Kuka pukee lapsen?

Lentoaskeleita

Kuvassa kompromissiasu

Arvasin kyllä, että se alkaisi jossain vaiheessa, mutta että nyt jo. Olemme tulleet vaiheeseen, jossa poikani 4-vee tahtoo valita omat vaatteensa. Kaupassa hänellä on hyvin vahvat omat mielipiteet siitä, millaisia vaatteita hän tahtoisi. Teema on selkeä: dinoja, Paw Patrolia, autoja. Trikoota ja collegea, ei ehdottomasti kauluksia, ei kovin mielellään farkkuja. Vaikka en tunnustaudukaan "lastenvaatehulluksi", niin silti kyllä minullakin on aika tarkka visio siitä, minkälaisissa vaatteissa tahdon lasteni kulkevan ja valitettavasti se on aika erilainen poikani näkemyksen kanssa. Mielellään hillitympiä printtejä kuin räikeitä kuvia. Pidän melko simppeleistä, hillityn hauskoista (no olipas nyt hyvin kuvailtu) ja tietysti mahdollisimman käyttöä kestävistä lastenvaatteista, mutta en ole millään lailla merkkiuskollinen. Ekologisista syistä suosin toki mielelläni mahdollisuuksien mukaan kierrätystä, mutta voi kun olisikin aikaa kierrellä enemmän kirpputoreilla. Ennen tapasimme kierrättää poikien vaatteita lähipiirissämme, mutta nyt nuo jässikät ovat jo saman pituisia. 

Nyt saamme totisesti vääntää kättä esimerkiksi kaupungille lähdettäessä: minun pitää tarkkaan perustella, miksi emme voi lähteä kaupungille college-housuissa ja nuhjaantuneessa vaaleansinisessä Paw Patrol- t-paidassa (hahaa, löytyy häneltä sellainenkin, en ole ihan tiukkis!). Tuntuu pahalta kieltää, kun toisella olisi niin tarkka visio asustaan. Mutta toisaalta onhan tehtävänämme vanhempina myös opettaa lapsia pukeutumaan tilanteiden vaatimalla tavalla. Samalla takaraivossani tikittää ajatus, että olisiko se nyt niin vakavaa, vaikka lapsi kaupungille tulisikin vähän rönttöisemmissä vaatteissa, jos hän itse niissä viihtyy? Ärsyttäisihän minua itseänikin kulkea jatkuvasti jonkun muun valitsemissa vaatteissa. 

Nyt alan muuten ymmärtää miltä äidistäni on täytynyt tuntua, kun en halunnut kulkea missään muissa kuin Adidaksen raitaverkkareissa ja jättisuurissa mainosteepaidoissa. Ponnarinpää vain vilahti puiden välissä kun katosin takaisin metsään rakentamaan majoja, jos pukeutumista rakastava äitini yritti houkutella minut valitsemaan jotain siistimpää. Ihailen sitä kuinka rennosti (ja varmasti joskus hammasta purren) hän antoi minun vaatteitani loppujen lopuksi valita. Tätä verkkarivaihetta kestikin sitten yläasteelle siirtymiseen asti (ja myöhemmin lähemmäs parikymppisenä minusta kuoriutuikin varsin chic, kuten voitte ihailla täältä). 

Poika toivoisi kovasti saavansa olla nykyään mukana vaateostoksilla ja tokihan tätä toivetta kuuntelemme. Molempien hyväksymää dinosauruspaitaa etsittiin nettikauppoja myöten ja lopulta sellainen löytyikin. Nykyään olemme tehneet kompromissin: poika saa valita täysin kotona, mitä hän pukee päälleen. Lapsen visio voi taaskin yllättää ja välillä huomaan, kuinka hänen suosikeikseen nouseekin ihan eri jutut, joita minä olen suosikeiksi aavistellut. Kavereille, puistoon ja kauppaan hän saa myös valita vaatteensa melko vapaasti, mutta kun lähdetään tapahtumiin, syömään, kaupungille, matkalle tai muodollisemmin kylään, valitsevat vanhemmat sopivat vaatteet. Okei ja aikuisella tarkoitan nyt itseäni, sillä mieheni ottaa minua huomattavasti rennommin nämä lasten pukeutumisjutut ja minua ihan hävettää, kuinka kuulostan välillä tässä asiassa tylsältä päsmäriltä. Junior kindergardeniin poika saa melko vapaasti valita vaatteensa, kunhan ne ovat esimerkiksi sieltä "siistimmältä collegeosastolta". Mielestäni tämä diili on ihan kohtuullinen ja lasta kunnioittava, vaikka joskus reppana kauluspaitoja ja äidin suosikkeja joutuukin pukemaan. 

Hei olisipa kiva kuulla, miten teillä ratkaistaan lastenvaateasiat? Onko määräysvalta vanhemmilla vai lapsella, tai haeskellaanko teilläkin kompromisseja kuten meillä?

SEURAATKO JO? FACEBOOK / INSTAGRAM */ OTA YHTEYTTÄ: LENTOASKELEITA@GMAIL.COM

 

*Instagramin tarinat-osio päivittyy somekanavistani aktiivisimmin ja sieltä löytyy miniklippejä arjestamme! 

Kommentit

Torey
Näissä neliöissä

Meidän 5v. valitsee joskus täysin itse mitä pukee päälle, mutta pääasiassa minä kyselen mikä vaate olisi mieluisa ja ehdottelen sopivat parit. Tämä toimii ainakin vielä meillä. Vaatteet kelpaa yleensä hyvin, viis siitä onko ostaja äiti, isä, mamma, fammu. Mukana ollessaan hän saa kyllä näyttää mistä tykkää ja minkä haluaisi, niitäkin ostetaan! :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Oi päästäisiinpä meilläkin noin helpolla! ;)

Raissi
RetroPrinsessa

Minä kerran aikoinaan valittelin kaverilleni (mies) lapseni erikoisia vaatevalintoja (pipo, jonka päällä lippis, polviin asti ulottuvat varvassukat sisähousujen päällä jne.). Tämä kaverini kysäisi  minulta valitukseni päätteeksi:

"Onko pojallasi kylmä?"

"Ei", minä vastasin.

"Entä kuuma, tai märkä?"

"Ei."

"No eikös hän sitten ole ihan tarpeeksi hyvin puettu?"

Minä olin ihan, että öööö... joo, kai. Mitäpä tuohon muutakaan sanomaan. Vaatteet ajoivat siis tarkoituksensa ja minä valitin ihan turhasta :D

 

Taru Mari
Stuff About

Tää on aika hyvä kiteytys. :D

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahaha kuulostaa niin symppikseltä asulta ja oikeasti todella hyvin kiteytetty! Tämän kun itsekin onnistuisi pitämään mielessä!

Taru Mari
Stuff About

Mielenkiintoinen aihe! Itse kirjoitin myös tästä aiheesta http://www.lily.fi/blogit/stuff-about/pitaako-lapsen-olla-tyylikas, hieman eri näkökulmasta toki kun meillä on vasta vauvaikäinen. :D

Aloin miettimään tätä lausetta "Nyt saamme totisesti vääntää kättä esimerkiksi kaupungille lähdettäessä: minun pitää tarkkaan perustella, miksi emme voi lähteä kaupungille college-housuissa ja nuhjaantuneessa vaaleansinisessä Paw Patrol- t-paidassa" <-- Miksi ei voisi lähteä? Itse ajattelen että häihin, synttäreille yms. on kohteliasta pukeutua siististi, mutta itse lähellä keskustaa asuvana kuljen itsekin siellä välillä pieruverkkareissa, enkä ajattele että minulla olisi velvollisuus näyttää siistimmältä. :D Kirjoitin tästäkin joskus http://www.lily.fi/blogit/stuff-about/ulkonaosta-huolehtiminen-itsensa-ja-toisten-kunnioittamista

Perussiisteydestä ja hygieniasta on tietysti pidettävä huolta, mutta mielestäni verkkareissakin voi ihan hyvin kulkea arkena. Juhliin tietysti kiva vähän panostaa. :)

Kivaa viikkoa! :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahah kommentistasi muistui mieleeni meidän keskustavuodet, kun seisoin usein iltamyöhäsellä toppatakki+pyjamahousut+uggit-yhdistelmässä kadun varrella viemässä koiraa vielä viimeisille iltapissoille samalla kun ohi kulki kimallekorkkareissa viimeisen päälle laittautunutta baarikansaa. :D 

Ja olet kyllä oikeassa, ei se Paw Patrol-paitakaan nyt mikään vakava juttu olisi. En ajattele, että kyseessä olisi varsinaisesti velvollisuus pukeutua siististi kaupungille sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta jos lähdemme kaupungille niin se tarkoittaa usein poikkeamista myös ravintolaan, kahvilaan tai johonkin tapahtumaan niin jotenkin minulle on itsestäänselvää, että silloin laitetaan siistimpää päälle. Ei nyt sentään mitään kauluspaitoja, mutta ei välttämättä nuhjaantuneinta Paw Patroliakaan. ;) Olen kuitenkin valmis joustamaan tässä ja näitä kommentteja lukiessa minulle tuli tunne, että minun pitäisi antaa pojan vaikuttaa myös enemmän "kaupunkipukeutumiseensa". 

Kiitos kommentistasi ja kivaa viikkoa sinnekin! 

PS. Ihan mahtava tuo linkkaamassasi postauksessa mainitsemsi neuvolan lastenvaatekierrätyssysteemi!

Taru Mari
Stuff About

Jep se on tosi kätevä. !:)

chaura
Misplaced

Voisiko poika kaupunkipukeutumiseenkin vaikuttaa siten, että valitsisit(te) useamman sinun seulasi läpäisevän vaatteet, joista poika saisi sitten valita mieleisensä päälle? (Toki tähä menee varmasti vähän liikaa aikaa..) Näin hän kokisi saavansa vaikuttaa enemmän, mutta "siisteystaso" pysyisi kuitenkin sinun vaatimuksiesi sisällä. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

No juuri tällaiseen ratkaisuun tässä olenkin kommentteja lueskellessa päätynyt! :) Tämä taitaisi olla paras ratkaisu ja sekä pikkumies saa vaikuttaa tyyliinsä, mutta minun antamissani rajoissa. ;) 

riik
3h+kasvimaa

Tää asia alkaa olla ajankohtainen myös meillä nyt kun V on 3,5 -vuotias. Tähän mennessä oon saanut pukea ja asustaa tyyppiä ihan oman valintani mukaan, mutta nyt ollaan muutoksen edessä, kaikki vaatteet ei enää kelpaakaan. Näitä telkkarista tuttuja sankareita meillä on vaan yövaatteissa ja kalsareissa, mutta saapa nähdä miten kauan :D.

Me asutaan maalla ja tähän mennessä on mennyt hyvin jakeluun se, että kylään/kauppaan/kaupungille lähdettäessä puetaan siistimmät vaatteet päälle. V tietää itsekin, mikä on kauppatakki ja mitkä on kauppakengät. Musta nämä on niitä hyviä tapoja, en mä lähde itsekään koirankarvaisessa tuulipuvussa ja mutaisissa lenkkareissa kavereiden luokse. Päiväkodissa ja pihatouhuissa käytettävät kamppeet on varsinkin tähän aikaan vuodesta aika kamalassa kunnossa, vaikka miten pyykkäisi.

Mutta noista sisävaatteiden valitsemisista kannan toisinaan huonoa omaatuntoa. Nyt oon yrittänyt ostaa omasta mielestä siedettäviä dinosaurus- ja supersankariprinttejä (ei ihan niitä riemunkirjavimpia...), koska V tykkää niistä eniten. Pitäiskö mun vaan viedä se jonnekin H&M:ään (vaikken haluaisi sieltä vaatteita ostaakaan) ja antaa valita mitä se haluaa? Eihän munkaan äiti valitse mun vaatteita. Vaikka lapsena kyllä valitsi ja se oli pulinat pois. Mutta siis onko lapselle hyväksi saada valita omat vaatteensa itse? Onko se tätä nykyajan osallisuutta? :D

Elina U.
Lentoaskeleita

Kuulostaa tutulta tuo, että ne telkkarista tutut kaverit ovat päätyneet alus- ja yövaatteisiin! ;) Teillä ollaan sitten hyvin samantyyppisessä vaiheessa näissä pukeutumisasioissa kuin mekin nyt. 

Meillä on myös Suomessa aina erikseen "kaupunkitakki" ja "kaupunkikengät", jotka eivät ole samat kuin ulkoleikeissä ja ainakin vuosi sitten poika oli aina ihan innoissaan kun sai laittaa kaupunkivaatteet ylle! Tuo viimeinen kappaleesi tiivistää ihan täysin omatkin tunnelmani tämän pukeutumisasian suhteen. Pakko varmaan opetella vähän hölläämään?

Nannannaa kirjautumatta (Ei varmistettu)

Meidän poika on nyt 5 v.ja vaatteet tosiaan ovat tärkeitä nykyään. Ehkä joskus vuosi sitten alettiin olla siinä vaiheessa, että tyypoi halus ite valita vaatteensa. Edelleenkin kelpaa mun ostamat vaatteet, mutta ehkä se johtuu siitä, että meillä on aika samanlainen maku? Mutta uusia jos ollaan yhdessä etsimässä, niin kyllä tyyppi haluaa mielipiteensä antaa. Vaatekaapista on myös muutama paita lähtenyt sillä perusteella, ettei kuosi ookaan ollut mieleen.

Mä pidän aika tiukasti kiinni siitä, että kaupungille ja kyläilemään lähdetään siisteissä vaatteissa. Ei se välttis tarkota farkkuja ja kauluspaitaa, mutta ehjiä, puhtaita ja ei niin kulahtaneita vaatteita. Juhliin pukeudutaan juhlan mukaan ja meidän poika on aina innoissaan, kun saa vetää juhlavermeet päälle.

Mutta siis enivei, saa vaikuttaa ja jos joku mun itsenäisesti hankkima tai muualta tullut vaatr ei oo tyypin mieleen, niin sit vaan kierrätykseen. Vaikka en itekä tykkää hirmusesti jostain printtivaatteista, niin jos ne tekee lapsen onnellisemmaksi kuin mun valitsema hillitympi vaate, niin antaa mennä. Lapsikin ilmentää vaatteidensa kautta omaa persoonaansa, aivan kuten aikuinenkin, joten ikävä sitä ois kieltääkään. :) Vaikka se oiski sitten riemunkirjava Lego Ninjago -paita (yäääh).

Elina U.
Lentoaskeleita

Joo siis nimenomaan ei meilläkään ne perus "kaupunkivaatteet" tarkoita välttämättä mitään farkkuja ja kauluspaitaa (ellei sitten olla menossa ravintolaan tms), vaan muuten vain vähän siistimpää. Eli ei niitä nuhjaantuneimpia Paw Patroleita. ;) Sinulla kuulostaa olevan aivan ihana asenne tähän lastenvaatetouhuun!

nik (Ei varmistettu)

Meillä jannut pistää ihan mukisematta farkut ja kauluspaidan jos lähdetään juhliin tai raflaan. Pyytävät vielä että voinko laittaa tukatkin hienosti. Mutta muuten kuljetaankin sitten aikalailla käyttökamppeissa, jotka on 3,5-vuotiailla kaksospojilla kokoajan joko likaiset tai rikki. :D

En kyllä oikeastaan ymmärrä tuota, että miksi ei saisi vaikka niissä ryhmähau-kamppeissa kulkea kaupungilla? Ei lapsi ole vanhemman nukke. Jos riemunkirjava vaate on puhdas, ehjä ja keliin sopiva, niin mikäs siinä vanhempi on sanomaan että hillityt värit on sopivampia kaupungille. Sanot, että "onhan tehtävänämme vanhempina myös opettaa lapsia pukeutumaan tilanteiden vaatimalla tavalla." En ihan ymmärrä miten perustelet itsellesi sen, että kaupungilla ollessa "tilanne vaatii" äidin maun mukaisia värejä ja kuoseja. Eteenkin jos muksulla on vahva visio omasta lookistaan.

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahah "En ihan ymmärrä miten perustelet itsellesi sen, että kaupungilla ollessa "tilanne vaatii" äidin maun mukaisia värejä ja kuoseja.", sait minut kiinni. ;) En oikein nimittäin itsekään tiedä miten perustelen tämän itselleni. Eikä lapsi tietenkään ole vanhemman nukke, mutta toki vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsella on aina ehjät, mukavat ja säähän sopivat vaatteet. Mutta niin, kyllähän ne ryhmähau-kamppeetkin ajaisivat sen asian. ;) Ehkä opettelen vähän hölläämään ja aletaan etsiä vaikka pojan kanssa yhdessä vaihtoehtoja kaupungille lähtiessä! Olen valmis joustamaan, ei tässä tietenkään mistään vakavasta asiasta ole kyse.

nik (Ei varmistettu)

Sounds more like it! ;D

Vierailija (Ei varmistettu)

On kuitenkin tärkeä osa lapsen kasvatusta asettaa lapselle rajoja, ja kyllä minusta funktionaalisuuden ohella vaatetuksen siisteys ja esteettiset arvot voi sisällyttää kasvatukseen siinä missä esimerkiksi kohteliaan käytöksen. Minusta on ihan ok, että vanhemmat kasvattavat lapsensa omien arvojensa mukaisesti, kunhan siitä ei koidu lapselle henkistä tai fyysistä vahinkoa. Itse pyrin jo ostamaan lapsen vaatteet siten, että niitä on helppo yhdistellä kivoiksi asukokonaisuuksiksi. Lisäksi ainakin omat lapseni ovat saaneet paljon kehuja tutuilta ja tuntemattomilta pukeutumisestaan, jolloin seuraavankin kerran kaupungille lähtiessä se siistimpi takki ja siihen sopiva päähine voi olla lapselle erittäin mieluisa. Pyrin ensisijaisesti tukemaan lapsen oman maun kehitystä, ja kehun, kun lapsi valitsee mielestäni hyvän asun.

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos kommentistasi! Meitä äitejä on tässä pukeutumisasiassa varmasti joka lähtöön ja olen kyllä kanssasi samaa mieltä siinä, ettei siinä mitään pahaa ole, että  vanhempi vaikuttaa lapsen vaatevalintoihin. Kuitenkin kun meillä nämä vaatemaut menevät tällä hetkellä melkoisen ristiin, niin siksi koen, että minun on aika vähän höllätä välillä. Toiselle kun se tuntuu olevan niin kovin tärkeää juuri nyt. Choose your battles niinsanotusti. ;) On tilanteita, joissa olen ehdottoman tiukka siistimmästä pukeutumisesta, mutta välillä voisin miettiä onko sillä nyt niin väliä kumman maun mukaan mennään. Varmasti aletaan käymään yhdessä vaatekaupoilla ja poika saa ehdottaa itselleen mieluisia vaatteita. Alan myös antamaan hänelle enemmän vaihtoehtoja, joista hän saa sitten itse valita mieluisimman. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Oma tyttäreni on osallistunut vaatteittensa valintaan varmaan puolitoistavuotiaasta (nyt melkein 4) eli en osta hänelle mitään, mistä hän ei pidä (en myöskään mitään, mistä en itse pidä). Itse asiassa pukeutuminen ja vaatteiden hankkiminen sujuvat samalla tavalla: näytän pari vaihtoehtoa ja hän valitsee mieluisimman. Joskus myös arkena teemme niin, että hän valitsee paidan ja minä etsin siihen sopivat housut ja sukat. Ulkovaatteet aikuiset yleensä katsovat sään mukaan, mutta jos lapsella on mielipide, sitä kuullaan. Meillä itse asiassa on ennemmin niin päin, että tyttö haluaisi laittaa mekon ja minä joudun sanomaan, että päiväkodissa on jumppapäivä niin laitetaan legginssit. Poikapuoleni (11 v) kanssa ostamme myös vaatteet yhteisymmärryksessä ja sitten arkena hän pukeutuu täysin omin päin, mutta jos mennään juhliin tai siistiin ravintolaan, saatamme neuvoa koko asun tai antaa ohjeeksi, että siisti, puhdas asu. Verkkareita hän käyttää lähinnä liikunnassa ja mökillä. Meilläkin on lapsille erikseen siistimmät takit ja kengät, joilla ei mennä kuralätäkköihin. Pääosin saavat siis ulkoilla niissä kura-asuissa.

Elina U.
Lentoaskeleita

Teilläpä onkin alkanut aikaisin tämä vaatteiden valitseminen, meidän tyttö ei vielä kovasti tunnu välittävän siitä, mitä hänellä on päällään! Paitsi isoveljen paitoja olisi kiva laittaa mekoiksi, haha. Tuo onkin hyvä systeemi, että hän valitsee esimerkiksi paidan ja sinä housut ja sukat, eli vaatteet valkataan yhteistuumin!

Pyjama
Pyjamapäiviä

Meillä on tuo sama, että kaupungille mennään vähän siistimmissä vaatteissa (ei niissä lenkkareissa, joilla potkitaan potkupyörää eikä collegehousuissa, vaikka niissä voi pihalla ollakin, kesäaikaan).

Juhliin voi valita esim kahdesta kauluspaidasta.

En erityisemmin tykkää vaatteiden ostamisesta, ja olen tainnut opettaa saman pikku kundillekin. Syksyn mittaan hän on halunnut pukea "kuvapaidan" (eli joku jossa olisi jotain kuvia), mutta olen ostanut lähinnä yksivärisiä ja raidallisia vaatteita. Sitten harmittaa. Eilen sitten muistin ne kuvapaidat kaupassa, ja sanoin, että mennään katsomaan. Kundi vastusteli, kun ärsytti se vaatteiden ostaminen: "minulla on ihan tarpeeksi kuvapaitoja" (taisi olla kiire leikkipuistoon). 

Elina U.
Lentoaskeleita

Aww olipa jotenkin liikuttava tuo äkillinen kiire ja  "minulla on ihan tarpeeksi kuvapaitoja"! Luulen, että me aletaan käydä tästä lähin yhdessä vaateostoksilla ja poika saa itse olla mukana vaatteidensa valitsemisessa. 

Piipo79

Meillä saa pääasiassa valita jos lämpö-ja puhtauskriteerit täyttyy. Kaupungillekin. Tai no me asutaan keskustassa niin ehkä en ajattele sitä arkea kummempana. Kerran oli höijy yhdistelmä kun tuulipuvun päällä oli tutu-hame. Sen olisin ehkä kaupungille kieltänyt!. Sit jos on juhlia niin ehdotan eri vaihtoehtoja joista hän usein suostuu valitsemaan minkä haluaa.

Elina U.
Lentoaskeleita

Näitä kommentteja lukiessa hoksasin, että tuo vaihtoehtojen antaminen ja niistä valitseminen taitaisi toimia meilläkin parhaiten. Ja se toki, että käytäisiin vaikka yhdessä siellä vaatekaupoilla. Ihana tuo tuulipuku&tutu-yhdistelmä! :D <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä tyttö päättää vaatteensa ja yhdistelee miten haluaa. Toki säärajoitteet huomioiden (esim. tällä hetkellä pitää olla tarpeeksi lämmintä yllä, pitkät hihat ja lahkeet). Minä sitten katson että ovat myös tarpeeksi funktionaaliset, ts. jos päiväkotiin valikoituu mekko, jossa on liian muhkea helma mahtuakseen ulkovaatteiden alle, niin sit pakkaan mukaan paidan, jonka hän saa vaihtaa mekon tilalle ulos. Lapsella on selkeä visio miten hän vaatteita yhdistelee ja mikä minä olen häntä rajoittamaan (oikeasti, en jaksa, koska selkeä mielipide pukeutumiseen on ollut reilun 1v. iästä lähtien). Yhdistelmät eivät useinkaan ole sitä mitä itse valitsisin, mutta eipä tuo mun sielua rasita.

Vaatteiden ostossa minä päätän (koska ostan silloin kun tulee hyviä tarjouksia vastaan, en juuri koskaan normihinnalla). Katsellaan kyllä silloin tällöin H&amp;M kuvastoa tai nettikauppojen tarjontaa, jolloin lapsi voi kertoa mulle mistä tykkää (ja se ei ole lupaus hankkia hänelle niitä, vaan kyse on siitä että äiti haluaa tietää mistä tytär tykkää ja sitten ostetaan kun sopivaa tulee vastaan ja sellaista tarvitaan). Pääosin mun ostamat vaatteet ovat lapsesta ihania, toki huteja tulee silloin tällöin (ja mustat vk-housut saivat aikaan pienimuotoisen murjotuksen).

On toki ehkä helppo antaa lapsen valita itse vaatteet, kun ekaksikaan hän ei jumita johonkin yhteen lempivaatteeseen (vaan enempi on mallia että vaihtaa vaatteet viisi kertaa päivässä jos sen hänelle sallii) ja toiseksi lapsi pukeutuu enempi turhan hienosti, kuin rönttävaatteisiin :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos kommentistasi, on kyllä hauskaa kuulla miten muilla menee nämä pukeutumisasiat! Lapsetkin ovat niin kovin erilaisia pukeutujia, kuten näissä kommenteissa on tullut ilmi. Hauska tuo mustien vk-housujen aiheuttama murjotus! :D <3 Mielenkiintoista kuinka eri ikäisinä lapset kiinnostuvat pukeutumisestaan, meidän 1,5v taas esimerkiksi ei kiinnitä lainkaan huomiota vaatteisiinsa ellei kuvien ihailua silloin tällöin lasketa. Isoveljen muistan jo silloin esimerkiksi esitelleen ylpeänä jotain uusia vaatteitaan.

nik (Ei varmistettu)

Pakko vielä kertoa että mahtava asenne ja suhtautuminen sulla näihin kommentteihin! Usein eri mieltä olevat saati bloggarin toimintaa arvostelevat/kyseenalaistavat kommentit saavat bloggarin piikit pystyssä puolustusasemiin, joko vähän näennäisesti kommentoijaa ymmärtäen tai puhtaan alentuvasti vastaten. Ihailtavan nöyrän, vilpittömän ja oikeasti kuuntelevan oloinen olet vastauksissasi. Siihen ku pystyis kaikki... itseni mukaan lukien, niin olis kaikki dialogit rakentavia ja maailma parempi paikka. Pidä tuo &lt;3

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitos, olipa kivasti sanottu! :) Minä olen nähnyt tässä vain erilaisia tapoja ja mielipiteitä, mitkä on tuotu fiksusti esille. Totta kai saa olla myös eri mieltä kanssani. :D

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Meidän 5v alkoi ilmaista tosi aikaisin mielipiteitään pukeutumisen suhteen ja jo vajaa 2-vuotiaana alkoi kuulua "ei tuota", "tosi hieno" jne. ja niistä ollaan pikkuhiljaa päästy tähän pisteeseen, jossa ei osteta oikeastaan mitään kysymättä ensin. Tai ainakin täytyy olla ihan 110% varma että Ellis tykkää vaatteesta - käytännössä siis oikeastaan vain kirkkaanväriset, yksinkertaiset printtipaidat sekä pillit collegehousut on ihan varmoja valintoja, kaikki muu vaihtelee tähtien asennon mukaan. :D Vaikka aika selkeästi tyyli onkin hahmottunut, niin välillä sinne sekaan mahtuu ihmeellisiä ylläreitä.

Omissa mielikuvissani puen lapseni Noshiin, Aarrekidiin jne. ekologiseen, kestävään ja suht. hillittyyn tyyliin. No todellisuus on sitten ihan muuta. Kaikki haaleat ja neutraalit pastellisävyt on ihan eieieiei, väriä pitää olla. Noshilta ollaan löydetty molempia miellyttäviä kompromisseja paljonkin, mutta muuten välillä pitää vähän kiristellä hampaita. Ryhmä Haulle olen antanut periksi yhden t-paidan verran ja Frozenit vilkkuu sukissa ja pyjamissa. Jotenkin mua rassaa, kun Elliskin käyttää samaa kokoa pitkäänkin, niin sitten just joku halpis-printtipaita on ihan käyttökelvoton ennen kuin se jää edes pieneksi eikä pikkusisarukselle todellakaan jää mitään.

Mut kokonaisuutena ollaan Elliksen kanssa hyvin samanlaisia pukeutujia - trikoo, college ja goretex ne naisen tiellä pitää! :D Hameita Elliksen kaapissa on 3, kesämekkoja muutama, mulla taitaa olla kaksi mekkoa joista toista oon joskus pitänyt. Haha. Mulla vaan värit on vähän hillitympiä siinä missä toisen suosikkeja on mm. punainen, keltainen, pinkki ja kaikenkaikkiaan tyylinä enemmän on enemmän.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.