Se tulee joka puolelta. Se näyttää kaiken. Se on kirkasta, kovaa, valkoista, hengästyttävää. Ihanaa ja kamalaa yhtä aikaa. Kaikki sympatiani heille, joille kevät ja valon lisääntyminen on se vaikein aika vuodesta. 

Viime viikonloppuna oli kevään ensimmäinen päivä (ihan itse päätin näin). Mökillä sitä viettäessämme kaikki oli niin hyvin että melkein itketti. Leikkasin omenapuita, ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen joskus kuullut sanottavan, että omenapuu on leikattava niin että siitä voi heittää karvalakin läpi? Onkohan näin? No, jos ensi kesänä mökillä ei tule omppuja, niin tässä syy! Joimme skumppaa ulkona, saunoimme ja söimme aivan törkeän hyvää burgundinpataa. Aamulla heräsin tikan nakutukseen, TRRRRR-TRRRR-TRRRR… Niin, ja kissat ulkoilivat talven jälkeen ensimmäistä kertaa. Ja pyydystivät onnellisina kevätkohmeisia kärpäsiä mökistä 🙂   Valoa teille kaikille, jokaiselle jaksamisen mukaan!