Kirjahaasteeseen vastattu täälläkin!
Hitaalla hämäläisellä ottaa aina aikansa, ja tämäkin haaste sai levätä odottelemassa luonnoksissa aika pitkään. Kiitos Ella F:lle haasteesta! Tämän tekeminen oli hauskaa, ja näitä kysymyksiä miettiessä tajusin, että olen sittenkin lukenut aika paljon enemmän kuin kymmenen kirjaa 😀
1. Kirja, joka on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?
Moby Dick. Luin sen lukiossa, ja vihasin sitä! Valaanrasva tunki korvistakin ulos sitä lukiessa. Kuitenkin saatuani kirjan loppuun, tajusin mistä ne 10 000 sivua oikeasti kertoivat. Eivät valaanrasvasta.
EDIT: heti kun olin julkaissut tämän, muistin kirjan joka on avartanut maailmaani yksittäisistä kirjoista eniten: Tuomas Alatalon Olen ja saan sanoa. Vaikeasti cp-vammaisen nuoren miehen omaelämänkerrallinen teos. Siitä on kiistelty paljon, onko kirja oikeasti Alatalon (avustetusti) kirjoittama, mutta oli tai ei, se sai ajattelemaan vammaisia ihan uudella tavalla.
2. Sanotko koskaan, että olet lukenut jonkun kirjan vaikka et olisikaan, koska k.o. kirjan katsotaan kuuluvan nk. yleissivistykseen?
En varsinaisesti väittänyt, mutten ole aina korjannut jos joku on niin sattunut luulemaan, hih. Olen joskus jopa pystynyt puolitutun kanssa keskustelemaan hyvinkin asiantuntevasti jostain kirjasta/näytelmästä/bändistä, josta olen kuullut puolikkaan sanan jossain toisessa yhteydessä. Joskus ohitan tämän siirtämällä aihetta ”Hmm, en taida olla lukenut sitä mutta tämän olen, ja mielestäni…”
3. Oma(t) klassikosi ja lyhyet perustelut?
Apua, klassikko!? Täh? Häh? Tää on nyt sellainen kysymys, johon tarvittaisiin ehkä luovuutta ja mielikuvistusta, joten mä en kykene keksimään tähän mitään. Musta tuntuu että mun mielen sopukoissa on tähän joku hyvä vastaus, mutta en saa sitä ulos millään. Palaan tähän myöhemmin jos keksin jotain.
4. Oletko lukenut näytelmiä?
Hmm, juuri lukemani Sofi Oksasen Puhdistushan oli alunperin kirjoitettu näytelmäksi, eli lasketaanko se? Olen nähnyt sen ensin näytelmänä (pidin kovasti), sitten oopperana ja viime syksynä myös elokuvana. Kirja ikäänkuin viimeisteli sarjan. Kyllä se vaan niin on, että kirjasta saa enemmän irti kuin elokuvasta.
5. Onko mikään kirja tuottanut sinulle tuskaa ja jos on, niin miten?
Dalton Trumbon Sotilaspoika. Hyi hyi ja hui. Tulee fyysisesti paha olo kun ajatteleekin. Se on siis vuonna 1938 kirjoitettu sodanvastainen romaani, joka kertoo ensimmäisessä maailmansodassa vakavasti loukkaantuneesta nuoresta miehestä. Yksi pahimpia painajaisiani olisi joutua johonkin onnettomuuteen ja päätyä sairaalaan vihannekseksi, eikä tämä kirja mitenkään helpottanut sitä.
Toisena on pakko sanoa Peter Hoeg: Hiljainen tyttö. En vain saanut otetta kirjasta, en millään. Enkä tajunnut yhtään mitä siinä tapahtuu, en niin mitään. Harvoin mikään erikoinen kirja jää kesken (vrt kysymys 8), mutta tätä en kyennyt lukemaan loppuun. Yök, outo.
6. Kirjahylly kotona: joo vai ei?
Tietenkin joo. Siellä on tietoteokset kuten kokkikirjat; lahjaksi saadut kirjat, joiden arvon tajuaa joskus vasta jälkikäteen; kirjat, jotka on ostanut joskus nuorempana ja joille nyt naureskelee ja huokailee nostalgisesti; ne kirjat joista ei pidä, mutta jotka näyttävät hienoilta hyllyssä ja kuuluvat yleissivistykseen (vrt. kysymys 2) sekä ne, joilla on oikeasti (tunne)arvoa. Ostimme juuri uuden kirjahyllyn, ja ajattelin leuhkia sillä blogissakin, kunhan saamme sen joskus järjestykseen (ja vaikka se onkin Ikeasta).
7. Paperia vai e-kirja?
Paperikirja ehdottomasti. En ole lukenut yhtään e-kirjaa, enkä ole varsinaisesti sitä vastaan. Mutta kyllähän siinä paperikirjassa on sitä jotain.
8. Kannattaako lukeminen aina?
Uskoisin, että kannattaa. Vaikka kirja olisi omasta mielestään huono, aina voi oppia jotain, tai kokea jotain.
Paitsi muutaman kerran bussissa lukiessa olen vahingossa mennyt oikeasta pysäkistä ohi. Silloin on harmittanut.
9. Mitä sinulla on nyt luvussa tai seuraavana listalla?
Tällä hetkellä minulla on työmatka-lukemisena Tess Gerritsenin Eloonjäänyt (ei paras Gerritsenin kirjoista). Tykkään dekkareista, ja minusta ne sopivat erityisen hyvin bussimatkoille. Rikostarinat eivät vaadi suurta tunnelatausta, joka menisi piloille aina bussista toiseen vaihtaessa ja pienissä pätkissä luettaessa. Aamuisin tai työpäivän jälkeen nuutuneena on helpompi tarttua jännittävään juoneen kuin johonkin raskastekoiseen ja suurta ajattelua vaativaan.
Seuraavaksi lukulistalle on tulossa työkaveriltani Eve Hietamiehen Tarhapäivä. Odotan innolla!
10. Ensimmäinen mieleesi tuleva runoilijan nimi?
Heli Laaksonen.
Kirjahylly on vielä järjestelemättä, kuten näkyy. Jalkapalloon viittaavat kirjat ovat mieheni, melkein kaikki muu kirjahyllyssämme on minun. Tarzaneilla on tunnearvoa, sillä isäni on nähnyt paljon vaivaa aikanaan hankkiessaan ne.
En nyt keksi enää ketään, kuka ei olisi haasteeseen vastannut. Kävin vielä varmistamassa muutamasta lemppariblogistani, mutta kaikki ovat jo haasteen saaneet joltain ja suurin osa vastannutkin. Hihkaiskaa jos joltain vielä puuttuu kirjahaaste, mielellään jaan nämä kysymykset eteenpäin! :)
EDIT: Haastan Keyword: Love -blogin Jonnan vastaamaan näihin kysymyksiin, sekä bonuskysymyksenä: Mikä kirja on yllättänyt eniten?