Tämän kesän tempo

Kiitos Rosanna, tämä on hauskimpia haasteita, mitä muistan nähneeni.

 

Päivän suunnitelma: Tänään oli kotiinpaluupäivä. Asunto piti jättää kello kahteentoista mennessä, joten päivän suunnitelma muodostui itsensä, perheensä ja matkatavaroiden kohtuullisen kivuttomasta kotiin saakka hoitelemisesta.

Lounaani tulee koostumaan: ”Lounas” tuli syötyä n. 15 vailla kahdeksan. Tai miten sen nyt ottaa, vielä 11.20 söimme Berliinissä vadelmajuustokakkua. 

Viime yönä näin unta: Varmaan jotain pakkaamispainajaisia. Tylleröinen ainakin näki painajaisia, sillä jouduimme herättämään hänet kesken raivoisan itkun, hakkaamisen ja potkimisen. Toiset ottavat tuon nukkumisen vissiin vähän vakavammin…

Eilen tapahtui seuraavaa: Ilmassa oli pientä matkaväsymystä, joten saatuamme tylleröisen päiväunille, menimme kahville Potzdamer Platzille. Tutuistuin myös saksalaiseen käsityölehtivalikoimaan. Illalla kävimme vielä koko joukkueen voimin yhdessä syömässä ja jätskillä. Kersnaakkelit nukutettuamme juttelimme vielä kokemuksistamme ja suunnittelimme kotiinpaluuta.

Päivän asu: Tiimiasu tylleröisen kanssa. Parempikin kuva olisi, mutta siinä mahani pömpöttää kuin olisin 5. kuulla raskaana. Mitä siis en ole, ihme kun mahamakkara ei vaan sitä tajua. 

berliini_14_19.jpg

Tarkoitus on esitellä päivän asua, joka on äidillä ja tyttärellä samanlainen Noshin mekko. Pääosassa tässä nyt kuitenkin näyttää olevan AirBerlinin bonusohjelmaa mainostava (?!) strutsi

 

 

Lempparibiisini juuri nyt: Viikon, ellei kahdenkin, korvamatona on soinut mm. Oktonauttien tunnari ja Buena Vista Social Clubin Chan Chan.

Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: Nyt iski hirveän umpimielinen olo. En vissiin mitään… Eikun! Kävin kesäkuussa ihan kurssillakin! Opin tekemään kehyskukkaroita!

Seuraavat pippalot joihin olen menossa: Apua, ei mitään tietoa! Mutta yllätyksenä tulevat juhlat ovatkin niitä parhaita. No yhdet häät on kyllä tiedossa.

Juuri nyt minua ärsyttää: Puolison loma loppuu viikon kuluttua. Olen tottunut pitämään siippaani kotona kesäisi neljän viikon sijaan kuusi. Tuntuu, ettei tässä nyt ehditty mitään. Näitä ensimmäisen maailman ongelmia jne.

Toisaalta haluan suositella: Hetkessä elämistä. Tapaan tehdä suunnitelmia, varasuunnitelmia ja niiden varasuunnitelmia. Ei suunnitelmissa, etekään vara- sellaisissa ole mitään huonoa, mutta siinä suunnitelmia väsätessä voi jotain jäädä hetkessä huomaamatta. Esimerkiksi mahdollisuus kahlata suihkulähteessä.

Ja tähän lopuksi tietenkin toivon, että mahdollisimman moni tarttuisi haasteeseen, mutta että etenkin  kävisi kirjoittamassa tänne myös kesäjuttujaan :)

 

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.