Incel-miehet tarvitsevat feminismiä

Incel-mies ei tarvitse naista vaan vapautta ahtaista sukupuolirooleista.

Kun kanadalaismies huhtikuussa ajoi autolla väkijoukkoon keskellä Torontoa ja teko paljastui misogynistiseksi terrorismiksi, mietin mitä asiasta kirjoittaisin. Aiheesta tulisi ehdottomasti puhua enemmän, mutta sanat juuttuvat kurkkuun. En myöskään haluaisi antaa enempää tilaa tälle ns. incel-ajatusmaailmalle, jossa on pähkinänkuoressa kyse siitä, että heteromies, joka ei onnistu löytämään parisuhdetta tai seksikumppania, katkeroituu siitä kaikille naisille niin, että tahtoo tappaa heistä mahdollisimman monta.

Incel-miesten mielestä suurin syypää heidän kurjuuteensa on feminismi, joka on naisten oikeuksien lisääntymisen kautta saanut aikaan sen, ettei naisten tarvitse enää ripustautua mieheen kuin mieheen elannon ja turvan toiveissa. Mutta mitä enemmän minä asiaa mietin, sitä enemmän kummastelen sitä, miten nämä incel-miehet niin vihaavat feminismiä – vaikka oikeasti juuri he tarvitsisivat sitä.

Kuva: crimethinc

 

Maailmamme mieskuva on edelleen aika surullinen ja kerrassaan ahdas: pojille opetetaan yhä, että tunteita ei saa näyttää, pitää olla kovis, pitää osata rakentaa talo ja raivata metsä ja kaataa karhu. Ja incel-piirien mieskuva on vieläkin ahtaampi: se perustuu jakoon ”alfamiehiin” ja ”betamiehiin”, joista ensimmäiset onnistuvat muodostamaan romanttisia ja seksuaalisia suhteita naisten kanssa ja toiset eivät.

Tässä ajattelussa onni löytyy siis ”alfamieheydestä”. Kyseessä on kuitenkin mustavalkoinen, rajoittunut rooli, joka ei sovi kaikille ja joka on lisäksi auttamattomasti vanhentunut. Mies, joka leveilee rahoillaan ja autollaan, sillä kuinka monta naista saa ja miten suuri värkki housuista löytyy, ei itse asiassa vetoa enää moniinkaan naisiin. Yhä useammat tahtovat itselleen tasa-arvoisen kumppanin, eivät valtaa käyttävää pelimiestä.

Koko incel-ajattelu perustuu siis patriarkaaliselle valheelle siitä, millainen mies on ”oikeanlainen” ja siksi ”saa” naisia. Niinpä tätä mallia tavoitellut, kaikkensa tietynlaisen maskuliinisuuden rakentamiseksi tehnyt ihminen sitten pettyy ja katkeroituu, kun tuollainen mieheys a) ei olekaan automaattinen pillumagneetti ja b) ei teekään onnelliseksi, päinvastoin.

Ymmärrän täysin ahdistuksen, joka voi syntyä siitä ettei koe sopivansa sukupuolelleen määrättyyn rooliin, toteuttavansa sukupuoltaan Sillä Yhdellä Oikealla Tavalla. Näiden miesten pitäisi kuitenkin tajuta, ettei syypää heidän ahdistukseensa ole feminismi vaan rakenteet, jotka edelleen puskevat ihmisiä perinteisiin sukupuolirooleihin ja vaativat mahdottomia niin naisilta kuin miehiltäkin.

Ratkaisu ”alfamiehen” malliin sopimattoman ihmisen yksinäisyyteen ei siis löydy siitä, että yritetään väkisin ylläpitää naisten alisteista asemaa. Sen sijaan ratkaisu löytyisi siitä, että luopuisimme vihdoin stereotyyppisestä sukupuoliajattelusta ja etsisimme tapoja olla omia itsejämme sekä kohdata toiset ihmiset nimenomaan ihmisinä sen sijaan, että ajattelisimme heitä tietyn sukupuolen edustajina, jotka tulee valloittaa tai alistaa.

Niin, ratkaisu löytyisi siis feminismistä.

Feministit tahtovat laventaa naisten roolin kattamaan muutakin kuin hoivaamisen ja passiivisuuden – ja vastavuoroisesti miesten roolia niin, ettei heidän tarvitsisi olla vain vahvoja, tunteensa piilottavia koneita. Itse olen pitänyt tätä raja-aitojen kaatamista todella helpottavana, ja veikkaan, että myös monelle incel-ajattelun pariin myöhemmin päätyvälle voisi tehdä helvetin hyvää sisäistää tiukkojen sukupuoliroolien tarpeettomuus. Ajattelutapa, jota he vihaavat, todellisuudessa toisi siis vapautta myös heille.

 

jatka lukemista:
tosimiehen lokero on liian ahdas
meidän kaikkien pitäisi todellakin olla feministejä

 

seuraa blogia myös Facebookissa ja Bloglovinissa.