Kon-nichiwa! Moiii! Hello! 

Kirjottelen teille tunnelmia eiliseltä, saapumisesta lentokentälle ja tänne kotiin.

Mietin pitkään miksi tätä kutsuisin, koti kun on toisaalta siellä missä läheiset ja rakkaat ovat, toisaalta siellä missä on hyvä olla. Täällä tuntuu hyvältä olla, paikka tuntuu heti kodilta, enemmän vielä sitten kun tietää missä kaikki tavarat on ja osaa toimia ulkonakin. 

Lento meni tosi hyvin, olin varannut ikkunapaikan ja viereeni tuli japanilainen mies, joka oli täältä Osakasta kotoisin. Mies oli eläkkeellä, puhui muutaman sanan englantia ja sitten yritettiin jutella minun japani-suomi sanakirjan kanssa, oli mielenkiintoista. Nälkä meinasi yllättää niin kuin aina, onneksi ruokaa tuli aika pian ja sen jälkeen kävinkin nukkumaan. Heräsin vasta kun lentomatkaa Osakaan oli n. 2 tuntia jäljellä, hahaha. Minut tuntevat tietävät, että saan nukuttua ihan missä tahansa. Perillä lentokentällä oli tosi hiljaista, ainoastaan passintarkastuksessa piti jonottaa, ja kauan. Meitä oli varmaan kaksi lentokoneellista ihmisiä maksimissaan, virkailijoita ehkä kahdeksan ja jono ei liikkunut yhtään. Kun passintarkastuksesta selvisi, oli matkalaukku jo minua odottamassa.

Bussin osasin helposti ottaa, olin saanut tosi hyvät ohjeet. Ulkoilma oli niin ihanan lämmin, olin vain ohuessa neuleessa ja aurinkolaseja tarvitsin heti. Bussimatka lentokentältä Namba -stationille kesti n. tunnin, meinasi suu revetä taas kerran, kun hymyilin niin leveästi. Kaikki oli niin ihanan oloista, hassuja autoja (leivänpaahtimen näköisiä, laitan kuvia kyllä), baseball kenttiä (eli siis tosi korkeita verkkoja) keskellä asutusta ja aurinko niin lämmin. Joku nauraa varmasti tälle, mutta lupasin kertoa ihan hassujakin ihmettelyn aiheita, tässä ainakin yksi sellainen: ihan outoa oli tottumattomalle se, että tiet on tosi korkealla, ainakin mistä se bussi kulki. Suomessa on tottunut siihen, että suunnilleen maan tasalta lähtee kerrostalot yms. Sillat on erikseen. Nyt ajeltiin tietä (tiesiltaa?! :D) pitkin ja se tie kulki ehkä puolessa välissä tosi korkeaa kerrostaloa, korkeammallakin. Kadut millä ihmiset käveli oli tosi alhaalla. En ehkä osaa selittää kunnolla, enkä tajunnut kuviakaan ottaa, niin kovasti sellaistakin asiaa tuli ihmeteltyä. (Alla oleva kuva ei liity siihen, otin vain lentokentältä bussia odotellessani kuvan.)

Asiat toimi heti passintarkastuksen jälkeen niin hyvin, ajallaan ja helposti. Namba -stationilta otin taksin tähän kotiin, kävin suihkussa ja otin pienet unet. Iltapäivällä lähdettiin perheen kanssa katsomaan lähialueiden puistoja ja kirsikan kukkia (sitä mitä niistä oli enää jäljellä, aika vähiin olivat käyneet kun oli satanut), metroreittiä koulubussipysäkille ja käytiin syömässä sellaisessa ”japanilaisen ruuan pikaruokalassa”. Alla on kuva siitä miten annoksia voidaan esitellä, kyseisessä paikassa(kaan) ei ollut englanninkielistä ruokalistaa, valittiin ruuat vain kuvien perusteella. Oli kyllä tosi hyvää. En tiedä mikä suomalaisessa ruuassa on, täällä kun on nyt muutaman kerran syönyt, ei ole kertaakaan ollut ähky tai tosi täysi olo. HYVÄ.

Käytiin samalla tutustumiskierroksella ostamassa vedenkeitin ja minulle puhelinta varten adapteri, suomesta ostamani oli maadoitettu ja täällä se ei sopinut muualle kuin keittiön pistokkeeseen. Ostettiin tavarat kahdeksankerroksisesta kaupasta, elektroniikkaa oli varmaan puolessa niistä. Hämmästeltävää oli kyllä suomeen verrattuna paljon.

Juomisia voi ostaa lähes jokaisesta kadunkulmasta automaatista, värein on merkitty kylmät ja kuumat juomat, alla on kuva lentokentältä ostamastani vesi- ja cokispullosta, yhteensä taisi maksaa 2€. Ruokakaupassa käytiin tänään, ainakin salaattitarpeita siellä riittää. Lihat ja kalat myydään hassusti tosi pienissä paketeissa, täytyy aina ostaa useampi paketti. Erilaisia kaloja ja äyriäisiä yms. on paljon tarjolla, niistä en taida osata kyllä mitään ruokaa laittaa. Täytyy yrittää joskus ajan kanssa tutustua lähiruokakaupan tarjontaan. Hedelmiä ja mansikoita oli myynnissä, mansikat ei ole yhtä hyviä kuin suomessa!  Kaupassa on hauska tapa: keltainen ostoskori johon tuotteet kerätään, myöhemmin kassalla myyjä siirtää tuotteet punaiseen koriin josta tuotteet pakataan kasseihin, jotka hän on antanut ostosten määrän mukaan. 

Täällä sataa nyt aika paljon, kuuluu tänne ylös asti. Ihan lämmin kyllä on, ohuessa neuleessa tarkenee hyvin. Otettiin päikkärit koko perheen kanssa äsken, kun lounaan jälkeen vähän kaikkia väsytti. Iltapäivälle on suunnitelmissa lähtä ostoksille Shinsaibashin ostoskadulle 10min kävelymatkan päähän. Minun täytyisi ostaa pieni käsipyyhe käsilaukkuun (yleisissä vessoissa ei välttämättä ole käsipyyhkeitä), avaimenperä kotiavaimelle, ehkä peili omaan huoneeseen ja sateenvarjo, ehkä saappaat jne.  Palaillaan taas, kauniita kevätsäitä sinne suomeen! <3 -Essi