Superfood vol. 3: Mustaherukka

Viherpiiperö

Taisi olla vuosi sitten, kun sain ystävältäni rungollisen mustaherukkapuun (?), josta hän ei enää pitänyt. Nyt se on nököttänyt meidän etupihalla ja sen kaverina kasvaa kuunliljoja. Keväällä olin ihan innoissani, kun siihen tuli lehtiä ja sitten alkoikin ilmestymään kukkia. Tällä viikolla saimme maistaa sen herkullisia marjoja, joita tuli noin puoli litraa. Oli hassun näköistä, kun pieni pensas notkui täynnä marjoja. Taaperokin kiersi mustaherukkapuuta kuin kissa kuumaa puuroa ja yritti kovasti napsia sieltä herkkuja suuhun.

Mustaherukka tuo mieleeni lapsuuden. Pienenä tyttönä piti kerätä mustaherukat pois pensaasta ja se ei ollut kovin mieluista puuhaa (onneksi pensaita ei ollut kovin monta). Toisaalta siinä saattoi samalla napsia huomaamatta paljon herkullisia ja terveellisiä marjoja. Vaikka lapsena piti kerätä marjoja, olen siitä myös kiitollinen - en varmaan keräisi nyt marjoja, jos ei olisi lapsena tarvinnut niin tehdä. Nykyään se on mukavaa puuhaa ja otan sen myös liikunnan kannalta. Taidan olla samanlainen kuin isäni, joka viuhtoo metsässä menemään poimuri kourassa :). Mutta pitäydytäänpä nyt tässä mustaherukassa. Kotona meillä tehtiin yleensä marjoista mehua, jota juotiin kun oli kipeä. Muistan myös maistaneeni myös toisenlaista mehua, joka oli tehty mustaherukan lehdistä (alkukesän lehdistä). Löysin siihen ohjeen sattumalta yhdestä lehdestä (Suomenkuvalehti?), jossa juomaa kutsuttiin nimellä Louhisaaren juoma. Tässä ohje:

Louhisaaren juoma

5 litraa vettä

4 litraa mustaherukan lehtiä

25 g sitruunahappoa

500 g sokeria

Huuhtele lehdet ja laita ne isoon teräsastiaan. Kaada päälle kiehuvaa vettä, lisää sitruunahappo ja sokeri. Sekoita. Peitä kannella ja anna seistä seuraavaan päivään. Siivilöi juoma ja kaada pulloihin. Tarjoile kylmänä. Kokeile myös kuplajuoman kanssa.

Itse en tuota ohjetta ole vielä testannut, koska pensas on sen verran pieni ettei lehtiä riitä sitten alkuunkaan.

Mustaherukan kukat puhkeavat kukkaan toukokuussa.

 

Kasvupaikka

Mustaherukka viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla ja se menestyy lajikkeesta riippuen Lapissa asti. Maan tulisi olla suhteellisen ravinteikas, läpäisevä ja kalkittu. Keväällä heitin mustaherukan juurelle kourallisen kanankakkaa ja hieman kalkkia. Lannoittaminen taidettiin palkita marjoja notkuvalla pensaalla. Taimiväliksi suositellaan 200 cm, mutta jos pensaita mielii käyttää aidanteena, silloin istutusväli on pienempi (100 cm). Mustaherukkaa ei tarvitse hoitoleikata juuri ollenkaan. Mustaherukan tuholaisia voivat olla härmä (marjan ympärillä valkoista töhnää) ja erilaiset ruosteet (lehdissä esim. ruskeita pisteitä). Ruosteen osalta ennaltaehkäisyä voi tehdä poistamalla huonoja kasvin osia.

 

Siinä niitä sitten olisi, mustaherukoita suuhun laitettavaksi.

 

Marjat

Raakana marjat ovat vihreitä, mutta kypsyessään lähes mustia. Raa'an marjan maku on hyvin karvas ja suu jää väkisin auki. Kypsän marjan maku on hieman kirpsakka, mutta kuitenkin makea. Mustaherukassa on paljon C-vitamiinia 120 mg/100g, muttei läheskään niin paljon kuin tyrnissä. Mustaherukan syönnistä voi olla apua painonhallinnassa, koska se siinä on vähän energiaa, mutta paljon vettä ja ravintokuitua, jotka pitävät nälän tunteen loitolla. Marjat sisältävät paljon kaliumia (340 g/100 g), joka edistää suolan eritystä ja näin ollen alentaa verenpainetta. Lisäksi marjassa on runsaasti karotenoideja, joista osa toimii A-vitamiinin esiasteina. Nämä puolestaan suojaavat ihoa ja limakalvoja. Marjoissa on myös antosyaaneja (flavonoideja), jotka antavat marjoille tumman sävyn. Tutkimuksissa on löydetty, että antosyaaneilla voi olla yhteyttä aivojen, silmien ja verisuonten terveyteen. Hyvästi siis tukkoiset verisuonet ja tervetuloa notkeat! Mutta, mitäpä muuta voisi marjoista tehdä kuin mehua? Mustaherukkahyytelö tai hillo on varmasti hyvää liharuokien tai vaikka leipäjuuston kaverina. Itse innostuin tekemään hyytelöä kerätyistä marjoista, mutta se kyllä epäonnistui. Laitoin aivan liian vähän sokeria ja siitä tuli aika kirpeää. Itseäni voin syyttää, koska en yleensä lue ohjeita. Olisi pitänyt syödä marjat sellaisenaan.

 

Lähteet: Suomalainen taimi, Fineli, Mustaherukasta apua silmille ja aivoille, Ruosteet

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.