Ladataan...
LET US GO

Me alotettiin tää blogi kesän lopulla 2011 Barcelonassa. Sen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Anna jäi Barcaan ja mä tulin takas Suomeen. Kävin koulua ja ihastuin ja rakastuin ja tanssin ja ostin kenkiä ja paitoja ja tomaatteja ja matkustin Amerikkaan ja Saksaan ja vaikka minne. Särjin sydämeni enemmän kuin kerran ja kokosin sen taas uudestaan. Pussailin ja nauroin ja itkin, kävin salilla ja juoksin ja söin pitsaa ja käytin rahani loppuun enemmän kuin kerran. Olin mukana ainakin neljässä leffassa ja valmistuin koulusta. Ikävöin Annaa joka päivä, vaikka vietin ihanaa aikaa ystävien kanssa täällä kylmässä ja kaukana. Ja kaikki nää asiat on kirjattu ylös tähän blogiin. Kuvin ja tuhansin rivein sanoja ja rivien välejä. 

Nyt mä en enää tiedä mitä hittoa mä haluan tehdä ja kenen kanssa ja missä. 

Niinpä oon vaan asunut kotikotona Porissa ja ollut sijaisena ala-asteella ja hoitanut lapsia. Tanssinut ja pussaillut ja itkenyt ja käyttänyt rahat loppuun. 

Sitä ihan samaa. 

Mutta blogia en oo päivittänyt, enkä aio enää päivittää. 

Nyt täytyy löytää mun oma paikka ja jotain mistä voisin pitää kiinni ja joka pitäis musta kiinni. Luultavasti se on lentolippu Barcelonaan ja töitä vaikka  hedelmänmyyjänä. Tai sitten jotain muuta. 

En vaan tiedä mistään mitään, joten en voi myöskään kirjoittaa mistään mitään. 

Kun mun elämä on taas raiteillaan niin ehkä alan pitää omaa blogia jossain. Ilmoitan sitten täällä tai ainakin Instagramissa (@kaisaleena) 

Kiitos Lilyläiset kun otitte meidät heti alusta asti lämpimästi vastaan ja saatiin olla suositeltu blogi ja osa koko tätä juttua <3

Pus ja heippa kaverit, mä lähden nyt kävelylle. 

X Kaisa 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
LET US GO

...matkalla Poriin mä katoin Lost in Translation. 

Se on ehkä mun lempielokuva. 

Laitoinki sillon statuksen Facebookkiin jossa luki "every time i dont know what to do i watch lost in translation and it makes me feel better."

Koska junassa olin jotenki alakuloinen. Tai en oikeastaan, mutta oli semmonen vähän ärsyttävä olo. Etten oikeen tienny että mitäs sitä ajattelis vai ajattelisko mitään. 

Ja sitten mun takana istuva tyttö alko puhua puhelimeen. Hölöttää. Lujaa. Kaikki. Mahdolliset. Asiat. 

"Joo kato kun mulla oli siis se tentti tänään mut ilmoittauduin kyllä heti uusintaan koska en aio tyytyä mihinkään ykköseen ja siks mua väsyttää ihan hirveesti mut hei joo huomenna vois mennä jouluostoksille siis apua kato ku mulla ei oo vielä joululahjoja paitsi äidille tilasin ne nuottikirjat mut ihan oikeesti mulla ei oo mitään hajua mitä antaisin isälle ja joo voitaisko me sit antaa ne lahjat vasta vähän myöhemmin kun jouluhan on oikeesti ihan parin päivän päästä enkä tiiä yhtään että mitä antaisin sulle joo kato ku siitä yhestä tentistä mä sain sillon sen ykkösen ja se oli ihan kauheeta mut sit uusin ja sain kakkosen ja tyydyin sit siihen ja joo joulu..."

Huaaaah. Mä laitoin luurit korville ja ajattelin, että minäpäs en ookkaan ostanut vielä yhtään lahjaa ja siihen ruotsinkokeesta saatuun ykköseen olin tosi tyytyväinen. 

Ja sitte ruudussa oli Scarlett Johanssonin peppu persikanvärisissä pikkareissa enkä mä kuullu enää mitään. 

Ja kikatin yksin kun Bill Murray juoksi cross trainerilla ja itkin vähän lopun kuiskaukselle, jota me, eikä edes Sofia Coppola saada koskaan tietää. Eikä se juttu edes meille kuulu vaikka kiinnostaakin niin kovasti. 

Ja lujaa puhuva tyttö jäi junasta pois ja mä ajattelin kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti keksit isällekin lahjan ja saat tentistä vähintään kaksi. 

Koska semmoinen pelastava elokuva se Lost in Translation on, että se muuttaa mut lempeämmäksi ja jonka katsomisen jälkeen ainoa ajatus on, että suurin haaveeni taitaa olla päästä istumaan Tokion Park Hyatt hotellin ikkunalaudalle pikkareissa ja villatakissa. 

Niin että olipahan ainakin jotain ajateltavaa loppumatkaksi. 

Kuva

X Kaisa

English: My favorite scene in Lost in Transalation is when Charlotte gently touches Bob's leg with her toes. 

Share
Ladataan...

Ladataan...
LET US GO

Olin keskiviikkona kuvaamassa mun ystävän vaatemerkin Ludicrousin tuotteita ja olipas hauskaa! Noi kuvat tulee siis sinne nettikauppaan, Facebookkiin yms. Tykkään ite noista paidoista ihan älyttömästi. Mulla on sellanen musta huppari ja valkonen pipo aikasemmasta mallistosta ja nyt sain ton harmaan inkkaricollegen. Paidat on tehty kokonaan kierrätetyistä materiaaleista eli esimerkiks inkkaripaidan niskalapussa lukee 60% recycled cotton, 40% recycled polyester. Niin pehmee! Melkein kaikki noi printit on tehty yhteistyössä muiden kanssa. Näissä kuvissa näkyvä pääkalloprintti on T-Moneyn ja intiaani Hexan. Ludicrousin kaikkia tuotteita tehään vain pieni määrä ja ne on numeroituja. Esim mun uus college on 4/30. Suomessa valmistetut pipot myydään yleensä heti loppuun, koska niitä tehään vaan 25kpl per väri. Ei siis tuu heti kadulla vastaan samanlaista! (Paitsi jos sattuu törmäämään muhun ja tyttöihin, koska meillä on kaikilla sellanen pipo:D)

Ite kuvaukset oli myös hauskat. Laitoin kotona vähän meikkivoidetta ja ripsaria ja aattelin, että meikkaan sitte perillä lisää. Menin poikien toimistolle ja tyypit vaan heitti mulle t-paidan käteen ja käski mennä seisomaan kameran eteen. Sitte räps räps pari kolme kuvaa, okei nää on hyvät. Seuraava paita päälle ja sama homma alusta. Hhaha mä luulin, että ne kuvaukset olis joku hirvee prosessi! No mutta, ainakin tuli aika luonnolliset kuvat ja musta noi on tosi kivoja. Kuvaajana toimi Wille.

Ludicrousin nettisivuja uudistetaan ja päivitetään just nyt, mutta uutta mallistoa on jo laitettu esille eli sivuille voi mennä kurkkimaan mitä on tarjolla.

Nettisivut ja kauppa täällä sekä Facbook-sivut täällä.

Lisäks Tampereella tuotteita saa ostettua uudesta Design 931- kaupasta, joka sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 15. Facbook-sivut täällä.

Kaupalla myydään muidenkin pienten tamperelaisten tekijöiden vaatteita ja asusteita. Design 931 on auki arkisin 12-18 ja lauantaisin 10-18. Suositteleeen! 

X Kaisa

English: On wednesday i got to be a model for my friends clothing brand Ludicrous. Shirts are made 100% recycled materials and they are soooo soft. So proud of my friend!

Share
Ladataan...

Ladataan...
LET US GO

Tuotteet saatu ilmaiseksi blogin kautta. 

Hurraa! Taas tuli paketti meidän ainoalta ja parhaalta yhteistyökumppanilta, eli LensOn.com-sivustolta. Lenson otti meihin yhteyttä syksyllä 2012 ja ehdotti yhteistyötä, jossa he lähettää meille tarvitsemiamme tuotteita ja me kirjotetaan niistä ja toimituksesta, mikäli haluamme. Ja tietysti halutaan, koska kaikki on aina sujunut niin hienosti:) (Meitä ei siis oo kehotettu kirjoittamaan mitään, vaan saadaan kirjoittaa mikäli halutaan ja täysin omia kokemuksia vaikka ne olis negatiivisiakin.)

Minä ja Anna ollaan molemmat käytetty piilolinssejä jo vuosikausia, joten LensOn on meille oikein oiva yhteistyökumppani. Tuotteet lähti tulemaan meille 12.12 eli viime torstaina ja saapui mun kotiovelle keskiiviikkona 17.12 eli alle viikossa, vaikka välissä oli viikonloppu. Jos en olis ollut kotona niin oisin voinu hakea paketin lähipostista. Ensin tuli ilmoitus, että mun linssien saapumisessa voi kestää jopa kaks viikkoa, koska mun vahvuudella (eli -7,5) olevia linssejä ei ollu varastossa. Sekä mun että Annan linssit tuli kuitenkin kaikki tossa samassa paketissa eli jes. Linssien lisäks saatiin isot pullot piilarinestettä, kotelot, sekä matkapakkaukset. 

Itse piilareista ei myöskään ole pahaa sanottavaa. Anna käyttää Biofinityn kosteuttavia yötäpäivää linssejä ja mä Air Optix Aquan "hengittäviä" piilareita, joita voi myös pitää myös öisin. Melkein aina otan linssit yöksi pois, mutta joskus viikonloppusin en jaksa ja aamulla silmät ei silti oo kuivat. Meidän molempien piilareita voi käyttää aina kuukauden yhtä paria, mutta joskus oon käyttäny samaa paria kuusikin viikkoa ja linssit on silti melko hyvät. Tätä en silti suosittele suosittele kenellekkään ja pyrin itekin vaihtamaan linssit kuukauden välein. 

Piilareita käyttävien henkilöiden kannattais myös pitää ainakin yksi päivä viikosta silmälaseja, niin silmät sais vähän levätä. Mä oon tässäkin asiassa surkee esimerkki, sillä olin yli vuoden ilman silmälaseja niiden jäätyä lentokoneeseen. Pidin siis joka ikinen päivä aamusta iltaan piilareita, mutta onneks ei tullu mitään ongelmia. 

Ennen yhteistyötä LensOnin kanssa tilasin piilarit aina normaalilta optikolta, mutta ne oli melkein puolet kalliimpia siellä! Mun ja Annan puolen vuoden piilarit ja kaikki noi muut härpäkkeet makso nyt yhteensä vähän yli 200e, kun yleensä pelkästään mun piilarit on maksanu optikolla yli sata euroa. Aikamoinen säästö siis. Tosin silmät käyn silti tarkistuttamassa ihan optikkoliikkeessä, jotta he voi sanoa mulle oikeat vahvuudet ja muutenkin tsekata että kaikki on kunnossa. 

LensOnilla myydään myös silmälaseja, aurinkolaseja, värillisiä piilolinssejä, piilarinesteitä jne. Kattelin just äsken noita sivuja ja esimerkiks Ray-Banin Wayfarerit on nyt vaan 129,90e. Lisäks hyvää on se, että tuotteilla on 90 päivän palautusoikeus ja piilolinssien tilaukseen saa halutessaan kestotilauksen, jolloin sulle lähetetään automaattisesti uusia linssejä kun vanhat on loppumassa. Kätsää! 

Toi ois ollu mulle niin hyvä jossain vaiheessa, kun päässä on aivan kuivat vanhentuneet piilarit ja uusia pitäis ostaa, mutta ikinä ei muista tai ei oo massia:D Oon ihan oikeesti superonnellinen, että saadaan LensOnilta nykyään linssejä! Ja niin on aivan salettiin myös sekä mun ja Annan äidit, jotka aina aiemmin joutu maksamaan meille kalliita piilareita ja kuuntelemaan tuskastelua vanhentuneista piilareista ha! 

Lopuks vielä kiva uutinen myös teille lukijoille!

LensOn.com tarjoaa meidän blogin lukijoille -10% alekoodin sivuston piilolinsseistä, silmälaseista ja aurinkolaseista. Koodi on letusgo ja se on voimassa 31.1.2014 asti. Sitten vaan kaikki rillikobrat tilausta vetämään mikäli haluatte vielä ensi vuonnakin nähdä hyvin, tai talviaurinko alkaa häikiä liian kirkkaasti!

Kiitos vielä piilareista ja muista härpäkkeistä Lenson:)

X Kaisa (ja Anna)

English: Christmas came early, cause we just got new contact lenses from our partner LensOn.com. We can see again, yay!

Share
Ladataan...

Ladataan...
LET US GO

Marc by Marc Jacobsin sormukset, jotka Noora toi Lontoosta. Tiesin heti kun sain nää, että Anna tulee haluamaan ton kultasen. Niinpä lähetin heti kuvan Whatsapissa ja lupasin rinkulan Andelle. Tietty. 

No se mekko, josta kirjotin tässä postauksessa. Yritän pian saada mekosta kuvia myös päällä. Lauantaina käytin tätä mustien sukkisten ja Air Maxien kanssa ja ilta oli ihanampi kuin aikoihin. 

Rautatabletit, jotka pelastaa mut huimaukselta! Mähän en siis syö lihaa ja oon aika saletti, että sen takia en saa tarpeeks rautaa. Tämä taas johtaa siihen, että mua pyörryttää ja huimaa usein. Lisäks välillä mun pää tuntuu siltä, että se vaan leijuis ilman kaulaa... Jep, friikkiä. Rautatabletit auttaa asiaan mutta oon tietoinen myös siitä, että mun pitää fiksailla ruokavalioita monipuolisemmaksi. 

Catepillarin talvikengät, jotka mummu osti mulle kun olin kahdeksannella luokalla. Siis ööö 14 vuotta sitten! Ja ne näyttää edelleen tuolta. En tajua. Tosin monta vuotta meni niin, että kengät lojui kaapissa mutta silti!

Kirja-aarteet. Mä rakastan kirjoja ja mulla on niitä ihan hulluna. Tällä hetkellä suurin osa on kyllä isotädin luona varastossa, mutta odotan jo että saan uuden kämpän ja kaikki kirjat sinne. Toi Perttu Saksan mustakantinen valokuvakirja on mun uusin löytö koulun kirjaston poistohyllystä. Kirjassa on pelottavia kuvia täytetyistä apinoista. Tuli muuten mieleen, että Imagessakin oli just Saksan  Indonesiassa kuvaama juttu apinoista, jotka esiintyy turisteille nukkenaamarit päässään. Hienoja mutta järkyttäviä kuvia pääset katsomaan täältä. 

Vikana vanhat joulukortit, jotka löysin antiikkikaupan "ota tästä ilmaiseksi"- loodasta. Aikamoisia 50-luvun aarteita <3 

Hyviä ajatuksia keskiviikkoosi! 

X Kaisa

English: Best things right now. Marc by Marc Jabobs rings that i got from my sweet friend Noora. New black dress that i love to wear with Nike Air Max sneakers and big earrings. Iron tablets to take away dizziness that i sometimes get, cause i dont eat meat. My Catepillar shoes i got 14 years ago and they still look fresh! Book collection and old christmas cards, that i found from "take for free"- box. <3

Share
Ladataan...

Ladataan...
LET US GO

Facebookissa tuli vastaan ihan uskomaton kuvasarja pienestä tytöstä, joka on kasvanut koko elämänsä villieläinten lähellä, sillä tytön vanhemmat ovat luontokuvaajia. Vanhemmat ovat kuvanneet tyttärensä Tippin lapsuutta vauvasta alkaen ja ainakin mun mielestä nää kuvat on ihan älyttömän upeita ja koskettavia. 

Nämä kuvat ja koko kuvasarjan löydät täältä.

X Kaisa

English: In these photos you see Tippi, who grew her childhood alongside wild animals, cause both  her parents are nature photographers. I absolutely love these pics! These and more photos from here.

Share
Ladataan...

Pages