihiteltiin/käkätettiin niin että koko puisto kaikui. 

Päätettiin ex-tempore lähteä koko sakki miehen veljen luo yöksi. Illalla lasten mentyä nukkumaan me tehtiin vielä herkulliset mansikkamargaritat joita siemaillessa kelpasi seurata Euroviisuja. Ei vitsi muuten mikä floppi koko ohjelma! En ole vuosiin katsonut viisuja, mutta en tiennyt että ne kipaleet ihan noin tylsiä ovat! :D

Oli niin ihanaa olla mukana järjestämässä anopille mukavaa syntymäpäivää. Hän on nainen joka tekee kaikkensa lastensa ja perheen vuoksi, ja on auttanut meitä kaikkia niin monet kerrat ettemme pärjäisi ilman häntä. Taidamme sanoa sen liian harvoin, ja hän jos kuka ansaitsi pientä hemmottelua.  

Palaillaan, toivottavasti teillä on ollut kiva viikonloppu! :)

Tässähän vierähtikin arkiviikko ilman Lilyä, ja voin sanoa että alkoi jo olla vähän vieroitusoireita havaittavissa! :D No mutta kaikenlaista on tullut kuitenkin virtuaalielämän puuttumisesta huolimatta puuhailtua. Tähän viikkoon on mahtunut yksi virtuaalitentti (josta vedin vitosen, wuhuu, siitäkin huolimatta että poistuin nettiluokasta melkein itku kurkussa ja burnoutin partaalla!), monta kahvikupillista, aurinkoa, pojan äkillinen parin päivän kuumeflunssa, peruuntuneet kevätjuhlat, pitkiä kävelylenkkejä koiran kanssa alkukesän iltakaupunkia ihaillen, liikuntaa kuukauden tauon jälkeen ja kirjastossa lymyilyä. Ja pirullinen ampiainen.

Jos jotain olen oppinut tämän kevään aikana, niin sen ettei kannata suunnitella liikaa. Tai melkein ollenkaan. Melko ristiriitaista sen suhteen etten ikinä osaisi pyörittää tätä arkea ilman kalenteria. Tilanteet lapsi/opiskeluarjessa muuttuvat hirmuista vauhtia, mutta ei se mitään. Nyt on kesä eikä haittaa jos menee yövalvomisiksi. Avainsana taitaa olla joustavuus. Olen oppinut näiden kevätkuukausien aikana todella taipumaan ja muokkaamaan aikatauluja ja itseäni tilanteiden mukaan. 

Silittämistä vaille jääneet meidän perheen kevätjuhlavaatteet, jotka menivätkin takaisin kaappiin. Sinisävyjä.

Niin ja tänään meille pörräsi avonaisesta ikkunasta ampiainen sisälle. Sillä taisi olla kevättä rinnassa, sillä aikamoisia kaarteita veteli ympäri olohuonetta, ja minä jouduin tietysti paniikkiin kuten aina suljetussa tilassa (eli sisällä) ötököitä kohdatesani. Kaiken rohkeuteni kerättyäni yritin toimia, mutta tämä pirulainen hyökkäsi juuri silloin minua kohti. Tämän seurauksesta kävi näin:

Ei, en yrittänyt heittää ampparia kukkaruukulla. Yritin vain avata ikkunan, mutta sitten jouduinkin paniikkiin ja huitaisin kukkaruukun alas. Tämä jännittävä episodi päättyi imuriletkuun, jonka pisimmän pään kanssa lopulta imuroin ampiaisen. En voinut muutakaan, sillä en voinut ottaa riskiä että se olisi jäänyt lymyilemään johonkin ja pistänyt poikaa tai koiraa.

Huomenna vietetäänkin sitten ihanan anoppini pyöreitä synttäreitä. Ollaan keksitty kaikkea pientä kivaa ohjelmaa hänelle, toivottavasti tykkää! Hän on aina auttamassa ja tekemässä kaikkensa muiden hyväksi, mutta huomenna onkin sitten hänen päivänsä. <3

Heittäkää tekin vapaalle! <3

Ps. Blogini ulkoasu on vielä Lilyn rempan jäljiltä vähän sikin sokin, mutta eiköhän se tästä pian siivoudu. :)

Naputtelen tätä autossa, matkataan juuri kotiin. Poika ja koira nukkuvat takapenkillä, simahtivat välittömästi moottorin käynnistyttyä. Ei ihme, sillä ollaan touhuiltu koko päivä ulkona. Ollaan vietetty äitienpäivää miehen vanhempien luona maalaismaisemissa, kokoonnuttiin koko suuri sakki anopin herkkupöydän ääreen. Miehet kantoivat meille naisille kakkukahvit pihalle, ai että kun kelpasi. ;)

Kakku on minun koristelemani... Öhöm, pitäisikö vihdoin laittaa se kakkublogi pystyyn, täältä voi katsastaa edellisen teokseni.

Ensimmäinen kuva ei suinkaan ole napattu nyt kotimatkaltamme, vaan maailman symppiksimmän 71-kuplavolkkarin hantin penkiltä tänään iltapäivällä. Käytiin koeajolla, vanhus oli nukkunut pitkät talviunet mutta käynnistyi kuitenkin aika kauniisti. Ja parasta olikin käynnistyä nätisti, sillä tästä mieheni lemmikistä tulee hääautomme! 

Arvatkaapa kuka kiipesi heti tutkimaan autoa kun saavuttiin takaisin pihaan?

Ja kuka muu? ;)

Mies yllätti minut aivan täysin sujauttamalla käteeni lahjakortin tatuointiliikkeeseen! Olen jauhanut eräästä tatuointi-ideasta jo pari vuotta, mutta enhän minä ikinä sitä ole raaskinut toteuttaa opiskelijaäidin budjetillani. En malta odottaa huomista, että pääsen varaamaan ajan! Olen ottanut kädessäni liihottelevan kolibrinkin Needle Pontissa, joten on tosi kivaa päästä samaan puljuun. Ihan huippu äitienpäivälahja!

Oikein ihanaa äitienpäivän iltaa kaikki mamat! Nauttikaa. Erityisesti onnea omalleni, joka on luonnollisesti se paras.

Ja vastauksena edelliseen postaukseeni, kyllä se on nyt täällä.

<3

Ollaan vietetty ihanan kesäistä päivää anoppilassa. Tutustuttu trampoliiniin, kukkasiin, ruohikkoon ja revitty pipoa pois päästä. Niin lämmintä että tarkenee pelkässä neuleessa ilman nuhavaaraa. Lintsattu vähän eräistä mökkitalkoista (minä luin tenttiin ja poika nukkui päikkäreitä), juotu kahvia ulkona, piipahdettu silti siellä talkoissa juomassa lisää kahvia ja syömässä kakkua. Ollaan kuljettu collegeissa ja harjoiteltu sanomaan ankka ja kukka.

Tehtiin illemmalla kaasoni kanssa kutsukortteja, vaihdettiin kuulumisia ja naurettiin niin paljon että piti ihan taittua kaksin kerroin.

Isommat serkkupojat järjestelivät autoja hienoihin jonoihin, ja eräs pienempi tuli perässä omin suunnitelmin.

Joko uskaltaisi sanoa sen olevan täällä, ilman takatalven mahdollisuutta?

Kuljettiin koiran kanssa illalla ihan kahdestaan metsässä, lapsuusmaisemissani. Ilman juttuseuraa, taustamusiikkia, tavoitettavissa oloa, hälyä. Näytin koiralle mihin rakensin majoja, missä pelasin kirkonrottaa kavereiden kanssa ja missä kasiluokkalainen (mukamas)kovisminä veti poskareita tupakasta, ja käveltiin samaa polkua mitä juoksin monet monet kerrat kahdeksanvuotiaasta kunnes täytin seitsemäntoista ja muutettiin muualle.

Pyysin siltä vähän anteeksi sitä, että eletään niin kiireisesti, rapsutellaan liian vähän ja lenkkeillään liikaa samoja tylsiä lenkkejä. Lupasin sille että lähdetään kotonakin tutkimaan metsiä taas. Se näytti niin ymmärtäväiseltä että melkein itkettää. 

<3

Ei minulla oikeastaan ole muuta sanottavaa tänään, kelluskelen ihmeellisessä melankoliassani silloin tällöin. Ehkä lapsuusmaisemilla on toisinaan sellainen vaikutus, en tiedä.

Kahvipöytientäyteistä äitienpäiväviikonloppua toivotellen,

Rosanna

En voi uskoa että elokuu lähestyy näin vauhdilla. Tekemättä on vielä vaikka mitä, mutta minä vaan kyhjötän "vapaa-aikani" tenttikirjoihin hautautuneena (tai blogia kirjoitellen, hehe). Jo kauan sitten olen päättänyt olla lukematta hc-hääintoilublogeja, sillä niistä minulle tulee vain hirmuinen ahdistus: minulla ei ole leikekirjaa johon kaikki häihin liittyvä olisi arkistoituna, värikoodattuna ja aakkosjärjestykseen dokumentoituna, en ole häädieetillä tai ehdi lukemaan häälehtiä, en ole askarrellut koristeita tai päättänyt väriteemaa (se on ilmeisesti hyvin tärkeää). 

Kaasoni soitti minulle tänään, ja kyseli missä vaiheessa kutsujen askartelu on. En ehtinyt vielä edes sanoihin kun mulla on ollut niin hirvee kiire, kun luurin toisesta päästä kuului räkätystä ja mä niin arvasin. Sain käskyn ottaa kutsumateriaalit mukaan ja määräyksen saapua kaasoni keittiönpöydän ääreen huomen illalla. Mitä minä tekisin ilman näitä tyttöjä? :D

Luotan siihen, että koska ne tärkeimmät on hoidossa, eli vihkikirkko ja juhlapaikka varattuna, Se Mekko roikkuu valkoisessa pukupussissa vanhempieni luona "minun huoneessani", ja tällä viikolla varasimme kuvaajan, niin kyllä me päästään naimisiin vähemmälläkin hössötyksellä. Minä ja mieheni saadaan sanoa tahdon toisillemme ja viettää hauskat juhlat läheistemme kanssa, vaikka kaikki ei ihan värikoodissa olekaan.

Ihan huippu vinkki muuten hääkuvaajaa etsiville: jos kelpuutatte myös taitavan "harrastelijakuvaajan", osoitteesta digikamera.net kannattaa kysellä! Mekin laitoimme sinne etsintäilmoituksen, jonka kautta löysimme portfolionsa ja aiempien keikkojensa perusteella ihan mahtavan kuvaajan tosi mukavaan hintaan koko päiväksi. Hänen kuvansa olivat juuri sitä tyyliä jota toivotaan meidänkin tulevilta hääkuvilta! 

Meillä on juhlapaikan kukkakoristelujen suhteen aika kiva idea, nimittäin anopin kanssa kylvetään kesällä maahan paljon erilaisia kukkia, joista sitten kootaan juhlapäivänä "luonnonkukkamaisia" kimppuja sinne tänne. Juhlapaikkamme on jo sellaisenaan kaunis, ja koska haluan korostaa sen simppeliä linjaa ja läsnäolevaa merta mielummin kuin kruusaisin sen täyteen koristeita, aiotaan pitää koristukset melko yksinkertaisina. Muutaman aivan ihanan pienen koristeluidean pinterestistä olen kuitenkin löytänyt! Ja jos kylvömme epäonnistuvat jostain syystä, (hihi, ei hätää, siis kukkaekspertti anoppini on lupautunut tästä huolehtimaan, homma ei sentään ole minun eli kaktuksenkintappajan vastuulla) niin ainahan niitä saa kukkakaupasta.

Olen sen verran höveli tapaus aina kaiken suhteen, että tarvitsen itselleni to do-listoja harva se päivä asioiden hoitumiseksi. Niinpä tässä nyt pieni listanpoikanen lähinnä itselleni muistutukseksi:

Toukokuu

• Kutsujen valmiiksi askartelu & lähettäminen
• Selvitä osoitteet ajoissa^
• Juhlapaikalla käynti & häämenun valinta

​Kesäkuu

• Varaa kampaaja&meikki (aikasemminkin jos vaan kerkeet)
• Hääkengät
• Etsi huntu (huomasin yllätyksekseni olevani huntuihminen!)
• Sormusjahdin virallinen aloitus
• Avioliiton esteiden selvitys
• Kakku
• Miesten juhlavaatevuokraamojen kartoitus

​Heinäkuu

• Rusketu!
• Haluttujen kauneushoitojen kokeilu (ettei käy näin)
• Tarpeelliseksi koettujen ehostautumisjuttujen varaus, sokerointi, kulmat, ripset (en kyllä tiedä vielä haluanko pidennyksiä vai värjäänkö vaan), kynnet, kasvohoito
• Kuun loppupuolella puvun muutosten teko, varaa aika jo alkukuussa ainakin
• Anopin auttaminen kukkajuttujen kanssa ajan koittaessa
• Paikkakorttien & juhlaohjelman askartelun aloittaminen
• Pojalle häävaatteiden etsiminen

​Elokuu

• Aktiivinen stressintorjunta
• Käy kampaajalla
• No nyt viimeistään voisin ainakin olla ahmimatta grilliherkkuja&jätskiä
• Pöytien istumajärjestykset kuntoon
• Valokuvaajan tapaaminen 
• Kukkaprojekti
• Musiikin valkkaaminen
• Hääkimppu
• Juhlapaikalle tarkan osallistujamäärän ilmoittaminen
• Supsutettavaksi ja silitettäväksi johonkin kauneushoitolaan
• Koristeet
• Matkasuunnitelmat?
• Kaasojen huomaan piiloutuminen häitä edeltävänä iltana
• Rouva U:ksi ryhtyminen! <3

Oho, onhan sitä tossakin puuhaa. Nämä noin niin kuin äkkiseltään tulivat mieleen. Jos joku jaksoi lukea tämän läpi ja huomasi jonkinlaisen supertärkeän unohduksen, ole ihana ja kerro se!

​

Onneksi täällä Lilyssä on muitakin tulevia morsiamia, jotka suhtautuvat häätouhuun rennoin rantein (esim Tyynen blogi on kiva!). Tässä, täällä, täällä ja tässä edellisiä hääpohdintojani.

Meinasin toivottaa kivaa viikonloppua, mutta tänään onkin torstai. Ehkä aika mennä nukkumaan. Ihanaa alkavaa viikonloppua, muruset!