Ladataan...
101 miestä

- Huhuu, kuuletko ääneni?

Saan silmäni auki ja ilmaa keuhkoihin. Katse tarkentuu ylleni kumartuneeseen mieheen. Vaalean otsatukan alta katsovat kysyvät silmät:

- Taisit pyörtyä. Kaikki on hyvin, ei hätää. Onko olo ok?

Nyökkään. Mieleni palaa tähän hetkeen: makaan tutkimuspöydällä himmeästi valaistussa huoneessa, kojeiden ruuduilla vilkkuu käyriä, mies istuu vieressäni anturit käsissään. Olen juuri saanut niin voimakkaan orgasmin, että menetin tajuntani.

- Hienoa. Mahtavaa. Tarkoitan siis, että kokeen puolesta tämä oli loistava tulos, vaikken totta puhuakseni odottanut sinun reagoivan näin voimakkaasti. Mutta jokainen nainen on yksilö. Arvaamaton, ihana mysteeri.

Siniset silmät katsovat minua hymyillen. En voi muuta kuin vastata hymyyn. Mies on silminnähden innoissaan ja tyytyväinen, ja se tarttuu. Hän kääntyy ruudun puoleen ja sormet pyyhkivät kuumeisesti käppyrästä toiseen. Vedän sivuunpotkimaani lakanaa rintojeni peitoksi. 

- Aivan täydellinen tallenne, mies mutisee ruudulleen ja katsahtaa sitten taas minuun.

- Kuule, kokeilisin mielelläni sinulle vielä näitä kolmostason elektrodeja. Elintoimintojesi perusteella et ole äskeisestä väsähtänyt, mutta toki jos haluat jo lopettaa, lopetamme.

Tosiaan, oloni ei tunnu uupuneelta. Pikemminkin olen täynnä energiaa. Annan katseeni viipyä miehen tutkailevissa silmissä hieman pidempään kuin on välttämätöntä ja hän hätkähtää, kun tartun hänen käteensä. Nostan sen kevyesti vatsalleni, ja se ymmärtää pienellä vihjeellä kulkea ylemmäs, sormenpäät hipaisevat kylkiluita, painan kämmenen rintani ympärille. Kuulen hänen henkäisevän kun nännini kovettuu vasten hänen sormiaan.

- Uhh... selvä, ymmärrän, hän hymyilee minulle, tapailee ammattimaista sävyään. Odotas, vaihdan vain anturit.

Kierähdän vatsalleni ja työnnän tyynyn lantioni alle. Annan mielelläni hänelle tilaa työskennellä. Kuulen hänen hengittävän raskaasti. Katse tuntuu kuumottavan pakaroitani, jalkoväli sykähtelee sen painosta.

- Tämä voi olla vähän viileä, hän varottaa. Silti sävähdän, kun hän työntää viileän elektrodin sisääni. En mahda mitään sille, että mielihyvän aalto supistaa syvältä. Ynähdän. Hänen sormensa viivähtävät, sitten hän vetäytyy ja jättää minuun vain metallisen anturin.

- Vielä tämä toinen. Hän työntää toisen kätensä alleni ja liimaa litteän, pehmeän lätkän alavatsalleni. Selvittää kurkkuaan.

- Käynnistän kolmosella. Sähkövirta on nyt vahvempi, mutta aloitustaso on matalalla. Yksi. Kaksi. Kolme.

Laite piipahtaa ja värinä syöksähtää jalkoväliini. Auuuh, joudun puremaan tyynyyni! Saman tien selkäni painuu kaarelle, polvet hakevat patjasta tukea.

Sähkö on pientä, läpitunkevaa liikettä syvällä lantiossa. Se kutittaa klitorista, tunkeutuu peräaukkoon ja kietoo koko ihoni kummalliseen kuumaan väreeseen. Olen avuton. Kiihottuminen luikertelee jokaiseen soluuni enkä pysty pakenemaan.

Tunnen, miten vagina supistuu, tärähtää, supistuu lujemmin. Tajuan, että olen taas saamassa orgasmin, ja tämä on vielä lujempi kuin aikaisempi. Sähkön värinä voimistuu hetki hetkeltä, kyyneleet nousevat silmiini, ulisen tyynyyn. Lantioni nytkähtelee hallitsemattomasti, kun valtava nyrkki tuntuu puristuvan vatsassani, se kiertää kaiken ympärilleen,

puristaa

puristaa

puristaa

ja päästää irti. Tunnen vahvan käden ranteeni ympärillä, mutta punainen räjähdys halkoo minut ja paiskaa minut pimeään.

 

 

Ladataan...
101 miestä

 

Makaan kyljelläni ja tunnen kuuman, paksun peniksen painautuvan pakaroideni väliin.

- Tule jo, anna, pyydän. Juuri kun olen saamassa kalun sisääni, uni särähtää. Ei ei ei eiii…. Yritän pitää unesta kiinni, mutta se nousee ulottumattomiin ja haihtuu. Olen hereillä. Ikävä kyllä, yksin sängyssäni.

Minun ei tarvitse vilkaista ruutua tietääkseni, mikä päivä on. Laite vahvistaa: ”Good morning! You are ovulating. Peak hormonal activity reached.” Punainen varoitusteksti piipahtaa ruudulle: ”Warning: High pheromone release”.

Huokaus. No niin, siis piipahdus salille ennen töihinmenoa. Peseydyn, puen, nappaan keittiöstä kuuman espresson mukaan ja tilaan hissin alas. Kävelen kulman ympäri, aurinko paistaa lämpimästi, kutittelee paljaita nilkkoja.

Heilautan rannetta, vihreä valo syttyy ja liukuovi aukeaa pehmeästi. Astun sisään, Koo tervehtii minua hymyilleen: 

- Huomenta ma'am, tervetuloa! Huoneenne on valmiina, kuten aina.

- Kiitos Koo, mutta tänään tarvitsen vain komeroa, hymyilen hänelle ja astelen saliin.

Annan katseeni kiertää kauniisti valaistussa tilassa, ja löydänkin nopeasti mitä etsin. Hän kääntyy kuin olisi tuntenut katseeni, nousee ja suuntaa luokseni.

- Hello gorgeous, hänen silmänsä vilkahtavat. Tartun lämpimään, kuivaan käteen ja kävelemme tiskien taa. Ovi avautuu mustasta, pitkästä seinästä, ja sulkeutuu äänettömästi takanamme.

-What I can do for you? Hän katsoo minua ja hymyilee valoisaa poikamaista hymyään. Silmäkulmien naururypyt syvenevät, hän antaa katseensa valua hitaasti vartalollani. En lakkaa hämmästelemästä, miten täydellinen hän on. Ainoa puute on, ettei kieliasetuksissa ole suomea, mutta toisaalta se tuo kohtaamisiimme pienen eksoottisen lisäjännitteen. Ajatus huvittaa minua, ja hän huomaa sen.

- What’s funny, Snowflake?, hän kohottaa toista kulmaansa. Sivelee sormenpäällä kasvojani, kaulaani, solisluita... värähdän. Heidän ei tulisi käyttää nimiä, mutta vuosien mittaan hän on alkanut puhutella minua. Se on meidän salaisuutemme.

- Nothing, darling. Just take off your shirt and undress me, I’m in a bit of a hurry, vastaan hänen hymyynsä.

- My pleasure, hän murahtaa kaulalleni, sujauttaa kätensä mekkoni selkään ja pudottaa se hetkessä nilkkoihini. Niin taitava, niin pehmeä. Hän tarttuu paitansa helmaan ja vetää sen hitaasti päänsä yli, paljastaen viimeistellyn vartalonsa minun katsottavakseni. Tunnen sen jo kuin omat taskuni, mutta alavatsani sulaa joka kerta. 

- You smell so good, hän hymyilee minulle ja riisuu bokserinsa. Penis kurottaa moitteettomana kohti minua, sen pinta hohtaa silkkisenä himmeässä valossa. Feromonit, hänen koneistonsa aistii ne tuoksuna.

- I need you to fuck me from behind, vastaan samalla kun vedän käsituet esille seinästä ja pujotan ranteeni lenkkeihin. - Fuck me ’till I drop. Semi-hard.

- I’d love to, hän vastaa ja kuulen tutun, pienen surahduksen hänen prosessoristaan. Sitten hänen taitavat sormensa kupertuvat jalkoväliini, pari sormea työntyy saman tien vaativasti sisään, parahdus karkaa huuliltani. Hän työntää polvensa reisieni väliin ja pakottaa jalkani auki. Selkäni painuu kiimasta kaarelle, työnnän lantiotani häntä vasten, kuuma kalu tykyttää pakaraani vasten. Muistan aamun unen: tämä ei onneksi lopu tähän.

Hän tekee työnsä hartaasti. Työntyy syvälle sisääni, ensin kiduttavan hitaasti, sentti sentiltä. Pysähtyy, työntää vielä vähän. Olen laueta jo, hän tuntee sen ja vetäytyy ulos, työntää sitten äkkiä uudestaan, lujaa. 

-Anna!

Tämän sanan hän on oppinut, ja käskystä hän tarttuu hiuksiini, taivuttaa varovasti päätäni taakse, olen himosta kireä, hän painaa kalunsa pohjaan, puristaa toisella kädellään pakaraani ja alkaa naida minua vahvoilla rouhaisuilla. En kestä montaakaan, silmissäni sumenee. Hän työntää sormen huulilleni ja minä puren, ulvon ja vapisen. Orgasmi on melkein kivulias, supistelen hänen kalunsa ympärillä ja hän tietää lakata, myötäilee vain aaltojani. Hän kannattelee minua, vaikka käsituet kyllä tekevät tehtävänsä ja pelastavat minut pettäviltä jaloiltani.

Huohotan ja hymyilen, silmät kiinni. Päästän hänen sormensa suustani. - Sorry about that, kuiskaan, vaikka tiedänkin etten pysty vahingoittamaan hänen rakenteitaan. Keinoihoon tulleet pienet lovet ovat umpeutuneet sekunneissa.

- No prob, beautiful, hän vastaa ja kuulen hymyn hänen äänessään. Hän silittää selkääni pitkin, kevyin vedoin ja vetäytyy varovasti sisältäni. Suutelee alaselkää. Ihan kuin aitoa hellyyttä. - You’re satisfied, Snowflake?

- Very. That was just what I needed, huokaisen, irrotan käteni lenkeistä ja käännyn katsomaan, kun hän vetää vaatteet taas verhokseen. - See you, I might drop by again in the evening, hymyilen hänelle ja painan suukon hänen karhealle poskelleen. 

- Can’t wait, hän vastaa, avaa oven ja on poissa.

Pukeudun, katson peilistä hehkuvia poskiani, sipaisen pörröttyneen tukkani kiinni ja astelen ulos. ”You have reached your recommended level of daily satisfaction”, ruutu piipahtaa. Sehän nähdään, hymähdän.

 

Ladataan...
101 miestä

Katso miestä keskittyneenä taiteeseensa, ja näet miten hän rakastelee.

Oli muusikko. Soitti samettisen trumpetillisen saariston yöhön ja maanitteli: tule vaan. Sitten opetti, miten tullaan. Soitti otsa rypyssä, silmät ummessa, täysin uppoutuneena. Tulistui väärästä stemmasta, tekotaiteellisesta paskasta saattoi mököttää viikon ja panna liian lujaa vihoissaan. Kosketti ohimennen pimeässä yökerhossa lapaluuta niin, että merkkasi minut vuosiksi. Sormissaan kaikki se nopeus ja herkkyys myös minulle, huulten lihakset harjoitetut minun ilokseni, suuret tunteet soitettuna kovalla. Rakennan sun sydämeesi taloa.

Oli kirjailija. Sinun suonesi ovat taas niin kauniina, ja muut uniikit repliikit, joilla kaatoi minut kerta kerralta. Mies, joka tiesi, miten naulita katseella huoneen poikki ja mitä sanoa sitten. Puutalon portaiden narina ja päiväpeiton ullakonhaju. Kaunein koskaan näkemäni kalu, eikä mitään muuta yhteistä kuin mystiset pienhiukkaset jotka pakottivat meidät yhteen. Kesken leffan. Lumisateessa. Pyörätelineillä. Pirtin kapealla penkillä, raateleva suu rinnoilla ja se unohtumaton kalu. Ensimmäiseen romaaniinsa salaa talletettuna minun ristiselkäni untuva ja aamuyöllä kiusoitellut sanat.

Oli matemaatikko, rustasi sivut täyteen merkillisiä avaruusriimuja. Kauniit huulet keskittyneenä viivana hän kuljetti sormeaan läpi loppumattomien yhtälöiden, ja öisin läpi vartaloni. Sormet vapisten, huulet tuttuna viivana, hän ei koskaan kyllästynyt ratkomaan arvoituksiani. Luvun voi puolittaa ikuisesti, ja hän uskoi että minutkin. Kärsivällisesti tai kovaa, milloin mitenkin halusin, hän pani minua puoliksi ja arvosti lopputulemaa. Sain väitöskirjaan kiitoksen ja ensimmäiset vaginaorgasmit.

Oli juoksija. Juokseminen on taideteoksen esittelyä, hän sanoi. Teos on kaiverrettu kivulla, työstetty vuosien kuluessa ankarissa oloissa. Kun se on valmis, se on kaunis ja vaivaton. Kuin hänen kehonsa, huippuunsa viritetty nopean eläimen keho. Kova, hetkessä syttyvä, armoton kone, kehräämässä voimastaan ylpeänä auringossa. Katso minua, olen kaunis. Pystyn, jaksan, jaksatko sinä? Narsismissaan hurmaavan poikamainen haaste, joka oli röyhkeä ja vastustamaton. Itsestään varma teos, joka kaipasi vain sitä, että joku sitoi sen kädet ja näytti miten nainen ottaa. Viimeiseen kaarteeseen tultaessa irtosi kevyesti ja taakseen katsomatta.

Pages