Ladataan...

Kuukauden kestänyt helvetti koettelemus urheiluelämys on vihdoin päättynyt. Olosuhteiden pakosta olen saanut tutustua varsin syvällisesti MM-jalkapallon maailmaan. Koska en olisi ikinä uskonut, että jaksaisin katsoa edes yhden jalkapallopelin alusta loppuun, on tämä ollut aikamoinen oppimiskokemus. Onhan tässä allekirjoittanutta alettu jo povaamaan Saksan maajoukkueen uudeksi tähtivalmentajaksi timanttisten neuvojen takia (Kannattaisko potkia sinne maaliin päin? Eiks kannattais tehdä maali?). Todennäköisesti minun kaitselmuksessani Saksa pärjäisi ainakin paremmin kuin nyt.

Jalitsun MM-kisat ovat olleet minulle silmiäavaava kokemus. Olen oppinut, että jalkapallossa ei jaella rangaistuksia täysin mielivaltaisesti, vaikka se siltä saattaakin tuntua. Ukot lentelevät ja kaatuilevat miten sattuu ja joskus siinä on jollain toisella lusikka sopassa, toisinaan ei. Opin, että uuden videotuomaroinnin ansiosta tuomareiden päätökset ovat 99-prosenttisesti oikeita, kun aiemmin ne olivat vain 94-prosenttisesti oikeita (kiitos aivot, että muistatte kaikenlaista tuikitärkeää nippelitietoa).

Olen oppinut sen, että olen varsin hyvä keskittymään esimerkiksi ristikoihin tai kirjaan, vaikka vieressä huudellaan minkälaisessa futiskiimassa tahansa. Samanaikaisesti aivoni pystyvät kuitenkin imemään itseensä tulevissa Trivial Pursuit -taistoissa tarvittavia faktoja, kuten sen, että Uruguay voitti maailman ensimmäiset futiksen MM-kisat vuonna 1930 ja että se on myös väkiluvultaan pienin maa, joka on päässyt mitaleille. Näissä kisoissa pronssia pokannut Belgia on toiseksi pienin.

Olen oppinut sen, että jalkapallo herättää hemmetin suuria tunteita. Esimerkiksi tylsistymistä. Tajuan täysin, miksi australialaiset fanit joivat kaiken kaljan pelikaupungista, sillä eihän jalista selvinpäin jaksa katsoa. Täytyy kuitenkin myöntää, että itsekin olen saattanut ainakin kaksi kertaa päästää suustani spontaanin äännähdyksen järkytyksen ja/tai innostumisen merkkinä peliä katsellessa.

Olen oppinut, että jalkapallo olisi sata kertaa mielenkiintoisempi peli, jos siinä olisi mukana kummallakin puolella yksi pelaaja, jolla on KEPAKKO (vrt. jääkiekko). Tämä yksi heppu saisi vähän läimiä muita pelaajia kepakolla, mutta kyseessä olisi älykepakko, jolla voisi jaella iskuja vain tietyn määrän. Ja ei tässä tietenkään ketään oikeasti mukiloitaisi tai puhkottaisi esim. silmiä, vähän vaan härnättäisiin ja kiusattaisiin.

Tärkein oppini kuitenkin on ollut se, että kun johonkin asiaan paneutuu kuukauden verran, oli se sitten omasta halusta tai puoliväkisin, sitä alkaa väistämättä hieman kiinnostua ja elää mukana. Kauhukseni huomasin, että lauantaina valitsin yksikseni telkkarista katsottavaksi MM-futiksen pronssipelin. Ilman minkäänlaista painostusta, lahjontaa tai kiristystä. Opin, että futis muuttaa ihmistä.

<3: Laura

Kuvat: Välipäivinä ehtii käydä metsässä ihmettelemässä Suamen luantoa. On se nätti!

Ladataan...

Mertta jakoi talvisia Tapiola-vinkkejä taannoin omassa postauksessaan. Jos talvisin Helsingin läntisimmässä kaupunginosassa riittää tekemistä, kesällä sitä vasta piisaakin!

Kun olet sijoittanut seutulippuun ja selvinnyt maanpinnalle Tapiolan metriksen rakennustyömaahelvetistä, ota suunnaksi vierasvenesatamassa sijaitseva Cafe Otsolahti. Tilaa virvoittava kuohuviini ja istahda terassille katselemaan rannalla käyskenteleviä veneilijöitä. Tästä voit jatkaa matkaasi joko jalan tai vuokrata kajakin Otsolahden melontakeskuksesta!

Skumpan loputtua lähde kiertämään Otsolahden kansallispuistoa* vastapäivään, kohti Westendiä. Alita Länsiväylä ja käänny vasempaan, Karhusaareen päin. Oikealla näet ulapan, jos hyvin käy niin jopa ruattin laivan, vasemmalla pauhaa motari. Muutaman sadan metrin jälkeen tie vie metsän siimekseen, Karhusaareen. Saaressa on harvinainen, tuuleton rantapoukama, jossa on mukava kesäisin pulikoida. Mertalla on tapana kesäisin töiden jälkeen pyöräillä Karhusaareen ja virittää riippumatto rantapuiden väliin.

Kun jatkat polkua eteenpäin, saavut Karhusaaren taidekeskuksen eli Sinebrychoffin huvilan pihaan. Istahda hetkeksi sammaloituneille portaille ja piipahda katottomassa kasvihuoneessa. Huvilaa voi vuokrata vaikkapa omien pirskeiden pitoa varten!

Jatka matkaa Länsiväylän ali Keilaniemen rantaan. Hyvällä säällä saatat nähdä melojia, suppaajia, wakeboardaajia ym. vesipetoja polskimassa. Menoa voi ihailla terassilla kalia kourassa ja hamppari toisessa tai vuokrata välineet ja pulahtaa mukaan vesiurheilukeskus Laguunista. Täältä saa myös Espoon kaupungin soutuveneitä lainaan.

Laguunista lähtiessä aisti kansainvälistä tunnelmaa Keilarannan tornitalojen väleissä, ylitä Länsiväylän ja Kehä 1:n yhdistävä tie(työmaa) ja olet pian Otsolahden rannalla. Väistele hanhenpaskaa sekä ärtyisää joutsenperhettä ja käppäile arkkitehtonisten helmien ohitse Leimuniitylle. Jos virtaa riittää, pelaa kierros minigolfia, kirmaa niityllä (tätä näkyy tehtävän) tai skeittaa veden äärellä. Kun päivä alkaa olla pulkassa, kipaise vielä Tapiolan keskusaltaalle. Siemaise siellä pussari tai nauti hotellin terassin antimista. Länsi-metu palauttaa itäisimmätkin vieraat takaisin kotiin.

<3: Mertta

*Otsolahden kansallispuisto ei ole kansallispuisto, vaan lempilahteni lempinimi.

Kuva: Bear Island Pine Beach

Ladataan...

1. Miksi Radio Suomella on Suomen taitavin toimitus ja kiinnostavin sisältö, mutta voih, niin surkeaa musiikkia? (Toim. huom. kyseisen kanavan musiikkiohjelmat ovat kylläkin timanttia.)

2. Onko Yhteishyvän taso noussut vai oma ikä karttunut?

3. Annosteleeko kukaan pyykinpesuainetta veden kovuuden eikä perstutuntuman mukaan?

4. Miksi itseään kohtaan on niin armoton ja rakkaitaan kohtaan hyväksyvä ja armollinen?

5. Miksei Pendolinoissa ole työskentelyhyttejä?

6. Onko kenenkään maan päällä tallustavan sielun kivipuuteri koskaan loppunut muusta syystä kuin siksi, että puuteri on tippunut lattialle ja mennyt rikki?

7. Miksi uusien kenkien ostaminen on edullisempaa kuin vanhojen korjauttaminen?

8. Miksi pyörän kellon rimpautus tulkitaan useammin vittuiluksi kuin kohteliaisuudeksi? (Tulkinta: “VITTU VÄISTÄ VITTU!” Totuus: “Hei edessäkulkeva, antaisitko tilaa minulle, niin pääsen ohittamaan sinut? Kiitos!”)

9. Milloin Saara Turusen seuraava teos ilmestyy?

10. Loppuvatko jalkapallon MM-kisat ikinä?

<3: Mertta & Laura

+ Bonuskysymys: kuuluuko käivärä kesään?

Pages