Ladataan...
Tuuliajolla

En ole koskaan ollut suuri joulukoristeiden ystävä. En pidä kimaltelevista esineistä, enkä osaa asetella mitään koristeita niin, että ne olisivat kaikki sulassa sovussa keskenään ja näyttäisivät oikeasti hyvältä. Lasten vuoksi olen kuitenkin hieman yrittänyt tsempata ja olen luonut kotiin jouluista tunnelmaa paperitähdillä ja pikkuruisilla tontuilla ( jotka näyttävät vähän orvoilta ja yksinäisiltä, tylsiltäkin ) Ostin jopa huonekuusen, mutta en ole varma oliko se kovin hyvä ostos. Maksoi kolmetoista euroa ja näyttää hassulta, eikä mulla ollutkaan sille sopivaa ruukkua ja nyt se tönöttää edelleen siinä samassa muovipussissa mihin pakkasin sen viikko sitten Prismassa.

Olen vähän sitä mieltä, ettei joulua varten tarvitse koristella kotia vain sen vuoksi, että ne koristeet tekevät sen joulun. Lapsena joulun teki kovat pakkaset ja suuret kinokset, loma koulusta sekä tietenkin ne joululahjat. Nyt näin aikuisena joulun tekee kaikki se kiireettömyys ja yhdessäolo. Lämmin koti ja kynttilät. Jouluaaton riisipuuro, lanttulaatikko, lihapullat ja lämminsavulohi. Antamisen ilo ja vilpittömyys. Syvälle hetkeen uppoutuminen ja kiitollisuus. Tunne siitä, että taas yksi vuosi on taputeltu ja uusi odottaa malttamattomana jo nurkan takana.

Hyasintteja en ole vielä ostanut ainuttakaan, mutta ehtiihän sitä vielä. Pidän eniten hyasintista silloin, kun se ei vielä ole puhjennut täyteen loistoonsa. Hyasintti on jopa hieman ruma kun se kukkii, mutta silti se on pakko ostaa joka vuosi tuomaan jouluista tuoksua kotiin. Ollaan myös leivottu lasten kanssa pipareita yhteensä neljä peltiä. Yksi on koristeltu ja jo syötykin, mutta loput kolme pitäisi vielä koristella, täytyy vain ensin käydä ostamassa uusi satsi ranskanpastilleja.

Herään eloon ja kunnon joulutunnelmaan vasta päivä ennen jouluaattoa, kun kannamme kuusen ( muovikuusi ulkovarastosta ) sisälle ja koristelemme sen. Mitään jouluperinteitä meille ei ole ehtinyt muodostumaan, mutta haluaisin ehdottomasti käydä kuuntelemassa kauneimpia joululauluja. Tai ylipäätään käydä edes joulukirkossa. Tämä on aina jäänyt vain ajatusten tasolle, mutta tänä jouluna haluaisin toteuttaa edes toisen näistä.

__

mikä teidän mielestä tekee joulun ja mitä perinteitä teillä on?
Share

Ladataan...
Tuuliajolla

Se olisi joulukuun ensimmäinen, hyvää sellaista kaikille. Pitkä marraskuu on vihdoin selätetty, lapset avaavat ensimmäiset luukut kalentereista ja joulunodotus voi kirjaimellisesti alkaa. Jes, ihanaa. Monelle keittiöalalla työskentelevälle joulunaika on usein suht kiireellistäkin aikaa pikkujouluineen ja joulupöytineen, mutta mä povaan rauhallista joulukuuta. Meillä ei esimerkiksi järjestetä pikkujouluja ulkopuolisille, mikä tietenkin helpottaa normaalia työmäärää.

Muuten joulukuu on töiden puolesta täysin normaali ja ihan hyvä niin, sillä olen hieman jäljessä omasta työtahdistani. Takana on melkein viikko sairaslomaa sinnikkäiden vatsavaivojen vuoksi ja vasta tänään torstaina olen päässyt takaisin töihin. Tuntuu hieman nurinkuriselta edes sanoa tätä, varsinkin kun vielä hetki sitten kirjoitin kohtuuden olevan kaikki kaikessa mitä tulee hyvään oloon, kehon tasapainoon ja ruokailutottumuksiin, mutta mun täytyy nyt hieman niellä omia sanojani ja todeta, etten voi oikein hyvin. Tähän päälle vielä pieni kaamosväsymys, niin soppa on valmis.

Olen aina hymähtänyt kaikenlaisille dieeteille ja FODMAP- ruokavaliolle. Ajatellut, ettei ihminen tarvitse niitä mihinkään ja että se kohtuus kaikessa on avain hyvään oloon. Tämän viimeisen viikon aikana olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että mun on tehtävä nyt suuri muutos ja katsottava tarkemmin mitä suuhuni pistän, sillä niin uskomattoman kipeä olen ollut kuluneen viikon aikana. Kaikki alkoi voimakkaasta oksentamisesta joka jatkui korkeaan kuumeeseen ja päättyi lopulta kolme päivää kestäneisiin vatsakramppeihin ja kipuihin. Syksyllä huomasin, että vatsaani koskee säännöllisen epäsäännöllisesti ( juuri nimenomaan oikealle puolelle ) aina kun laitan kenkiä jalkaan, nousen tuolilta tai sängyltä, jopa kun teen vatsalihasliikkeitä. Vatsaa painaessa löytyy napani vierestä oikealta kosketusarka kohta, jonka luulin johtuvan ( jostain kumman syystä, älkää kysykö miksi! ) synnytyksistä. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, ettei se välttämättä liity millään tavalla synnytyksiin - miksi liittyisi?

Olen selannut läpi omaa potilashistoriaani ja huomannut, että sairastan tämän " mystisen vatsataudin " aina puolen vuoden välein, eikä kukaan perheenjäsenistämme koskaan ole saanut tätä itselleen. Ajattelen, että sisälläni tapahtuu nyt jotain sellaista mistä itsekkään en tiedä yhtään mitään.

Tämän kammottavan viikon jälkeen olen ottanut härkää sarvista ja laittanut pyörät pyörimään, sillä vastauksen on löydyttävä. En halua käydä tätä läpi taas uudelleen ja uudelleen.

Toivon, että jo kovin juoksemaan lähtenyt mielikuvitukseni olisi väärässä ja ratkaisu tähän olisi ruokavalio.

Hyvä joulukuu, ole mun puolella ja tee tästä hyvä.

Share

Ladataan...
Tuuliajolla

Yksi asia mikä on aina aiheuttanut itselleni päänsärkyä pakkasten tultua on lasten sormien pysyminen lämpiminä. Olen tuhlannut useita kymppejä erilaisiin talvirukkasiin ja aina saanut kokea karvaan pettymyksen. Joko hanska on ollut vaikea pukea, varsi ei ole ollut tarpeeksi pitkä suojatakseen rannetta kylmältä viimalta ja lumelta, hanskan sisus ei ole ollut lämmittävä ja on vaatinut sisälleen vielä toisen ohuemman hanskan, materiaali ei ole ollut millään tavalla hengittävä eikä vedenpitävä, saumaukset ovat ratkenneet ja mitäköhän vielä? No vaikka ja mitä!

Vauhdikkaalla pojallamme olen huomannut, että hyviin materiaaleihin kannattaa panostaa, sillä ne maksavat itsensä ajan kanssa kyllä takaisin ja laadukkaat tuotteet kestävät ennen kaikkea aikaa ja säästävät myös sitä lompakkoa.

Siksi päätin, että tänä talvena lasten sormet pysyvät lämpiminä ja panostan kerralla kunnollisiin hanskoihin ja pitkien pohdintojen jälkeen ostin molemmille lapsille Hestra:n Baby Zip Long talvirukkaset. Melkein neljänkymmenen euron hinta yhdelle lapasparille oli kieltämättä todella suolainen ja kirpaiseva, mutta ovat toimineet meidän lapsilla kuin unelmat ja sormet ovat pysyneet lämpiminä. Jopa meidän tytöllä, joka ei ulkona ollessaan vielä niin paljoa kohnaa ympäriinsä mitä isoveljensä, vaan keskittyy enemmän keinumiseen ( missä tulee kylmä, hyyyr! )

Hyvää näissä talvirukkasissa on se, että ne on todella helppo ja mukava pukea. Pitkän vetoketjun asiosta lapsi saa nämä itse laitettua helposti. Ranteen kohdalla oleva tarrakiinnitys pitää huolta siitä, että rukkanen pysyy kädessä ja sen avulla sitä voi myös hieman säätää. Rukkaset ovat sisältä todella paksut ja rukkasen sisällä oleva PrimaLoft eriste on lämpimämpi, kuivempi, pehmeämpi ja kokoonpuristuvampi materiaali, joka myös kuivuu nopeasti. Suuri plussa myös siitä, että näissä rukkasissa ei ole ainoastaan vahvistettua kämmenosaa, vaan se jatkuu myös sormenpäiden yli. Useissa lapsille tarkoitetuissa talvirukkasissa on ainoastaan vahvistettuna kämmenpuoli ja rukkaset menevät usein rikki juuri sormenpäiden kohtaa.

Näiden plussien lisäksi rukkaset ovat myös tuulenpitävät sekä vedenpitävät ja ovat tarkoitettu juuri kylmille pakkaskeleille. Pienimmillä pakkasilla lapsilta löytyy käsistä Kappahlin Kaxs Proxtex talvihanskat, jotka toimivat hyvin pienillä pakkasilla.

Tälläkin hetkellä pakkasen paukkuessa yli kymmenen asteen, on meidän lapsilla päiväkodissa käsissään lämpimät Hestrat ja tiedän, ettei ne pienet sormet palele.

Suosittelen jokaiselle! Vielä ehtii raapustamaan joululahjalistalle yhden toiveen lisää.

__

Kuva: XXL

 

Share

Pages