Ladataan...

 

Siivosin työpöydän syyskuun viimeisen kunniaksi. Tervetuloa lokakuu, toivottavasti olet hiukan armeliaampi ajan ja kiireen suhteen, teet ruskasta mahdollisimman räiskyvän ja tuot mukanasi kuulaita syyspäiviä. 

*

Cleaning out my desk and welcoming October.

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

 

Eiliset punajuuret pääsivät tänään hetken mielijohteesta carpaccioon. Mielijohde johtaa juurensa tämänpäiväiseen heikkoon hetkeen juustohyllyn vieressä. Mozzarellaa sivusilmällä kytätessäni mieleeni juolahti tämä kuva, eli Kwestia Smaku:n punajuuri caprese.

Päädyin itse yhdistämään lautaselle mozzarellaa, punajuurta, hasselpähkinöitä ja tuoretta minttua. Päälle pirskotellaan punaviinietikkaa (tai balsamicoa), oliiviöljyä ja sormisuolaa. Klassinen carpaccio sisältää raakaa lihaa ja kasvisversiokin tehdään yleensä raa'asta, ohuen ohueksi siivutetusta kasviksesta. Punajuuria ei tosin suositella syötäväksi raakana, sillä ne saattavat aiheuttaa pahoinvointia tai vatsaväänteitä. Jokainen voi tietysti oman vatsansa kustannuksella kokeilla, kestääkö maha punajuuren vai ei.

Keitä punajuuret kypsäksi kiehuvassa vedessä, kypsymisaika riippuu punajuurien koosta: kokeile veitsenkärjellä kypsyyttä. Jäähdytä ja kuori punajuuret, siivuta ohuen ohueksi viipaleiksi. Levitä punajuuret lautaselle ja revi päälle huoneenlämpöistä mozzarella di bufalaa. Ripottele päälle kevyesti murskattuja hasselpähkinöitä (tai esimerkiksi saksanpähkinöitä), suolaa, punaviini/balsamiviinietikkaa, oliiviöljyä ja tuoretta minttua (tai esimerkiksi basilikaa, oreganoa tai timjamia). Nauti rapsakan leivän kanssa.

Carpaccio sopii hyvin alkupalaksi. Lasken yleensä yhden keskikokoisen punajuuren ja 1/2 mozzarellapallon per naama. Annoksen voi tehdä hyvin yhdelle, isolle laakealle lautaselle, josta jokainen voi napata satsin omalle lautaselleen. 

*


Making beetroot carpaccio inspired by this beautiful picture from Kwestia Smaku. I use boiled beets sliced thinly, topped with torn mozzarella di bufala, chopped hazelnuts and fresh mint. Splashes of red wine vinegar, olive oil and sea salt go on top. And some crusty bread to eat.

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

 

Päivän paras hetki oli nostella hehkuvaa satoa mullasta äidin puutarhassa. Kuvassa on punajuurien lisäksi pari raitajuurta. Ja sitten tuo yksi kaveri, jonka kai pitäisi olla keltajuuri, mutta nauriilta se näyttää. En ole koskaan kokannut raitajuuria ja odotankin innolla näiden hakkelointia, jotta näen kauniin sisäpinnan. 

*

Mom's garden still keeps on giving. This time the bounty was very colorful.

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

 

Parasta juuri nyt on olla yksin kotona, nauttia täydestä hiljaisuudesta ja fiilistellä viimeisiä kultaisia hetkiä. Tätä hetkeä tosin edelsi kaaoksen selvittely, johon kuului monta kassia pyykkiä, läjä likaisia tiskejä, purkamattomia matkakasseja, yleistä sotkua ja pikkuruinen meltdown tekemättömistä töistä. Lakaisin kaikki (kuvaannollisesti) maton alle täksi illaksi.

*

Home alone when the light gets golden. Sometimes that is all you need.

 

 

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

 

Inspiroiduin tästä kuvasta, jossa näkyy Martha Stewartin versio perinteisestä kreoliruokalajista, jota kutsutaan Eggs Sardou'ksi. Annos on kotoisin Louisianasta, ja se sisältää kermassa muhitettua pinaattia, artisokansydämiä, uppomunia ja hollandaisekastiketta. Kyseessä onkin varsin tykkiä tavaraa, vaikka eittämättä herkullista. Tämä oma aamiaispannuni on siitä varsin löyhä tulkinta. Pinaatti pääsee artisokansydämien ja valkosipulin kanssa yhteen pannuun, johon rikotaan kananmunat ja koko homma viimeistellään nopeasti uunissa. Voit myös kypsentää kananmunat paistinpannulla loppuun, peitä silloin pannu kannella.

Aamiaispannu on nopsa valmistaa ihan arkenakin ja se on tuntuvasti kevyempi versio alkuperäisestä ruokalajista. Voit tietysti holauttaa pannulle hiukan kermaa, se tekee ruoasta aavistuksen ylellisemmän: kerma on aina kermaa. Innostun helposti näistä kananmunaa sisältävistä yhden pannun aamiaisruoista. Turhaa tiskiä ei tule, montaa asiaa ei tarvitse valmistaa samaan aikaan ja koko homma on valmiina lautasella höyryävänä.

 

Pinaatti-artisokkapannu (kahdelle reilusti)

150 gr pinaattia tai 1 pss (à 150 gr) pakastettua pinaattia
1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 rkl voita
Suolaa ja rouhittua mustapippuria
1 prk (à 160 gr) öljyyn säilöttyjä artisokansydämiä
1 sitruuna
1 tl seesaminsiemeniä

2-4 kananmunaa

Jos käytät pakastettua pinaattia, sulata ja valuta se lävikössä. Napsauta uunin grillivastukset päälle. Hienonna valkosipulinkynnet ja lorauta artisokkapurkin öljyä paistinpannuun yhdessä voinokareen kanssa. Heitä valkosipulimurska öljyyn ja pinaatit perään kun valkosipulit alkavat sihistä öljyssä. Purista mukaan 1/2 sitruunan mehu ja lisää tarvittaessa pieni loraus vettä, jos seos tuntuu kuivuvan liikaa.

Kuullota pinaattia ja valkosipulia miedolla lämmöllä vain sen verran, että pannun sisältö lämpeää kevyesti, tarkoitus ei ole ruskistaa tai kypsentää. Lisää sekaan halkaistut, kevyesti öljystä valutetut artisokat ja pyöräytä kaikki sekaisin, mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla.

Jos paistinpannusi on uuninkestävä, riko pannulle 1-2 kananmuna per syöjä, ripottele päälle seesaminsiemeniä ja työnnä uuniin 3-7 minuutiksi, riippuen siitä kuinka pehmeäksi haluat jättää kananmunat. Jos pannusi ei kestä uunia, siirrä pinaattiseos pieneen uunivuokaan ja lisää kananmunat sinne.

Tarjoa rapean leivän ja sitruunalohkojen kanssa. 

*

I was inspired by Eggs Sardou, which a Louisiana Creole dish made with creamed spinach, poached eggs, artichokes and hollandaise sauce. My version is more simple, a bit healthier and quicker to make on a weekday. I start with gently warming some garlic and spinach in a pan, drop the artichokes in, break some eggs into the mix and put the whole pan into oven so that the eggs have just set. Crusty bread and some lemon slices and you are good to go.

 

 

Share
Ladataan...

Pages