Yönäytös

Marisha Pessl: Yönäytös on tämän kirjasyksyn the tiiliskivi. Siinä on 725 sivua. Hartiani ovat jumissa, koska kannoin kirjaa toista viikkoa mukanani kaikkialle. En osaa suoraan lokeroida kirjan hyllypaikkaa, siinä on dekkarimaisia elementtejä, jännitystä sekä ripaus kauhua ja leikittelyä todellisuuden rajojen kanssa.

Pessl koukuttaa lukijan seuraamaan toimittaja Scott McGrathin yritystä selvittää totuus kulttimaineen saavuttaneesta väkivaltaelokuvia ohjanneesta Cordovasta. Cordova on vältellyt julkisuutta ja kaikki jäljet hänen elämästään vaikuttavat katoavan tyhjään. Nyt hänen 24-vuotias tyttärensä löydetään kuolleena ja Scott päättää selvittää asian taustat.

Alkuun pelkäsin, että kirja olisi minulle liian pelottava. Hetkittäin pelottikin. Mutta juuri sopivasti. Ihailen suuresti juonenrakennusta, joka pysyy ihailtavasti kasassa. Kirja sisältää uudenlaista visuaalista ilmettä, joka on onnistunein tähän asti näkemistäni. Verkkosivut, asiakirjat ja valokuvat kulkevat kirjan sivujen lomassa luontevasti. Elokuvallisuus on vahvasti mukana.

Pessl kirjoittaa hauskasti, yllättävästi ja luo hienon jännitteen. Lukija pääsee huisille matkalle etsimään vastauksia, itsestäänkin. Kaipaan elämääni tarinoita ja tätä lukiessa uppouduin syvälle sen hulluuteen, hengitin henkilöiden mukana, unohdin oman elämäni murheet, intouduin niin, että ratikassa ajoin pysäkkini ohi. Suositten.

”Lapamato joka on syönyt oman häntänsä. Ei ole mitään järkeä lähteä sen perään. Koska sillä ei ole loppua. Se vain kiertyy sydämen ympärille ja puristaa siitä veret pihalle.”
 

Kirja ilmestyy pian.

—

Minä siis harrastan lukemista. Kirjat on POP.

Minna J.